23asiaa-kurssin tehtävät

Blogit ja oman blogin perustaminen

Mace — Sun, 13 Apr 2008 21:30:10 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme mikä blogi on
Opimme kirjoittamaan blogimerkinnän

Opimme kommentoimaan toisten blogimerkintöjä

Saatteeksi

Tämän kurssin alkajaisiksi jokainen kurssilainen perustaa itselleen blogin, johon kirjoitetaan jotain kunkin tehtävänannon myötä, koko kurssin ajan. Nyt perustettavien blogien käyttö ei kuitenkaan ole rajattu tähän, vaan kaikkia osallistujia kannustetaan kirjoittamaan myös muista asioista; mikäli mieleen juolahtaa jokin ajatus tai havainto, joka voisi muita osallistujia kiinnostaa on siitä hyödyllistä kirjoittaa. Nerokas kehitysidea, juoru Vanhasen uusimmasta heilasta, kauan sapettanut epäkohta kirjastopolitiikassa, oma kissa on sattunut poikimaan tai kurssikaverin blogikirjoitus aiheuttaa ärtymystä? Kirjoita rohkeasti. Tämän kurssin lähtökohta on tekemällä ja verkostoitumalla oppiminen. Blogien merkittävä ominaisuus puolestaan on, että ne ovat kirjoittajiensa näköisiä!

Mikä se sellainen blogi oikeastaan sitten on? Blogi, eli weblog on vuosituhannen vaihteen jälkeen käyttöön tullut nimi websivulle, jossa julkaistaan ajankohtaisia kirjoituksia säännöllisesti. Mieleen voisi tulla vaikkapa uutispalvelu, päiväkirja tai tiedotteet kirjaston näyttelyistä. Tietyin varauksin mikä tahansa näistä voi täyttää blogin tunnusmerkit.

Tyypillisesti blogi käsittelee jotain aihepiiriä ja kirjoittaja eli bloggaaja toivoo saavansa palautetta lukijoiltaan sekä herättävänsä keskustelua kirjoituksen kommenteissa, joita kuka tahansa on tervetullut kirjoittamaan. Blogi on avoimesti netissä luettavissa, vaikka kirjoitukset olisivatkin suunnattu jollekin tietylle lukijajoukolle.

Henkilökohtainen, särmikäs ote on siis blogin tunnusmerkki, ja bloggamista tehdäänkin perinteisesti yksityishenkilön ominaisuudessa. Ammattinsa puolesta bloggaavat henkilöt ovat yleensä jo tutustuneet toimintaan ja blogosfäärin eli blogistanin tapoihin nimenomaan bloggaamalla itsekseen.

Nämä hoopoilta vaikuttavat, humoristiset ja puhekieliset termit blogosfääri ja blogistan tuovat esiin sen, että bloggaajat ovat laaja ja löyhä verkosto, jopa ekosysteemi ja nauttivat tästä yhteisöllisyyden tunteesta. Aktiivisia blogeja arvellaan netissä olevan kymmeniä miljoonia ja suomalaisiakin jopa parikymmentätuhatta. Bloggaajat seuraavat useita muita blogeja ja oman kirjoituksen aihe saattaakin olla tullut mieleen jonkun toisen juttua lukiessa. Moni bloggaaja kokee olevansa mukana kirjavassa ja eläväisessä kansalaismediaverkostossa laatiessaan kirjoituksiaan ja puheensorinan täyttäessä aiemmin kovin kolkkona kummisseen webin.

Tämän kurssin oma blogi on osoitteessa http://23asiaa.net/blogi ja kurssin aloittavat 80 kirjastolaista (siis te :)) perustavat yhdessä oikein mukavan kokoisen joukon blogeja jotka käsittelevät yhteistä aihetta, web 2.0:aa ja siihen tutustumista kirjastotyöläisen näkökulmasta.

Varsinainen blogi koostuu nykyään miltei poikkeuksetta siten, että uusin kirjoitus (eli postaus) tai sen tiivistelmä on sivulla ylimpänä ja tätä seuraa takautuva lista aikaisempia kirjoituksia. Kuhunkin kirjoitukseen liittyvän mahdollisen kommentoinnin saa luettavakseen ja osallistuttavakseen kirjoituksen otsikkoa napsauttamalla. Uusimpia kommentteja voi olla nostettu näkyville heti etusivullekin, ja muuta etusivulta löytyvää ovat kirjoitusten kategoriat ja linkit vanhojen kirjoitusten arkistoihin sekä toisiin, kirjoittajan suosimiin blogeihin. Tässäkin verkostoituminen ilmenee selkeästi.

Blogosfäärissä, kuten kaikissa muissakin ihmisyhteisöissä vallitsee käytäntöjä ja tapoja eli kulttuuria, joihin vielä märkäkorvaisen bloggaajan on syytä kiinnittää hieman huomiota. Tavat tietenkin vaihtelevat piireistä riippuen, mutta kunnollinen perille asti vievä linkkaaminen on esimerkki yleisestä tavasta. Itseasiassa nimenomaan bloggaajat äänekkäimmin vaativat sanomalehtien verkkotoimituksilta asiallisia linkkejä näiden aloittaessa toimintaansa muutama vuosi sitten. Meille kirjastolaisillehan lähdeviitteiden luulisi olevan itsestäänselvyys ;) Lyhyet blogikirjoitukset joissa halutaan tuoda esiin jostain toisesta blogista löytynyttä mielenkiintoista asiaa usein päättyvätkin via -linkkiin, jolla kerrotaan lukijalle mitä kautta se kyseisen bloggaajan tietoon kantautui ja samalla osoitetaan kiitollisuutta tiedon lähteelle. Pidemmissä kirjoituksissa linkit tavataan laittaa varsinaisen tekstin sekaan.

Bloggaaminen on ilmiönä jo valtavirtaistunutta, kaikilla itseään ja lukijoitaan kunnioittavilla mediataloilla on ainakin muutama blogi, jäyhänsorttisiksi tiedetyillä kunnanisillä ja -äideilläkin on, muutamat kirjastot bloggaavat ja vuoden 2007 eduskuntavaalien alla ehdokkaiden blogeja nousi kuin sieniä sateella. Jäipä näitä elämään vaalien jälkeenkin, vaikka aika moni hiljeni vaalitulosten myötä. Kuihtuminen ei sinänsä blogeissa ole poikkeuksellista, kaikilta ei kirjoitusintoa riitä alkuinnostuksen jälkeen.

Tutustumme kurssin edetessä muutamiin blogeihin. Ne kurssilaiset jotka eivät tiedä blogia koskaan nähneensäkään voivat vilkaista vaikkapa Pinseriä, Sanoja, Sallan lukupäiväkirjaa tai Yrttimaan aikakirjaa.

Tehtävät

Oma blogi

Perusta nyt siis itsellesi blogi, jota ylläpidät ainakin tämän kurssin ajan. Netissä on lukuisia palveluja, jotka tarjoavat yksityishenkilöille ilmaisia blogeja. Toiminta rahoitetaan mainostuloin tai lisäominaisuuksia kauppaamalla. Kolme varsin suosittua, suomenkielistä blogipalvelua ovat Blogger, WordPress sekä Vuodatus.

Valitse nyt jokin yllämainituista palveluntarjoajista tai mikä tahansa muu minkä löydät vaikkapa täältä ja rekisteröidy palveluun. Palveluilla on kullakin omat ohjeensa joten jos sinulle tulee kysyttävää palvelun käytöstä, älä panikoi vaan lue huolellisesti mitä ruudulla sanotaan, selaile palvelun omia ohjeita ja kokeile rohkeasti.

Kirjoita sitten ensimmäinen blogimerkintäsi ja kerro siinä muille kurssilaisille hieman itsestäsi ja mitä toivot tämän 23 asiaa -kurssin aikana oppivasi. Tämä ensimmäinen tehtävä on ikäänkuin esittelykierros.

Jos sinulla on jo blogi entuudestaan, voit tietenkin käyttää sitä tämän kurssin suorittamiseen.

Kommentoi omaa kirjoitustasi

Mene nyt oman blogisi osoitteeseen josta löydät äskeisen kirjoituksesi. Kirjoita harjoitusmielessä itsellesi yksi kommentti, jossa kerrot kuinka blogin perustaminen onnistui ja miten kommentointi tuntuu sujuvan.

Kommentoi kurssin blogia

Viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa pieni kommentti tänne kurssin omaan blogiin http://www.23asiaa.net/blogi, jossa ilmoitat muille kurssilaisille sekä kurssin vetäjille oman, uutuudenkarhean blogisi osoitteen.

Muuta tehtävää

Tämän jälkeen voit rohkeasti kokeilla muokata blogisi ulkonäköä tai muita ominaisuuksia (ethän kuitenkaan kytke kommentointia pois päältä) ja katsella muiden kurssilaisten bloggaamisen käynnistymistä sitä mukaa kun he ilmoittavat itsestään täällä kurssin blogissa aivan kuten sinäkin jo teit. Ehkäpä voit käydä huikkaamassa pienen tervetuliaistervehdyksen heidän kommentteihinsa! :)

Lisätietoa

Tilastokeskus 13.3.2008: Blogit ja Internet-puhelut kiinnostavat

Wikipedia: Blogi

del.icio.us

Mace — Sun, 13 Apr 2008 21:31:12 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme jakamaan mielenkiintoisia webosoitteita

Saatteeksi

Del.icio.us on palvelu, jonne käyttäjät tallentavat muistiin itseään kiinnostavia web-osoitteita. Tokihan internet-selainohjelmat (Firefox, Internet Explorer, Safari ym.) tarjoavat mahdollisuuden tallentaa kirjanmerkkejä, mutta del.icio.usin käyttö tuo joitain merkittäviä lisämahdollisuuksia. Ensimmäinen näistä on, että verkkoon tallennetut kirjanmerkit eivät ole sidottuja johonkin yksittäiseen tietokoneeseen johon ne on tallennettu vaan samat ovat käytettävissä kotoa, työkoneilta, älypuhelimesta ja yleensäkin kaikilta koneilta joista on internet-yhteys.

Toisekseen osoitetta tallentaessaan käyttäjä kuvailee sitä itselleen merkityksellisin avainsanoin eli tagein ja kirjoittaa lyhyen, selittävän tekstin. Tallennettujen kirjanmerkkien haku ja selailu helpottuu.

Kolmannekseen käyttäjien tallentamat kirjanmerkit ovat toistenkin käytettävissä.

Käyttäjien valitsemista tageista muodostuu del.icio.us:in järjestelmään tallennettuja, miljoonia osoitteita kuvaileva dynaaminen sanasto. Tälläista käytössä muovautuvan avainsanaston varaan rakentuvaa sisällönkuvailua kutsutaan leikillisesti folksonomiaksi ( folk =kansa ja taksonomia=luokittelujärjestelmä).

Tämänkaltaisen sanaston käyttö on kirjastolaisille entuudestaan tuttua, ovathan Yleinen suomalainen asiasanasto YSA ja muut asiasanastot eli tesaurukset tärkeimpiä työvälineitämme aineistokokoelmiemme kuvailuun.

Kuten kirjaston aineistotietokannasta, voi del.icio.usista ja muistakin taggaamista hyödyntävistä palveluista seurata muun muassa mitä uutta aineistoa itseä kiinnostavien tagien alle lisätään ja mitkä aiheet ovat pinnalla sekä kaivella aiemmin tallennettua aineistoa. Del.icio.us kertoo myös, mitä vaikkapa joku tietty kollega on viimeaikoina kokenut hyödylliseksi tallentaa.

Tageja selatessa del.icio.us kertoo, tageja on käytetty yhdessä. Kirjanmerkkien listauksista näemme kuinka moni on ne tallentanut; usein tallennetut ovat yleisesti ottaen mielenkiintoisina pidettyjä verkko-osoitteita. Voimme tarkastella myös mitä kaikkia tageja johonkin tiettyyn osoitteeseen on liitetty ja kenen toimesta sekä lukea käyttäjien kuvauksia kyseisestä osoitteesta löytyvästä sivusta.

Opittuamme käyttämään del.icio.us:ia olemme tutustuneet useaan web 2.0:aan usein liitettyyn periaatteeseen. Tallentaessamme tietoa webiin, emme siis enää vain lue webiä vaan osallistumme itse sisällöntuottamiseen. Hyödymme toisista käyttäjistä emmekä vain sivuston varsinaisista ylläpitäjistä. Heidän tehtävänsä on sens ijaan tarjota puitteet käyttäjien väliselle yhteistyölle. Kun kurssin myötä vähitellen kohtaamme samoja ilmiöitä eri yhteyksissä, olemme alkaneet päästä vihille siitä, mistä tässä sosiaalisessa webissä on kysymys.

Tehtävät

Kirjaudu del.icio.us:iin

Luo itsellesi tunnus del.icio.us:iin.

Tallenna blogisi osoite

Kun olet hieman tutustunut sivuston rakenteeseen, on aika tallentaa ensimminen kirjanmerkkisi ja tällä kurssilla se on oman, aiemmin luomasi blogin osoite. Käytämme tageja 23asiaa sekä 2008-04 jotta kaikki kurssilaiset helpoiten löytäisivät toistensa blogit ja del.icio.us -tilit.

Tallentamiseen on monta tapaa, yksinkertaisinta se lienee rekisteröinnin aikana luotujen nappien avulla. Jos haluat kokeilla muita tapoja, voit katsoa ohjesivua kirjanmerkkien tallentamisesta. Joka tapauksessa del.icio.us -sivusi ylälaidasta löydät post -linkin, jota kautta voit ainakin tallentaa osoitteita.

Tilaa kurssiin liittyvät kirjanmerkit

Tilaa nyt itsellesi kurssin tagilla merkityt kirjanmerkit. Löydät sivun yläidasta subscriptions -linkin. Lista on toistaiseksi tyhjä. Lisätäksesi tilauksia klikkaa oikealta your subs/edit ja tilaa siis tagi 23asiaa. Kun palaat tilauslistaasi, näet siinä kurssiin liittyviä kirjanmerkkejä, aluksi lähinnä muiden kurssilaisten blogeihin. Huomaa, että kunkin kirjanmerkin alla lukee sen tallentaneen käyttäjän tunnus ja voit tarkastella kurssitovereidesi tallennuksia.

Mikäli löydät mielenkiintoisia nettiosoitteita joiden arvelet olevan hyödyksi muille kurssilaisille, voit tallentaa ne del.icio.us:iin ja liittää tagien joukkoon 23asiaa ja näin kaikki sen tilanneet kurssilaiset saavat tiedon löydöstäsi.

Kurssin edetessä opettelemme käyttämään myös RSS-syötteitä tilataksemme mielenkiintoisia kirjanmerkkejä del.icio.us:ista.

Kirjoita blogiisi

Kirjoita omaan blogiisi miten del.icio.usin käyttö alkoi sujumaan.

Kommentoi

Lue kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita ainakin kaksi kommenttia. Näitä blogeja löydät del.ici.us:in kautta sitä mukaa kun niitä sinne tallennetaan sekä kurssin omaan blogiin" blogeihin tutustumisen yhteydessä jätettyjen kommenttien kautta.

Muuta tehtävää

Voit tallentaa muutamia muita kirjanmerkkejä, jotta näet miten oman sivusi oikeassa laidassa olevat tagit karttuvat. Millä tageilla osoitimmekaan kirjanmerkkien olevan kiinnostavia juuri tämän kurssin osallistujille?

Voit myös tilata muita itseäsi kiinnostavia tageja.

Lisätietoa

Social Bookmarking in Plain English (3:25 video)
ISOverstas: Opi hyödyntämään sosiaalisia kirjanmerkkejä!
suomenkielinen videomuotoinen ohje (huom tageja ei erotella pilkulla vaan välilyönnillä)
irmeli: Deli

Del.icio.us Demo (3:17 video)

RSS-lukuohjelman käyttöönotto

Mace — Mon, 21 Apr 2008 07:58:23 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme käyttämään RSS-lukuohjelmaa

Opimme tilaamaan RSS-syötteitä

Saatteeksi

RSS eli Really Simple Syndication on tapa irroittaa sivustosta sisältöä, tyypillisesti jokin juuri julkaistu kirjoitus sekä siihen mahdollisesti liittyvä kuvitus. RSS kehitettiin alunperin blogien seuraamista helpottamaan mutta se sopii mainiosti monenlaisten, toistuvasti päivittyvien sivujen seuraamiseen.

Kun RSS:n tarjoavalla sivustolla julkaistaan uusi teksti (vaikkapa blogikirjoitus), menee siitä kopio listaan jota kutsutaan RSS-syötteeksi eli feediksi. Sivuston käyttäjä voi tämän jälkeen lukea tekstin normaalin sivuston sijaan feedistä erityisellä RSS-lukuohjelmalla. Hyöty tulee esiin vasta, kun toistuvasti seurataan suurempaa joukkoa sivustoja. Yksittäistä sivustoa ei syötteenä kannattaa lukea.

Syötteitä tavataan merkitä jollakin yleisesti käytössä olevalla logolla, joita näet ohessa.

Aggregaattoriksikin kutsuttu RSS-lukuohjelma käy käyttäjän puolesta automaattisesti hakemassa sisällöt suosikkisivustoilta ja kokoaa niiden otsikot samaan näkyviin kerralla. Käyttäjä voi ryhmitellä aineiston haluamallaan tavalla käyttäen palstoja, värejä, ikoneita ja välilehtiä.

Näkymää voi ajatella käyttäjän toimittamana ja taittamana, personoituna sanomalehtenä.

Tehtävät

Hommaamme RSS-lukuohjelman

Kuten tämän kurssin luonteeseen kuuluu, hankimme lukijaohjelmaksemme verkossa toimivan palvelun sensijaan että asentasimme ohjelman omalle koneellemme. Asennettaviakin toki on ja itse asiassa kaikissa nykyaikaisissa web-selaimissa on jonkinlaisia RSS-lukutoimintoja.

Rekisteröidy siis johonkin RSS-lukijana toimivaan palveluun, vaikkapa Netvibesiin tai iGoogleen.

Kirjauduttuasi sisään juuri hankkimillasi tunnuksilla sinulla pitäisi olla valmiiksi joitain syötteitä tilattuna. Voit niiden avulla tutustua palvelun käyttöliittymään ja perustoimintoihin.

Kurssin aikana RSS-lukijan toiminta tulee kyllä tutuiksi, sillä käytämme sitä tästedes aktiivisesti.

Tilaamme muutaman feedin

Kurssiblogi

Ensimmäinen RSS-tilauksemme on kurssiblogin oma syöte. Tilaamista varten on löydettävä syötteen osoite joka muistuttaa aivan normaaleja webbiosoitteita kuten http://www.google.com. Löydät feedin osoitteen sivuston 23asiaa.net etusivulta, osiosta RSS-syötteet. Klikkaa Kurssiblogi -linkin kohdalla hiiren oikeanpuoleista korvaa, ja esiintulevasta valikosta löydät mahdollisuuden kopioida osoite talteen.

Mene nyt RSS-lukijaasi ja tilaa ( subscribe ) syöte. Löydät seikkaperäiset ohjeet valitsemasi RSS-lukijan ohjeista. Käyttöohjeita kannattaa myös etsiä YouTubesta.

Lukijasi näkymässä on nyt uusi syöte johon tulee automaattisesti kaikki kurssiblogiin kirjoitetut jutut. Tilaa myös kurssin syöte nimeltä Tehtävät.

Tilaa kolmen kurssitoverisi blogi

Muistatko miten löydät kurssitovereidesi blogit ja muita kurssiin liittyviä osoitteita? Kaikki kurssilaisethan tekivät ja jakoivat kirjanmerkin omaan blogiinsa del.icio.us -palvelussa. Kaikki merkkasivat bloginsa tägein 23asiaa sekä 2008-04 ja näillä tiedoilla blogit löytyvätkin del.icio.usista. Mikäli kaikki osallistujat tekivät kahteen ensimmäiseen asiaan (blogit ja del.icio.us) liittyvät tehtävänsä, del.icio.usista pitäisi löytyä 80 tuoretta blogia.
Valtaosalta osallistujia tämä on tosin vielä rästissä. Blogin perustamisen yhteydessä oli tehtävänä ilmoittaa sen osoite myös kurssin blogin kommentteihin, josta löydät osoitteet siihen asti kunnes kukin on tallentanut omansa del.icio.usiin.

Vieraile muutaman kurssitoverisi blogissa, ja tilaa niistä kolme omaan RSS-lukijaasi. Voit lisäksi tilata myös oman blogisi, jotta näet miten omat kirjoituksesi tulevat lukijaasi oman syötteesi kautta.

Nyt olemme tilanneet joukon tähän 23 asiaa -kurssiin liittyviä syötteitä. On aika katsoa mitä muuta mielenkiintoista netistä löytyisi. Mikäli seuraat toistuvasti jotain uutissivustoa, voit käydä tutkimassa josko se tarjoaisi RSS syötteen tilattavaksi. Tilaa jokatapauksessa Jukka Kemppisen blogi.

Del.icio.us:iakin voidaan seurata RSS:llä ja koska kaikki kurssiin liittyvät, jaetut kirjanmerkit tägätään sekä 23asiaa että 2008-04 -tägeillä, on mahdollista tilata kurssiin liittyvät kirjanmerkitkin. Ne löytyvät osoitteesta http://del.icio.us/tag/23asiaa+2008-04. Tilaa ne.

Bloggaa

Tutustuttuasi RSS-lukijan toimintaan, kirjoita blogiisi minkä lukuohjelman valitsit itsellesi ja miten sen käyttöönotto sujui. Kerro myös mitä kaikkia syötteitä tilasit. Niitä on vähintään seitsemän.

Kommentoi

Selaile kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita kommentti vähintään kahteen kurssitoverisi blogikirjoitukseen, jotka käsittelevät RSS-lukuohjelman käyttöönottoa.

MSN Messenger

Mace — Mon, 21 Apr 2008 07:53:41 +0300

Oppimistavoitteet

Tutustumme pikaviestimiin

Osallistumme ryhmäkeskusteluun

Saatteeksi

Eräs näppärä yhteydenpitoväline ovat pikaviestimet. Tämä hankalan oloinen termi johtuu englanninkielisestä termistä instant messenger. Pikaviestimien avulla tapahtuvaa, kirjoitettua juttelua kutsutaan usein chattailyksi. Puheenvuorojen ollessa yleensä vain muutaman lauseen mittaisia onkin pikaviestinten käyttö hyvin keskustelunomaista.

Siviilikäytön lisäksi pikaviestimiä voi käyttää vaikkapa kollegalta avun kysäisyyn ja ne sopivat totuttelun jälkeen myös ennalta järjestettyihin etä-tapaamisiin. Asiakkaiden chat-neuvonta ei ole ensinkään ennenkuulumaton kirjaston palvelu ja Suomessa ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on tälläinen palvelu. Kirjastojen verkkostrategiassa kaavaillaan chattia tiedonhaun tueksi.

Tietokoneen äärellä työskellennessä pikaviestin-ohjelmaa (tai ohjelmia) pidetään tyypillisesti poissa näkyvistä, ja ne ponnahtavat ilmoittamaan käyttäjälle heti kun uusia viestejä saapuu. Koska tälläiset häiriöt aina keskeyttävät meneillään olevan työn, on käytännössä kaikissa pikaviestimissä mahdollisuus laittaa ne äänettömälle. Vastaanotetut viestit menevät tällöin varastoon, eikä käyttäjää koko ajan hätistellä. Pikaviestinten käyttö vaatiikin samankaltaista totuttelua kuin sähköposti, jonka jatkuva tarkkailu viiden minuutin välein tekee kaikesta muusta työstä mahdotonta ja käyttäjästään seinähullun. Tällä kurssilla käyttämämme Windows Live Messengerin eli Mesen valikossa on useita erilaisia statuksia, joilla muille voi viestiä saavutettavuuttaan ja halukkuuttaan chattailyyn.

Pikaviestimissä on tekstichattailyn lisäksi mitä moninaisempia, enemmän ja vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia. Tiedostojen siirto on eräs, ja Skype toi maksuttomat internetpuhelut koko kansan tietoisuuteen ulkomaanpuheluita välittävien puhelinyhtiöiden harmiksi. Nykyään internetpuheluja (jopa videopuheluja) voi soittaa monilla muillakin pikaviestimillä kuin Skypellä. Pikaviestimien käyttö älypuhelimesta ei ole aivan harvinaista sekään.

Lukuisista olemassaolevista pikaviestinverkoista on hyvä tuntea nimeltä muutama, sillä molempien (kaikkien) keskusteluun osallistuvien on oltava mukana samassa verkossa. Yleisimpiä verkkoja ovat Windows Live (aka MSN tai Mese) jota käytämme tällä kurssilla sekä Google Talk, Skype, Yahoo! Messenger, IRC, Jaiku sekä Twitter.

Yhteisen verkon lisäksi on käyttäjien kerrottava toisilleen käyttäjätunnuksensa. Yhteystiedot tallennetaan osoitekirjaan, aivan kuten sähköpostiakin käyttäessä.

Kutakin verkkoa varten on oma ohjelmansa, mutta kokenut käyttäjä voi asentaa itselleen ohjelman, jolla useamman verkon rinnakkaiskäyttö on mahdollista. Joitakin verkkoja, kuten juuri Windows Liveä voi käyttää myös webselaimella ilman varsinaisen ohjelman asentamista. Windows Liven omaa webliittymää MSN Web Messengeriä tai Meeboa voi käyttää Windows Live Messenger -ohjelman sijasta. Tämä on näppärää erityisesti silloin kun haluaa väliaikaiseti mesettää koneella, johon ei varsinaista ohjelmaa ole asennettu. Eipä ole aivan harvinaista sekään, että kirjaston asiakkaatkin haluaisivat käyttää Meseä koneilla, joihin ei Windows Live Messengeriä ole asennettuna.

Menivätkö termit jo sekaisin? Eipä ihme, MSN:n nimen vaihto Windows Liveksi tosiaan on hämmentävä.

Windows Live on nimi joukolle Microsoftin verkkopalveluja
Windows Live Messenger on Windows Liven pikaviestinpalvelun nimi, ja sitä käytetään samannimisellä ohjelmalla
MSN (Microsoft Network) on Windows Liven vanha nimi
MSN Messenger on Windows Live Messengerin vanha nimi

MSN Web Messenger on webliittymä Windows Live Messenger ja MSN Messenger -palveluihin

Joihinkin verkkoihin voi perustaa kanavia, joista löytää aina juttuseuraa jonkin aiheen tiimoilta. Windows Livessä ei tälläisiä kanavia ole. Kahden väliseen keskusteluun voi kuitenkin kutsua lisää osallistujia, ja tällätavoin on joukolla keskustelu mahdollista.

Kurssichat

Perustamalla kanavan tai ryhmäkeskustelun ja sopimalla yhteisen ajankohdan on mahdollista pitää erittäin vaivattomia telekonferensseja. Tämän viikon keskiviikosta, siis 23.4. alkaen kokoonnummekin chattaamaan Meseen kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Kellonaika on 17-19.

Joka kerralla ei tarvitse osallistua, mutta varmista kuitenkin että osallistut ainakin kerran viimeistään sunnuntaita 11.5. Viimeinen ryhmäkeskustelu on sunnuntaina 15. kesäkuuta 2008. Liittyäksesi ryhmäkeskusteluun ota yhteys kello 17 jälkeen Maceen jonka Mesetunnus on mace@kirjakaapeli.lib.hel.fi. Hän liittää sinut sitten ryhmäkeskusteluun.

Chatit ovat siis

keskiviikko 23.4.
sunnuntai 27.4.
keskiviikko 30.4.
sunnuntai 4.5.
keskiviikko 7.5.
sunnuntai 11.5. johon mennessä kaikki ovat osallistuneet ryhmächattiin
keskiviikko 14.5.
sunnuntai 18.5.
keskiviikko 21.5.
sunnuntai 25.5.
keskiviikko 28.5.
sunnuntai 1.6.
keskiviikko 4.6.
sunnuntai 8.6.
keskiviikko 11.6.

sunnuntai 15.6. jolloin kurssi päättyy

Tehtävät

Kirjaudu Windows Liveen

Rekisteröi itsellesi Windows Live ID, eli käyttäjätunnus Windows Liveen. Mikäli käytät jo Hotmailia tai jotain muuta Windows Live -palvelua sinulla on jo Windows Live ID jota voit käyttää.

Hanki Windows Live Messenger

Windows-koneissa yleensä on Mese valmiiksi, mutta se saattaa vaatia päivittämistä. Mesen ollessa käynnissä löydät sen logon Windowsin alapalkista. Mikäli sinulla ei ole vielä Meseä, voit ladata ja asentaa sen täältä.

Ellet halua tai pysty asentamaan oikeaa Meseä voit käyttää Windows Live Messengeriä joko MSN Web Messengerin tai Meebon kautta tai asentaa jonkin vaihtoehtoisen mese-ohjelman.

Osallistu kurssichattiin

Tutustu ensin hieman Meseen itseksesi. Huomaa erityisesti että jos suljet ohjelman oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista, ohjelma jää taustalle ja menee piiloon Windowsin alapalkkiin. Mikäli käytät jotain yleistä tietokonetta vaikkapa työpaikallasi kirjastossa, muista kirjautua ulos ( sign out ) Mesestä kun poistut koneelta.

Totuteltuasi ohjelmaan osallistu kurssin ryhmächattiin, joka esiteltiin yllä. Chatit ovat siis keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 17-19. Osallistu viimeistään sunnuntaina 11.5., mutta pääset tapaamaan kurssitovereitasi ja vaihtamaan kuulumisia mitä pikemmin ja useammin osallistut.

Bloggaa

Osallistuttuasi ryhmäkeskusteluun kirjoita omaan blogiisi pieni yhteenveto sinua kiinnostaneista aiheista.

Kommentoi

Kommentoi vähintään kahden kurssitoverisi blogiinsa koostamaa kirjoitusta Mesekeskusteluista.

Muuta tehtävää

Jos pidät Meseä taustalla töissä, kotona tai muualla koneen äärellä ollessasi, voit jutella ryhmächatissa tapaamiesi kurssilaisten kanssa tai muiden, joiden käyttäjätunnuksen tiedät. Voitte vaihtaa kuulumisia, keskustella kurssitehtävistä, auttaa toisianne töissänne tai vain yksinkertaisesti totutella Mesen käyttöön. Ehkä Mese-keskustelut tarjoavat inspiraatiota uusiin blogikirjoituksiinkin.

RSS-syötteet

Tue, 11 Mar 2008 15:19:09 +0200

Oppimistavoitteet

Tutustumme RSS-tarjontaan

Saatteeksi

Aiemmin RSS:ään tutustumisen yhteydessä käyttöönottamamme RSS-lukuohjelma on kaikessa yksinkertaisuudessaan tyhjä websivu, johon käyttäjä kokoaa sisältöä sivustoilta, joita hän haluaa seurata. Sisällön siirtelyn mahdollistaa se, että seurattavat sivut tarjoavat sisältönsä RSS-syötteinä. RSS-lukijan näkymässä on siis mahdollista katsoa otsikkotasolla useaa sivustoa yhtäaikaa. Eri lähteistä kokoamista kutsutaan syndikoinniksi. Termi periytyy lehdistöltä.

Yhtälailla kuin syndikointi onnistuu henkilökohtaiseen RSS-lukijaan, onnistuu se myös muille sivustoille. Toisinaan näkeekin, että sivuston oman materiaalin rinnalle on tuotu feedeillä aineistoa muista blogeista tai kuvapalveluista, del.icio.usista, uutisotsikoita tai tuoreita hakutuloksia.

Ulkoasua tai toiminnallisuutta ei RSS:llä voi rakentaa ensinkään eikä ole tarkoituskaan: sisältö ja sivusto on erotettu toisistaan. RSS-syötteitä lukiessaan sivuuttaa miltei kaiken varsinaiselle sivustolle kootun konteksti-informaation, kuten kootut linkkilistat, navigointipalkit, sivuston graafisen ilmeen, mainokset, kaikenlaisen toiminnallisuuden, blogien kommentit ja tarkemmat tiedot aineiston tuottajista sekä kaiken sivustolla olevan, muuttumattoman tiedon ellei sitä erikseen nosteta esiin feedissä. On siis kannattavaa vierailla varsinaisella sivustollakin aika-ajoin.

Suomessa yleisissä kirjastoissa käytössä olevat kirjastojärjestelmät tai kirjastojen webbisivujen julkaisujärjestelmät eivät ole laajalti vielä mahdollistaneet RSS-syötteiden vientiä tai tuontia. Esimerkiksi uutuuslistat aineistohankinnoista ja tapahtumatiedoitteet olisivat erittäin sopivaa materiaalia RSS:nä jaettavaksi. Tähän lienee kuitenkin tulossa muutosta, ainakin kirjastojärjestelmätoimittajien lupailujen mukaan.

Tehtävät

Tilaa lisää kurssitovereidesi syötteitä

Sinulla pitäisi aiemman tehtävän jäljiltä olla jo olla ainakin kolme kurssitoverisi blogia tilattuna. Tilaa vielä toiset kolme. Niitähän löytyy del.icio.usista tageilla 23asiaa+2008-04.

Voit kurssin aikana aivan vapaasti tilata lisää syötteitä lukijaasi ja poistaa niitä joita et halua enää seurata. Huolehdi kuitenkin, että sinulla on kurssin ajan seurattavana vähintään kuuden muun kurssilaisen blogi, kurssin oma blogi, kurssilla läpikäytävät asiat sekä kurssilaisten yhdessä kokoamat del.icio.us -linkit.

Tarkastele julkishallinon syötteitä

Mene julkishallinnon yhteiseen Suomi.fi -portaaliin ja etsi sen palvelun RSS-syötteet. Löydät ne joko hakukenttää käyttämällä, tai Ajankohtaista -linkin takaa.

Silmäile syötteitä ja tilaa muutama jos löydät jotain mielenkiintoista. Tämän tehtävän tarkoitus ei ole ikävystyttää kurssilaisia kuolettavan tylsillä viranomaistiedotteilla vaan osoittaa, että julkishallinnonkin uutisia on helposti ja kätevästi saatavilla sekä kirjastolaisten omaan käyttöön, että asiakkaille ja kollegoille vinkattavaksi.

Etsi kuntasi uutissyötettä

Katso kuntasi omilta sivuilta, ovatko kunnan tiedoitteet tarjolla RSS-muodossa.

Tilaa kirjastosyötteitä

Tilaa eduskunnan kirjaston blogin RSS-syöte ja lukaise muutama sinne kirjoitettu juttu joko syötteestä tai suoraan blogista. Tilaa myös Kirjasto.fi:n ajankohtaista -syöte jossa kerrotaan kirjastoalan uutisista ja tapahtumista.

Lisää suomalaisia, kirjastoaiheisia blogeja löydät Blogilistasta, joka on suomalainen hakemisto suomalaisia, aktiivisia blogeja. Blogilistan etusivun vasemmasta laidasta pääset hakemistoon ja K-kirjaimen kohdalta löydät jokusen kirjasto-aiheisen luokan.

YLEn uutiset

YLEn verkkopalvelut ovat sangen laajat ja RSS:nä on saatavana erilaisia uutisotsikoita. Listan syötteistä löydät YLEn uutisten sivun oikeanpuoleisesta palkista. Tilaa jokin tai joitakin niistä, vaikkapa oman alueesi maakuntauutiset tai pääuutiset.

YLEn tavoin jotkut palvelut tarjoavat syötteessään otsikon ja pienen tiivistelmän varsinaisesta jutusta. Koko jutun saa luettavakseen klikkaamalla syötteen otsikkoa RSS-lukijassaan.

Bloggaa

Kirjoita blogiisi löysitkö oman kuntasi syötteen. Oliko syötteiden tilaaminen yleisesti ottaen vaivalloista?

Muistathan, että yleisesti käytössä olevien RSS-ikonien etsiminen sivuilta auttaa löytämään syötteet tai voit hakea etusivulta tekstiä feed tai rss selaimesi haku-toiminnolla joka löytyy selaimen Muokkaa (engl. Edit) valikosta.

Näpsäyttämällä hiiren oikeanpuoleista nappia syötteen kohdalla saat ponnahdunvalikon, josta voit kopioida syötteen osoitteen talteen. RSS-lukijassasi voit sitten palauttaa osoitteen klikkaamalla jälleen hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla Liitä (engl Paste).

Arvioimme myöhemmin tuntuuko RSS-syötteiden seuraamissa olevan mitään järkeä verrattuna toistuvaan sivustojen läpikäymiseen.

Kommentoi

Kiertele muutaman kurssitoverisi blogissa ja kommentoi heidän blogikirjoituksiaan.

Muuta tehtävää

YLEn radio-ohjelmiakin voi tilata RSS:llä kuunneltavaksi tai mp3-soittimella ladattavaksi. Tälläisiä ohjelmia kutsutaan usein podcasteiksi, vaikka jotkut edellyttävätkin podcasteilta sitä, että ohjelma on ainoastaan nettilevitykseen tarkoitettua eikä YLEn ohjelmiston tavoin “oikeaa radiotuotantoa” joka on toissijaisesti saatavilla myös netin kautta.

Suomessa on vain kourallinen aktiivisia podcasteja, mutta maailmalta niitä löytyy runsaasti. Ehkäpä kirjastot tulevaisuudessa tarjoavat kirjallisuusvinkkausta ja -otteita podcasteina.

Voit katsastaa Lapin yliopistossa mediakasvatusta opiskelevan Jarno Ristaniemen mediakasvatusta käsittelevän Radio Verson sekä YLEn Kansalaismediakatsaus ja Aristoteleen kantapää -podcastit.

RSS-lukuohjelma aktiivikäyttöön

Tue, 11 Mar 2008 14:22:49 +0200

Oppimistavoitteet

Totuttelemme RSS-lukijan käyttöön

Saatteeksi

Yksinkertaisia RSS-lukijoita kehittyneemmissä palveluissa, kuten juuri Netvibesissä ja iGooglessa on mahdollista ottaa käyttöön monenlaisia muitakin toimintoja kuin RSS-syötteet. Widgeteiksi kutsutut, RSS-lukijaan liitettävät ohjelmat toimivat kalenterina, muistiinpanovälineinä, tehtävälistoina, peleinä sekä liittävät RSS-lukijan muihin web 2.0 -palveluihin. Näin koostuva dynaaminen työpöytä siirtää työympäristön verkkoon.

Tehtävät

Tilaa YLEn pääuutis-syöte

Tilaa YLEn pääuutisten syöte, jotta lukijaasi tulee varmasti jotain uutta päivittäin.

Käytä RSS-lukijaasi päivittäin

Kuten olemme oppineet, tarjoaa RSS vaihtoehtoisen tavan seurata tietyntyyppisiä, usein päivittyviä web-sivuja. Olemme jo hankkineet RSS-lukijan ja tilanneet joukon syötteitä, sekä suoraan kurssiin liittyviä että muitakin.

Avaa RSS-lukijasi vähintään kerran päivässä seitsemän peräkkäisen päivän aikana ja lue itseäsi kiinnostavat jutut YLEn uutisista, kurssitovereidesi blogeista ja muista syötteistä joita olet tilannut. Merkitse ne jutut joiden otsikot olet selannut, mutta joita et halua lukea luetuiksi.

Bloggaa

Käytettyäsi RSS-lukijaasi päivittäin, kuvittele (tai kokeile) millaista olisi säännöllisesti vierailla kullakin sivulla, josta olet tilannut syötteen. Kirjoita blogiisi onko RSS-lukijan käyttäminen edullista vai meneekö lukijan käytön opetteluun ja syötteiden kanssa nyhräämiseen enemmän aikaa kuin sivustojen navigointiin.

Kommentoi

Kommentoi kahden kurssitoverisi kokemuksia.

Toiset ihmiset tiedonlähteenä

Matti — Mon, 05 May 2008 09:32:34 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme liittämään muita del.icio.us-käyttäjiä verkostoomme

Opimme linkkivinkkaamaan

Työpaikoilla kahvihuoneet ovat mainioita tiedon jakamisen paikkoja. Tässä tehtävässä perustamme itsellemme virtuaalisen kahvihuoneen, jossa organisaatiorajat ja maantieteellinen etäisyys ovat vailla merkitystä. Anne Rongas kirjoittaa blogissaan osuvasti , “(Työ)kaveriverkostot pitävät kätevästi ja ystävällisen hauskasti ammattitaitoa yllä. Samalla myös tarjolla on verrattomia mahdollisuuksia yhdistää erilaista osaavien taitoja. Parempaa ammatillista täydennyskoulutusta en osaa keksiä – ja ilmaiseksi vielä” .
Tavanomaisella hakukoneella tiedon etsiminen tuntemattomasta aiheesta on hankalaa, kun ei tiedä, mitä tarkkaan ottaen kirjoittaisi tyhjään hakukentään. Ja kaiken lisäksi – miten voi tehdä hakuja aiheesta, josta ei tiedä mitään! Varsinkin englanninkielisiä aineistoja haettaessa haku tuottaa helposti tuhansia osumia, joiden läpikäynti on tuskallisen hidasta. Tosielämässä uuden tiedon hakkiminen ja uusiin asioihin tutustuminen tapahtuu usein ystävien, kollegojen tai aivan hyvänpäiväntuttujen kautta. Virtuaalisen kahvihuoneen ansiosta voimme toimia verkossa aivan samoin. Kaikkien ei tarvitse löytää itse kaikkea, jos löytäjät jakavat löydöksensä aivan kuten tosielämässäkin. “Hei luitko sen jutun”, “tiedätkö sen uuden kirjan”, “siellä tapahtui sitä”, “mitä mieltä olet siellä vireillä olevasta suunnitelmasta”.

Del.icio.us on hyvä paikka aloittaa oman virtuaalikahvihuoneen rakentaminen, sillä palvelun kaveriominaisuus on rakennettu sellaiseksi, ettei tosielämästä täysin vieraankaan henkilön liittäminen omaan verkostoon tunnu verkostoon liitetystä tungettelevalta.

Tehtäviä

Liitä kolme kurssitoveriasi verkostoosi

Jollei sinulla ole jo del.icio.us -tunnusta, palaa aluksi aiempaan tehtävään ja luo itsellesi tunnus. Kirjaudu sitten palveluun sisään. Sinun yläreunassa on rivi toimintolinkkejä, joista post ja subscriptions ovatkin meille jo tuttuja. Tällä kertaa tutustumme your network ja links for you -toimintoihin. Klikkaa nyt your network -linkkiä. Päädyt sivulle, jolla mitä todennäköisemmin lukee vielä No items ja oikeassa reunassa lukee [nimimerkkisi]‘s network(0).
Tämä on sivu, jolla listataan omaan verkostoosi kuuluvien muiden del.icio.us käyttäjien tallentamat linkit. Sivu on vielä toistaiseksi tyhjä, sillä et ole vielä liittänyt muita käyttäjiä verkostoosi. Mikäli sivulla on sisältöä, olet kokeillut del.icio.us:n verkostotoimintoa jo itseksesi – hienoa!

Seuraavaksi meidän pitäisi löytää kolme kurssitoveria miljoonien del.icio.us-käyttäjien joukosta. Tämä onnistuu kun muistamme, että kurssiblogit on tallennettu del.icio.us:iin tageilla 23asiaa ja 2008-04 . Mene siis seuraavaksi katsomaan, ketkä ovat käyttäneet kyseisiä tageja (http://del.icio.us/tag/23asiaa+2008-04). Käy sen jälkeen vierailulla muutamien kurssitoveriesi linkkisivuilla – pääset linkkisivulle klikkaamalla linkin lähettäjän nimimerkkiä.

Vieraillessasi jonkun muun käyttäjän linkkisivulla, voit huomata sivun vaaleanharmaassa yläpalkissa linkit add [nimimerkki] to your network ja view [nimimerkki]‘s network . Kun klikkaat add-linkkiä, käyttäjä liitetään verkostoosi. View-linkistä tapahtuva muiden käyttäjien verkostojen selailu on hyödyllistä, sillä niiden kautta voi törmätä helposti henkilöihin, jotka seuraavat tiiviisti jotain kiinnostavaa aihetta.

Lisättyäsi kolme kurssitoveriasi verkostoosi, mene käymään uudelleen your network -sivulla. Nyt näkymässä on listattuna kurssitoveriesi vastikään tallentamia linkkejä.

Lähetä linkkivinkki

Verkossa liikkuessaan voi usein törmätä sivustoihin, jotka voi arvella kiinnostavan myös samanmielisiä tuttavia. Sen sijaan, että näiden verkkosivujen osoitteita lähettelisi ympäriinsä sähköpostitse, linkin voi lähettää del.icio.us:in kautta – tietysti sillä edellytyksellä, että tuttavasi on myös del.icio.us:issa ja tiedät hänen nimimerkkinsä. Linkkivinkkaamiseen käytetään erityistä for:-tagia, joka liitetään sisällönkuvailussa käytettyjen tagien joukkoon. Esimerkiksi, jos haluamme lähettää linkin valenimi -nimiselle käyttäjälle, kirjoitamme tagin muotoon for:valenimi .

Kun joku on lähettänyt sinulle linkin, sivun yläreunassa oleva toimintolinkki links for you näkyy lihavoituna, ja sitä klikkaamalla pääset katsomaan lähetettyjä linkkejä. Lähetetyt linkit säilyvät tässä näkymässä, vaikket tallentaisikaan niitä omaan kokoelmaasi. Mikäli päätät tallentaa linkin itsellesi, voit kiittää linkin vinkannutta henkilöä liittämällä kuvailutagien joukkoon thanks: -tagin, jota käytetään samaan tapaan kuin for:-tagia. Tämä ei ole del.icio.us:n virallinen toiminto, vaan yksi sosiaalisen webin käytänteistä.

Linkkivinkkaamisessa on hyvä olla kohtelias ja pitää vinkattujen linkkien määrä kohtuullisena. Linkkivinkkaamisen etikettinä on yleensä pidetty sitä, että linkkejä vinkataan vain henkilöille, jotka tuntee myös verkon ulkopuolella tai muulla tavoin hyvin. Mutta kuten kaikki käytänteet, tämäkin tapa saattaa muuttua toiseksi ajan myötä.

Lähetä seuraavaksi linkkivinkki jollekin verkostoosi kuuluvista kurssilaisista. Olisi tietysti hyvä, jos vinkkisi liittyy kurssimme aiheisiin :).

Bloggaa

Selaile del.icio.us:ia ja selvitä missä yhteyksissä 23asiaa, 23things, ja learning2.0libraries -tageja on käytetty. Poimi sitten jokin mielenkiintoiselta vaikuttava linkki ja kirjoita siitä lyhyt, noin parin lauseen mittainen vinkki blogiisi. Kirjoita samalla, miten del.icio.us:n verkosto-ominaisuuden kokeilu sujui.

Kommentoi

Selaile kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita kommentti vähintään kahden kurssitoverisi kirjoitukseen tästä samasta aiheesta.

Keskustelufoorumit

Mace — Mon, 05 May 2008 09:32:01 +0300

Oppimistavoitteet

Tutustumme foorumeihin yleisesti ottaen

Osallistumme foorumikeskusteluun

Saatteeksi

Nyt kovasti huudossa oleva yhteisöllisyys ei ole internetissä mitään uutta, päinvastoin. Tietoliikennetekniikka on aina tarkoittanut ihmisten eikä ainoastaan koneiden välisen kommunikoinnin mahdollistavaa teknologiaa. Jo ennen internettiä BBS-järjestelmät yhdistivät kiinnostuskohteen tai kotipaikkakunnan jakavia ihmisiä ja sähköposti oli välittömästi hittipalvelu kun varsinainen internet kehitettiin. Internetissä keskustelua käytiin ensin Usenetissä sekä sähköpostilistoilla ja webin nopeasti yleistyessä 90-luvulla perustettiin monenlaisia web-selaimella käytettäviä keskustelupalstoja. Tälläisiä kutsutaan yksinkertaisesti foorumeiksi.

Yleensä foorumit asustelevat jonkun sivuston osiona ja keskustelu käsittelee samaa aihetta kuin muu sivusto. Keskustelutilan tarjoaminen on eräs tapa antaa tiedonvaihdolle ja yhteisöllisyydelle mahdollisuus muodostua. Ilmaa siipiensa alle saaville keskustelupalstoille kertyy ihmisten tuoman panoksen myötä valtavan arvokasta tietoa jota muualta on vaikea löytää. Sisältö ei aina ole missään kovin lukijaystävällisessä muodossa, vaan pirstaloituneena pitkin poikin keskusteluja. Kunnon foorumiohjelmistot tarjoavatkin hyvän haun ja usein joitain keskusteluja voidaan merkitä stickyiksi, jolloin ne eivät hautaudu arkistojen kätköihin vaan näkyvällä paikalla aihelistauksen alussa.

Joillekin foorumeille on rekisteröitävä nimimerkki, ja samalla on mahdollisuus antaa itsestään hieman tietoa muiden tarkasteltavissa olevaan profiiliin. Keskustelunavauksia foorumeilla voi tehdä kuka tahansa käyttäjä, toisin kuin esimerkiksi blogeissa tai uutissivuilla joissa voi jättää kommentteja.

Internetissä on loputtomat määrät eri aihepiireihin keskittyviä foorumeja, tutustumme nyt muutamaan suomenkieliseen. Lisää löydät vaikkapa täältä.

Tehtävät

Suomi24:n paikallispalstat

Mene Suomi24:ään ja tutustu pintapuolisesti omaa kaupunkiasi tai kuntaasi käsittelevään keskusteluun. Suomi24:n on lievästi sanoen kaoottinen paikka, mutta linkin keskusteluihin löydät etusivun vasemmasta laidasta.

Suomi24:n kirjastopalsta

Tutustu myös Suomi24:n kirjastoja käsittelevään palstaan. Sen löydät Kirjat ja novellit -osiosta.

Kirjastot.fi ammatilliset keskustelupalstat

Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimiva Helsingin kaupunginkirjasto toimittaa ja ylläpitää kirjastojen yhteistä Kirjastot.fi -portaalia ja sen yhteydessä on myös kirjastoalaa ammattiasioita käsitteleviä keskustelupalstoja muutamille eri aiheille jaoteltuna. Nämä ovat pääasiassa ammattilaisille suunnattuja, muttei mikään estä ketä tahansa rekisteröitymästä ja osallistumasta keskusteluun kirjastoalasta.

Jos nämä Kirjastot.fi:n foorumit eivät vielä ole sinulle tuttuja, silmäile niitä hieman.

Muutama suomalainen kirjallisuusfoorumi

Kirjastot.fi:n kirjallisuuskanavan Lukukokemusten keskustelufoorumi on suoraan asiakkaille suunnattu. Tutustu siihen sekä scifi- ja fantasiakirjallisuutta käsittelevän Risingshadowin ja kirjallisuudenkritiikin verkkolehden Kiiltomadon sivujen keskusteluihin.

Osallistu foorumille

Etsi netistä jokin mielenkiintoinen foorumi ja osallistu keskusteluun. Voit vapaasti valita jonkin jo mainituista tai minkä tahansa muun itseäsi kiinnostavan foorumin.

Foorumille osallistumista aloittaessa kannattaa selailla jo käytyä keskustelua jotta saa jonkinlaisen käsityksen sen luonteesta. Näin myös löytää yleisimmät kysymykset, joihin vastaamiseen kaikki ovat jo kyllästyneitä. Oma osallistumisensa on helpoin aloittaa jättämällä viesti jonkin jo käydyn keskuselun jatkoksi, mutta voit tehdä uuden keskustelunavauksen itsekin.

Älä osallistu foorumille vain tämän kurssin vuoksi, vaan yritä löytää jotain aidompaa sanottavaa itseäsi kiinnostavasta aiheesta kuin 23 asiaa -kurssin maikat pakottivat minut sanomaan jotain.

Bloggaa

Kirjoita blogissasi mille palstalle osallistuit. Kerro blogikirjoituksessasi keskustelun suora URL-osoite, tai ainakin mistä se löytyy foorumin sivustoa navigoimalla. Voit samalla lyhyesti kertoa, miltä foorumille osallistuminen tuntui ja millaisen kuvan itse foorumista ja siellä käytävästä keskustelusta muodostit.

Kommentoi

Käy katsomassa kahden kurssitoverisi viestit, jotka he ovat jättäneet valitsemilleen foorumeille. Voit hyvin osallistua samoihin foorumikeskusteluihin heidän kanssaan, jos aihe on sinusta mielenkiintoinen.

Kommentoi jokatapauksessa heidän blogikirjoituksiaan foorumeille osallistumisesta.

Muuta tehtävää

Lisätietoa

Päivikki Karhula/Parlamenttikirjasto: Keskustelutrendien seuranta, digitaalinen läsnäolo ja osallistumisen välineiden koulutus — Chilen kongressin kirjasto luo uutta suuntaa kansalaispalveluihin

Elisa Juholin: Nettikansa ottaa kantaa – turhaan? Vieraskynä, Helsingin Sanomat 4.5.2008

IRC-Galleria

Mace — Mon, 05 May 2008 09:35:36 +0300

Oppimistavoitteet

Tutustumme IRC-Galleriaan

Saatteeksi

IRC-Galleria eli Galtsu on kotimainen verkkoyhteisö. Se perustettiin vuonna 2000, jotta tekstipohjaisen IRC-pikaviestimen käyttäjät voisivat nähdä miltä keskustelukumppanit näyttävät. IRC perustettiin jo ennen vuotta 1990 ja oli kymmenen vuotta myöhemmin kymmenientuhansien aktiivien käytössä ja on itseasiassa edelleen, toiset kymmenen vuotta myöhemmin. IRC:illä on merkittävä roolinsa internetin kehittymisessä.

IRC-Galleria sensijaan ei varsinaisesti ole pikaviestin, vaan kuvagalleria. Kuvien kommentointimahdollisuus on kuitenkin synnyttänyt Galtsuun erittäin aktiivisen keskustelukulttuurin. Tämä ei pikaisella vilkaisulla ilmene, sillä kommentit eivät rekisteröitymättömille kävijöille näy. Galtsu todellakin näyttää vain valtavalta sivustolta jossa nuoriso esittelee kuvia itsestään, ystävistään ja lemmikeistään.

Kuvien ja kommentoinnin lisäksi eräs luonteenomainen piirre ovat vapaasti liityttävät yhteisöt joihin kuuluminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ne yhdistävät bändien faneja, koululuokkia, kaupunginosalaisia, eläinten ystäviä, kirjastotätejä <3, opiskelijoita, kirjojen ja lukemisen ystäviä, gootteja, autoharrastajia, Kärppien kannattajia tai mitä ihmeellisempiä kiinnostuksen kohteita joita nuoret (ja vanhemmatkin) voivat keksiä. Yhteisöjä voi kuka tahansa perustaa ja käyttäjät tyypillisesti kuuluvat koko joukkoon yhteisöjä, rakentaen osanotollaan on-line identiteettiään. Kullakin käyttäjällä on oma profiili, jonka ulkonäön muokkaaminen eli modaaminen on eräs maksullisista VIP-ominaisuuksista. Perustoiminnot, joista merkittävimmät ovat siis kuvat, kommentointi ja yhteisöissä toimiminen ovat maksuttomia.

Kirjastotyön kannalta Galtsun tekee erityisen mielenkiintoiseksi käyttäjien ikäjakauma sekä laaja levinneisyys. 470 000 käyttäjästä lähes 70% kirjautuu palveluun päivittäin ja 98% kuukausittain. Palvelun suuri suosio on tehnyt siitä suositun mainosmedian ja varteenotettavan yhteistyökumppanin nuorten ja lasten parissa työtä tekeville järjestöille. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ry sekä Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus ovat tehneet yhteistyötä IRC-Gallerian kanssa.

IRC-Galleria on eloisa esimerkki siitä, että sosiaaliset web-palvelut eivät ole täysin uusi juttu joka syntyi vasta web 2.0:n myötä. Web 2.0 on yleinen termi joukolle ilmiöitä ja kehityssuuntia, jotka olivat jo yleistymässä kun siitä alettiin puhumaan. Yksi näistä on juuri yhteisöllisyys.

Tehtävät

Kaksi pientä lukutehtävää

Lue Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta Vilma Lehtisen tutkimuksen suomenkielinen yhteenveto Tutkimus: IRC-gallerian merkitys sosiaalisten verkostojen ylläpitämisessä ja laajentamisessa.

Lue Matti Lassilan Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalvelut — esiselvitysraportin (1.7MB PDF) tiivistelmä sekä kappaleet 2-4.2.

Bloggaa

Kerro paljonko Galtsun käyttäjiä omalla alueellasi on. Tiedon löydät IRC-Gallerian omilla sivuilla olevista tilastoista. Mieti miten kirjastosi voisi käyttää palvelua ja mitkä olisivat mielekkäitä yhteistyötahoja toimintaan.

Kommentoi

Kiertele kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita vähintään kaksi kommenttia ideoista Galtsun käyttämiseen kirjastotyössä.

Muuta tehtävää

Käyttösääntöihin kuuluu, että oletuskuvasta käyttäjä on helposti tunnistettavissa. Jos sinulla on vaikkapa kamerakännykkä tai valmiiksi joku kiva kuva itsestäsi, voit rekisteröityä Galtsuun ja itse tutustua vilkkaaseen palveluun.

Kaikki kurssilaiset eivät välttämättä halua kuvaansa näkyviin, eikä kirjautuminen olekaan tällä kurssilla pakollista. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että miltei joka kymmenes suomalainen (lue: asiakas) ja 60% 13-19 vuotiaista on Galtsussa.

Kurssia vetävän Matin nikki (kutsumanimi nickname -> nick -> nikki) on sad-hu ja Macen tekonivel.

Jos päätät kirjautua, käy katsomassa päivän kysymys 10.11.2007 oli Mihin kaikkeen käytät kirjastoa? ja se keräsi 20 000 vastausta seuraavaan iltapäivään mennessä sekä satoja puheenvuoroja avointa keskustelua.

Tässä kyselyn tulokset niiden nähtäväksi, jotka eivät rekisteröidy.

kysymys	ääniä	%
Kirjojen lainaus	22673	84 %
Musiikin lainaus	12135	45 %
Elokuvien lainaus	11574	43 %
Internetin käyttö	18646	69 %
Tietokoneella kirjoittaminen	3309	12 %
Lehtien lukeminen	14926	56 %
Tiedonhaku/opiskelu	11925	44 %
Kokouksen pito	733	3 %
Ajanvietto	12632	47 %
En ole koskaan käyttänyt kirjastoa	1855	7 %

Lisätietoa

Tuula Haavisto: Lasten ja nuorten mediaympäristöstä, esimerkkinä IRC-galleria (461KB PDF)

Galtsun omistavan Sulake Corporationin Ville Mujusen Mediapäivien 12.4.2008 esitelmän kuuntelijoiden verkkoon yhdessä kirjoittamat muistiinpanot

Netin keskustelukulttuurit

Mace — Mon, 12 May 2008 09:18:04 +0300

Oppimistavoitteet

Arvioimme kurssin myötä syntynyttä keskustelukulttuuria

Saatteeksi

Tämän kurssin aikana olemme hieman tutustuneet verkossa käytävään keskusteluun. Olemme nähneet blogikirjoituksia sekä niiden kommentointia ja käyneet pintapuolisesti katselemassa muutamia keskustelufoorumeja. Kurssin osallistujien kesken on keskusteltu sekä blogeissa että kahdesti viikossa pidettävissä chateissa.

Kuten aina yhteisöissä, netinkin virtuaaliyhteisöihin muodostuu tapoja ja sääntöjä sekä niitä erityisesti rakentamalla, että osallistujien muualta mukanaan tuoman panoksen myötä. Myös käytössä oleva teknologia osaltaan asettaa kehyksiä toiminnan ja suhteiden muodostumiselle.

Kielen käyttö, osallistujien suhteet tai asialähtöisyys ovat joitain tapoja eritellä keskustelukulttuuria. Jotkut yhteisöt voivat olla hyvin toverillisia sisäänpäin, mutta vaikeasti lähestyttäviä. Toisaalla taas osallistujat kokoontuvat nimenomaan jonkin asian äärelle ja keskinäiset suhteet ovat viileitä tai koetaan jopa merkityksettömiksi. Joissain yhteisöissä tekstin ulkoisella laadulla on paljon merkitystä, toisaalla riittää kun saa asiansa perille. Jossain itsensä kielipoliiseiksi julistaneet osallistujat huomauttelevat toisille yhdyssanavirheistä, toisaalla taas on yleistä hupia leikitellä sukkelilla kirjoitusvirheillä tai lyhenteillä. Suhde käsiteltävästä asiasta poikkeavan juttelun sietämiseen vaihtelee myös. Blogeissa vain blogin pitäjä voi tehdä keskustelunavauksia ja hänen on mahdollista muokata tai poistaa kommentteja, yksittäisessä blogissa kommentoijat ovat siis hyvin erilaisessa asemassa kuin ylläpitäjä.

Nimimerkkien käytön sallimista tai kieltämistä pidetään usein hyvin merkittävänä tekijänä keskustelun luonteeseen. Käsitys, että nimimerkillä tai anonyymisti osallistumisen mahdollisuus johtaa poikkeuksetta loanheittoon ei suinkaan ole harvinainen.

Netiketti (engl. netiquette) on vanha, Internetin myötä muodostettu ja epävirallinen joukko yleisesti hyvinä pidettyjä ohjeita joilla on tarkoitus opettaa tapakulttuuria tottumattomille käyttäjille.

Verkkokeskusteluissa silloin tällöin käytetyn slangin ymmärtäminen auttaa keskustelujen sävyn ja sisällön tulkinnassa, vaikka itse pyrkisikin pitäytymään selkokielisissä ilmauksissa. Esimerkiksi pikaviestin ja IRC-keskusteluissa — joissa tempo on usein varsin kiivas — slangisanat ja lyhenteet tiivistävät ilmauksia. Se, katsotaanko slangisanojen käyttö keskustelussa sopivaksi, on keskustelukulttuurista riippuvainen asia ja selviää parhaiten tutustumalla aiemmin lähetettyihin viesteihin tai reaaliaikaisessa chat-keskustelussa seuraamalla jonkin aikaa käynnissä olevaa keskustelua. Voit tutustua verkkoslangiin esimerkiksi Wiktionary -verkkosanan opastamana (Slangisivu), joka nimensä mukaisesti on wiki-periaatteella toimiva sanakirja ja Wikipedian sisarsivusto. Tiiviimpänä listana voit käyttää vaikkapa Teemu Tammelan kokoamaa listaa.

Tehtävät

Lue teksti

Lue Janne Heinosen tekstin Pikaviestimet kahdenvälisen keskinäisviestinnän välineinä etätyöyhteisössä (PDF, 82KB) kappaleet 1.6-1.11.

Analysoi kurssin keskustelukulttuuria

Luettuasi Heinosen tekstin jäsentele blogissasi tämän 23 asiaa -kurssin osallistujien muodostaman yhteisön keskustelukulttuuria. Onko keskustelu luonteeltaan erilaista chatissa kuin blogeissa. Entä löydätkö eroja meidän kurssilaisten ja muualla netissä kohtaamasi ajatuksenvaihdon kesken.

Pohdi myös tekijöitä jotka yleisesti ottaen vaikuttavat keskustelukulttuurin syntyyn.

Kommentoi

Kommentoi kurssitovereidesi blogikirjoituksia tästä aiheesta. Jätä vähintään kolme kommenttia.

Lisätietoa

Päivikki Karhula: Keskustelutrendien seuranta, digitaalinen läsnäolo ja osallistumisen välineiden koulutus — Chilen kongressin kirjasto luo uutta suuntaa kansalaispalveluihin

MTV3 Internet IRC-ohje (PDF, 500KB). Vanha IRC-ohje avaa joitain slangi-ilmaisuja ja neuvoo netikettiin liittyvissä asioissa (sivut 8-9).

Voit tonkia kirjastojen kokoelmia ja katsoa jos löytäisit jonkin itseäsi kiinnostavan teoksen tai artikkelin lukemista ja blogissasi referointia varten. Aiheeseen liittyviä asiasanoja ovat ainakin pikaviestinten käyttöä tarkoittava verkkojuttelu sekä verkkokeskustelu ja keskusteluryhmät.

Reflektointi

Mace — Mon, 12 May 2008 09:19:38 +0300

Kurssia on kuljettu nyt kutakuinkin puoleen väliin. Jos kaikki on sujunut tähän mennessä nuottien mukaan, verkon perustyökalut alkavat vaikuttaa tutuilta.

(kuvasta lämmin kiitos Flickr -käyttäjälle Gimli_36)

Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä tunnustelemaan, miltä jatkuvassa informaatiovirrassa eläminen tuntuu. Miten kuvailisit tapaasi käyttää syötteidenlukuohjelmaa ja del.icio.us:ia? Esimerkiksi – suhtaudutko syötteiden ja del.icio.us-verkoston tarjoamiin tiedonjyviin samalla tapaan kuin sanomalehteen – niin, että vilkaiset aluksi, mitä kaikkea onkaan tarjolla ja sitten luet ne osiot, jotka vaikuttavat kiinnostavilta ja joihin tutustumiseen on aikaa.

Mitä hyviä ja huonoja puolia näet syötteidenlukuohjelmissa ja del.icio.us:n kaltaisessa linkkienjakopalvelussa? Pohdi näitä kysymyksiä nimenomaan omalta kannaltasi.

Uusiin asioihin tutustuminen on kurssimme idea, mutta niin on myös näistä uusista asioista kirjoittaminen. Valtaosalle kurssilaisista verkkoon kirjoittaminen on ollut aivan uusi kokemus. Näin vajaan kuukauden kokemuksella – miltä blogin pitäminen on tuntunut? Entä miten suhde verkkoon on muuttunut, kun on tullut laittaneeksi likoon omaa persoonaansa blogin ja chattien myötä ja toisaalta tutut ja kollegat, omat kurssitoverit ovat tehneet samoin.

Tehtäviä

Bloggaa

Pohdi yllä esitettyjä kysymyksiä blogikirjoituksessa.

Jotkut teistä ovat jo kirjoittaneet omasta bloggaamisestaan ja verkkoelämästään aiemmin kurssin aikana, muiden tehtävien yhteydessä tai toisten juttuja kommentoidessa. Jos olet tehnyt niin, laita uuteen kirjoitukseesi mukaan linkit noihin aiempiin ajatuksiisi.

Kommentoi

Kommentoi kahden sellaisen kurssitoverisi kirjoitusta, joille et vielä ole kommenttia jättänyt.

Flickr ja muut kuvapalvelut

Matti — Mon, 12 May 2008 09:21:44 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme, miten muut säilövät, esittelevät ja jakavat ottamiaan valokuvia netissä

Tutustumme Flickr-kuvapalvelun käyttöön

Saatteeksi

Kuten olemme oppineet, jakaminen on web 2.0 -ajatusten keskeisiä teemoja. Suurin osa työstämme rakentuu jo tehdyn työn päälle; seisomme jättiläisen hartioilla.

Tekijälle luonnollisesti kuuluvaksi katsottavat oikeudet ovat hyvin kattavat. Mikäli tekijä luopuu osasta yksinoikeuksiaan työhönsä ja antaa muiden käyttää sitä hyväksi, ei työ ole mennyt hukkaan.

Esimerkiksi tämä kurssi perustuu Helene Blowersin PLCMC:lle tekemään Learning 2.0 -kurssiin, jonka lisenssi antaa luvan tuon työn julkaisuun, levittämiseen ja muokkaamiseen mikäli alkuperäisen tekijän nimi mainitaan eikä toiminta ole kaupallista. Myös tämän kurssin lisenssi myöntää edelleen vastaavat oikeudet.

Internetissä onkin valtava määrä tavaraa, jota tekisi mieli käyttää oman työnsä pohjana. Esimerkiksi aina kaivattua kuvitusta on netistä erittäin helppo löytää esimerkiksi Googlen kuvahaun avulla. Helppo löytyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kuviin olisi käyttölupia, sillä niitä suojaavat tekijänoikeudet aivan samoin kuin muitakin töitä.

Luvattomille teille ei tarvitse kuitenkaan lähteä, sillä sopivista paikoista hakemalla on mahdollista löytää runsain määrin kuvia, joiden luoja on päättänyt luopua osasta yksinoikeuksistaan, kunhan kuvien käyttö täyttää erikseen määritellyt ehdot. Tässä tehtävässä tutustumme palveluihin, joista voi löytää kuvia esimerkiksi verkkosivujen, powerpoint-kalvojen, esitteiden tai verkkokurssien tehtävien mausteeksi. :)

Kuvapalvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään – albumipalveluihin ja kuvapankkeihin. Näiden välisiä eroja voidaan jäsentää esimerkiksi seuraavasti:

Albumipalvelut

kuvien näkyvyyden voi määrätä, voit päättää näytetäänkö kuvat vain erikseen määritellyille henkilöille
kuvia ei ennakkotarkasteta
kuvat ovat useimmiten perhealbumitasoa, laadunvaihtelu on suurta

kuvia ei voi pääsääntöisesti lainata, ellei niin ole erikseen mainittu

Kuvapankit

palveluun siirretyt kuvat ovat kaikkien katseltavissa
kuvat ennakkotarkastetaan
kuvat useimmiten yleiskäyttöisiä: esineitä, pintoja, jotain symboloivia. Katso esimerkiksi sxc.hu:n ladatuimmat kuvat

kuvia voi käyttää omissa töissä, kunhan määritetyt ehdot täyttyvät

Suurimpia albumipalveluita lienevät Yahoon ostama Flickr sekä Googlen Picasa Web Albums. Kuvablogi.com on näiden jättien kotimainen haastaja. Jos etsii itselle sopivaa paikkaa, johon laittaa kuvia esimerkiksi ystävien katsottavaksi, on makuasia minkä palveluista ottaa käyttöön. Mikäli valokuvauksesta (ja monista muista asioista!) keskustelu ja kokemuksien vaihtaminen tuntuvat tärkeiltä, Flickr on hyvä valinta. Picasan valttina on sen saumaton yhteiskäyttö muiden Googlen verkkopalvelujen kesken sekä suomenkielinen käyttöliittymä, joka on myös Kuvablogi.com:n vahvuus.

Kuvapankit ovat perinteisesti olleet maksullisia, pääsääntöisesti ammattikuvaajien otoksia sisältäviä palveluita. Ammattilaistarjonnan ohelle on viime vuosina ilmestynyt kuvapankkeja, joiden kuvatarjonta koostuu lähinnä vakavien harrastajien tai ammattilaisuutta tavoittelevien kuvaajien otoksista. Onhan paljon ladattu ja kiitosta saanut ilmaisotos hyvää mainosta kuvaajan palveluille. Stock.XCHNG ja Morguefile ovat ilmaiskuvapankkien parhaimmistoa, mutta monia muitakin palveluja voi löytää esimerkiksi tutkimalla avainsanoilla (so. tageilla) stock+photo merkittyjä linkkejä del.icio.usissa.

Flickr sijoittuu kuvapankkien ja albumipalveluiden väliin, sillä palvelusta löytyy sekä kuvapankeista että albumipalveluista tuttuja piirteitä. Flickr:n kuvapankkiluonne syntyy siitä, että halutessaan palveluun kuvia lataavat käyttäjät voivat sallita otostensa uudelleenkäytön. Tällä hetkellä (toukokuussa 2008) Flickrissä on yhteensä huimat 67 miljoonaa kuvaa, joiden uudelleenkäyttö on jollain tavalla sallittu. Uudelleenkäytön ehtoihin kannattaa tutustua ajatuksella, sillä kuvan ottaja on voinut sallia esimerkiksi alkuperäisen kuvan julkaisun ei-kaupallisessa yhteydessä, mutta ei esimerkiksi sen muokkaamista. Uudelleenkäytön sallivien kuvien yhteydessä on “Some rights reserved” -linkki (katso esimerkki), josta pääsee tutkimaan kuvalle asetettuja käyttöehtoja. Uudelleenkäytön sallivia kuvia löytää helpoiten Flickr:n Creative Commons -haulla.

Flickrissä kuvat tagataan ja kuvaillaan kuten kirjanmerkit del.icio.usissa. Omat kuvansa voi lisäksi koota albumeiksi, sijoitella maailmankartalle ja laittaa muiden ottamien kuvien joukkoon mitä moninaisimpia aiheita käsitteleviin ryhmiin ja jopa muokata Flickriin integroidulla kuvankäsittelyohjelmalla. Ryhmien lisäksi käyttäjät ovat tekemisissä keskenään kommentoimalla toistensa kuvia ja muodostamalla erilaisia tuttavaverkostoja helpottamaan uusien kuvien seuraamista ja kommentointia ja tarvittaessa rajaamaan kuvien yleistä näkyvyyttä.

Kurssin vetäjät ovat muuten Flickrissä käyttäjätunnuksilla Matti L sekä xmacex.

Tehtävät

Kuvan liittäminen blogiin

Hae jostain mainituista kuvapalveluista kuva, jonka liität blogikirjoitukseen. Kerro samalla, mitä kuvapalvelua käytit ja selitä, millaiset käyttöoikeudet valitsemallasi kuvalla on.

Tutustu kirjastoihin Flickrissä

Vilkaise 31 Flavors – Things to Do With Flickr in Libraries -artikkelia ja tutustu
Flickrin Libraries and Librarians -ryhmän keskusteluihin (katso toki myös ryhmäläisten lähettämiä kuvia, jos haluat). Kerro blogissasi joitain tapoja, joilla kirjastot ovat hyödyntäneet Flickriä ja pohdi samalla, voisiko Flickriä tai muita vastaavia kuvapalveluita hyödyntää myös omassa kirjastossasi.

Muuta tehtävää

Jos haluat, voit kirjautua Flickriin ja siirtää sinne ottamiasi valokuvia jotta näet lähemmin miten Flickr toimii. Samalla kannattaa selailla sisältöä eri tavoin ja ehkä rohkaistua jättämään muutama kommentti.

Slideshare

Matti — Mon, 19 May 2008 11:49:41 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme löytämään hyödyllisiä ja inspiroivia kalvoesityksiä Slideshare-palvelusta
Opimme tunnistamaan erilaisia sisältöjen käyttöehtoja

Opimme upottamaan Slideshare-esityksen jollekin toiselle verkkosivulle

Slideshare tekee Powerpoint-esityksille saman, mitä Youtube on tehnyt videoille ja Flickr valokuville. Ennen Youtubea videoiden katseleminen verkosta vaati monimutkaisten videonkatseluohjelmien virittelyä siihen malliin, että puuha muistutti salatiedettä. Ennen Flickriä ja vastaavia kuvapalveluita, valokuvien jakaminen verkossa tarkoitti lähinnä sitä, että kuvat laitettiin jonnekin palvelimelle selailtavaksi, ilman toivoakaan kuvien esikatselusta ja muista hienouksista.

Slidesharen tarkoituksena on helpottaa Powerpoint-esitysten (ja myös muilla ohjelmilla tehtyjen kalvojen) esittämistä ja jakamista verkossa. Esitysten jakaminen niin, että esitystiedosto laitetaan verkkoon sellaisenaan on toki mahdollista, mutta silloin kaikilla, jotka haluavat katsella esityksen tulee olla koneellaan Powerpoint tai jokin muu esitysgrafiikkaohjelma. Sellaisenaan jaetun esitystiedoston liittäminen blogiin tai muulle verkkosivulle niin, että sen katselu on mahdollista suoraan selaimessa ei myöskään ole mahdollista. Käytännöksi näyttää vakiintuneen, että jaettu esitys ladataan palvelimelle ja se linkitetään sivustolle tyyliin “Matin esitys (lataa kalvot)”

Slideshare on rakennettu siten, että palveluun ladatut esitykset muutetaan automaattisesti selaimessa katseltavaan muotoon. Jaettuja esityksiä voidaan avainsanoittaa (l. tagata), kommentoida ja kuvailla samaan tapaan kuin del.icio.usin linkkejä tai Flickriin vietyjä kuvia. Kuten Flickrissä, myös Slidesharessa palvelun käyttäjät voivat halutessaan organisoitua erilaisiksi ryhmiksi. Mielenkiintoisia kirjastoaiheisia esityksiä löytää esimerkiksi Library 2.0 ja L2 ryhmistä. Kannattaa huomata, että joskus esitykset ovat Creative Commons -lisensoituja, jolloin niitä voi ilman erillistä lupaa lainata esimerkiksi oman esityksen pohjaksi (esimerkki).

Slideshare on mainio paikka seurata, mitä maailmalla järjestetyissä seminaareissa ja konferensseissa oikein puhutaan. Tietystikään kokemus ei ole sama, kun paikan päällä esitystä seuratessa – mutta lähelle päästään kun esitykseen on liitetty ääni. Ellyssa Kroskin esitys Computers in Libraries 2008 -konferenssissa olkoon erinomaisena esimerkkinä. Samaisessa Computers in Libraries 2008 -konferenssissa on sovittu yhteisen cil2008 -avainsanan käytöstä kaikkien konferenssivieraiden kesken. Konferenssista kiinnostuneen elämä on helppoa, kun yhteisen avainsanan ansiosta kaikki konferessiin liittyvä materiaali löytyy sen kummemmin etsimättä – esitykset Slidesharessa kuvat Flickrissä ja aiheeseen liittyvät linkit del.icio.usissa .

Tehtävät

Tutustu Slidesharen esittelyyn

| View | Upload your own

Etsi Slidesharesta kirjastoaiheinen kalvoesitys ja liitä se blogiisi

Tutki esimerkiksi Library 2.0 ja L2 ryhmiin lähetettyjä esityksiä. Voit myös kokeilla, millaisia esityksiä hakusanat “bibliotek” tai “libraries” palauttavat. Kun olet löytänyt mielenkiintoiselta vaikuttavan esityksen, liitä se omaan blogiisi. Liitettävissä olevien esitysten alapuolella on Post-palkki, jossa on pieniä kuvakkeita. Esimerkiksi Bloggerin käyttäjät voivat liittää esityksen suoraa tätä kautta. Toinen vaihtoehto on käyttää oikeassa reunassa olevia “Embed”-koodeja, jotka kopioidaan blogitekstin joukkoon. Tätä vaihtoehtoa käytettäessä blogipalvelusi tai käytetty julkaisujärjestelmä voi olla mikä vain.

Bloggaa

Kirjoita blogiisi, kuinka hyödylliseltä Slideshare sinun näkökulmastasi vaikuttaa ja kuinka siihen tutustuminen sujui. Kommentoi kahden muun kurssitoverisi kirjoitusta samasta aiheesta.

Vapaaehtoinen bonustehtävä: Lataa Slideshareen itse tekemäsi esitys

Lataa Slideshareen jokin itse tekemäsi esitys. Palveluun voi lähettää esityksiä myös ilman tunnuksia – klikkaa vain käyttöliittymän oikeassa yläreunassa olevaa “Bulk upload”-nappia.

Library Thing

Matti — Mon, 19 May 2008 11:52:39 +0300

Oppimistavoitteet

Tiedämme, mikä LibraryThing oikein on

Tunnemme erilaisia LibraryThing -kirjastokäytön mahdollisuuksia

Vuonna 2005 perustettu LibraryThing on tehnyt kirjojen luetteloinnista kansanhuvia. Kolmen vuoden aikana palvelu on houkuttanut mukaan yli 400000 kirjojen ystävää, joiden kokoelmissa on yhteensä lähes 30 miljoonaa kirjaa – näin tätä kirjoitettaessa toukokuussa 2008. Pelkkä oman kirjakokoelman sisällön listaaminen ei yksistään ole kovin mielenkiintoista, mutta LibraryThingin koukku onkin siinä, mitä kirjojen luettelointitiedoilla tehdään. Hauskoja ja hyödyllisiä toimintoja ovat esimerkiksi Suggester ja UnSuggester -kirjasuosittelijat. Palvelussa on lisäksi huimaava määrä erilaisia kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä ryhmiä ja keskusteluita .

Kotikirjaston kirjojen luetteloinnin lisäksi palvelulle on keksitty myös muita käyttötarkoituksia. Varsin tyypillistä on käyttää LibraryThingiä lukupäiväkirjan tapaan, luetteloimalla palveluun luettuja, mutta ei välttämättä omistettuja kirjoja. Senegalin Dakarissa Librarything on valjastettu toimimaan kokonaisen kirjaston näyttöluettelona (Ulkoasianministeriön sivulla artikkeli aiheesta). I See Dead People’s Books -ryhmän jäsenet ovat ottaneet tehtäväkseen luetteloida palveluun edesmenneiden kuuluisuuksien ja merkkihenkilöiden kotikirjastojen kokoelmat. Onkin varsin mielenkiintoista tutkia, millainen onkaan ollut rap-taiteilija Tupac Shakurin kirjahylly tai mitä Mozart ja Marie Antoinette ovat lukeneet. Mielenkiintoinen on myöskin 1995 kuolleen, runoilija-kirjailija-suomentaja Eeva-Liisa Mantereen kokoelma. Kuten arvata saattaa, myös kirjastolaiset ovat löytäneet palvelun. Kirjastoaiheista keskustelua käydään muun muassa Librarians who LibraryThing -ryhmässä.

Kerrottakoon vielä ennen tehtäviin siirtymistä eräs ihailtava seikka, joka tekee LibraryThingistä tähden erilaisten yhteisöpalvelujen joukossa.
Palvelun käyttöliittymän tekstejä on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle ja lähes kaikki työ on tehty yhteisön jäsenten toimesta. Tätä kirjoitettaessa suomenkielinen käännös on yksi täydellisimmistä – 98.3% käyttöliittymäteksteistä näkyy suomeksi. Kunnioitusta herättävä saavutus!

Tehtävät

Kokeile Suggester ja Unsuggester -toimintoja

Tutki, millaisia kirjoja Suggester ja Unsuggester -toiminnot ehdottavat. Vaikuttavatko suositukset järkeviltä? Nimensä mukaisesti Suggester suosittaa kirjoja, kun taas UnSuggester listaa kirjoja, joista mitä todennäköisemmin et pidä. Kirjoita blogiisi havainnoistasi.

LibraryThing kirjastotyössä

Lue LibraryThing-kehitysblogissa julkaistu kirjoitus How libraries are using LibraryThing
ja vilkaise Librarians who LibraryThing ryhmässä käytyjä keskusteluja. Pohdiskele blogissasi, voisiko LibraryThingiä käyttää myös suomalaisessa kirjastossa.

Vapaaehtoinen bonustehtävä: Luetteloi kirjojasi

Jos haluat, luo itsellesi LibraryThing-tunnus ja luetteloi palveluun muutamia lukemiasi tai omistamiasi kirjoja. Kokeile sitten liittää blogiisi LibraryThing-widget, jonka voit virittää näyttämään blogissasi esim. kirjakokoelmasi sisällön tai juuri tällä hetkellä lukemasi kirjat. Me kurssin vetäjät olemme LibraryThingissä nimimerkeillä xmacex ja sadhu .

Lisätietoa

Library Thing ei ole suinkaan ainoa lukemiseen ja kirjallisuuteen keskittynyt yhteisöpalvelu. Muita vastaavia, joskin vähemmän tunnettuja ovat esimerkiksi:

aNobii

Wikipedia

Mace — Mon, 19 May 2008 11:54:34 +0300

Oppimistavoitteet

Luomme laajan silmäyksen Wikipediaan
Selailemme Wikipediaa eri tavoin

Opimme muutamia tapoja arvioida erityisesti Wikipediaa

Saatteeksi

Jos joistain netti-palveluista saa nykyään kuulla kyllästymiseen asti, ne ovat Google ja Wikipedia. Niiden jatkuva puheenaiheena olo tuskin kuitenkaan on sattumaa, vaan molemmat ovat muodostuneet tieto- ja informaatiokäsitystemme viimeaikaisen muutoksen symboleiksi. Kirjastolaisten kaltaisia tietotyöläisiä tiedon ja sen lähteiden muutokset tietenkin kiinnostaa erityisesti ja alalla asiaa käsitelläänkin jatkuvasti. Tämä ilmenee hyvin nopeasti kun seuraa debattia vaikkapa Kirjastolehdestä, seminaareissa tai Kirjastot.fi:n keskustelupalstalla.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Wikipedia on avoimesti luettava ja kirjoitettava yleinen tietosanakirja. Nimenomaan Wikipedian avoimuus on johtanut laajaan ja sangen perustavanlaatuiseen keskusteluun lähteiden auktorisoinnista näinä erityisen tietokeskeisinä pidettyinä aikoina. Toki keskustelussa on mukana paljon, paljon muitakin tekijöitä, mutta Wikipedia on korkean tunnettavuutensa ja radikaaliutensa vuoksi keskustelun keskiössä.

Me tietotyöläiset elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.

Wikipediaa on arvosteltu paljon sen sisältämän tiedon totuudenmukaisuuden, jakautumisen ja neutraaliuden osalta ja kriittinen tarkastelu onkin aiheellista ja mahdollistaa Wikipedian kehittymisen. Wikipedian salamannopea kasvu ja yleistyminen erittäin nopeaksi ja mukautuvaksi tiedonlähteeksi nostaa myös kysymyksiä suhteistamme sanakirjoihin, verkossa olevaan tietoon, avoimesti muokattavaan tietoon ja käyttämiimme lähteisiin yleensäkin. Wikipediaa ja tietosanakirjoista mahtavimpana pidettyä Encyclopedia Britannicaa on vertailtu eri näkökulmista. Olennainen kysymys ei ole kannattaako Wikipediaan luottaa, vaan onko koskaan kannattanut luottaa mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen. Vastaus ei varmastikaan ole yksinkertainen suuntaan tai toiseen.

Wikipedian sekä sen useiden sisarprojektien toimintaa hallinnoi Wikimedia -säätiö. Wikipedia on monikielinen, ja kutakin kieltä hallinnoivat osaltaan omat työryhmänsä. Varsinaisen työn, eli tiedonkeruun, muotoilun ja tallennuksen sekä myös järjestelyn tekevät periaatteessa kaikki Wikipedian käyttäjät yhdessä. Selvää kuitenkin on, että yksittäisiä artikkeleita muokkaavat suhteellisen pienet ryhmät ja Wikipediaa käyttäjistä harvat osallistuvat työn tekemiseen.

Wikipediaan tallennettu tieto on lisensoitu GNU Free Documentation -lisenssillä, joka muistuttaa Flickriin tutustumisen yhteydessä sivuamaamme ja Mesen-chateissa tarkastelemaamme Creative Commons -lisenssiperhettä. Olennaista on, että Wikipediasta saa kopioida materiaalia niin paljon kuin haluaa, mutta sen vapaasti edelleen levittämistä sellaisenaan tai muokattuna ei saa rajoittaa ja tiedon lähteeksi on mainittava Wikipedia.

Wikipedian sisällön muokkaamista ohjaavat käytännöt, jotka rakentuvat muutaman periaatteen päälle. Merkittävimmät ovat neutraali näkokulma (engl. neutral point of view, NPOV) ja se, että tiedonlähteet on mainittava. Sekä varsinaisia artikkeleita että itse Wikipediaa käsiteltäessä lähdetään konsensusperiaatteesta ja siitä nyrkkisäännöstä, että ihmiset tarkoittavat pääsääntöisesti hyvää. Asioita selvitellään käyttäjien ja artikkelien sivuilla, IRC-kanavilla, seminaareissa ja äänestyksissä. Tämänkaltaisessa projektissa ei tietenkään vältytä virheiltä, ylilyönneiltä, draamalta, väärinymmärryksiltä tai suoranaiselta ilkivallalta, mutta käytännössä Wikipedia toimii sekä tietosanakirjana että maailmaa syleilevänä yhteistyöprojektina yllättävän hyvin!

Suurin osa 23 asiaa -kurssin osallistujista onkin aivan varmasti tutustunut Wikipediaan tavalla tai toisella. Se on lähteenä usein siteerattu ja Googlekin antaa hyvin mielellään linkkejä Wikipediaan. Varsinaisten artikkelien alkuun on koottu tiivistelmä ja pidempiin artikkeleihin sisällysluettelo. Kukin artikkeli koostuu kappeleista, jotka voi olla pilkottu omiin artikkeleihinsa tarkempaa käsittelyä varten jos asia on laaja. Usein ohessa on pieni fakta-laatikko. Lopussa on luettelo viitteistä ja lähteistä.

Tehtävät

Tarkastele tiedon rakennetta

Vaikka tietosanakirja on lähtökohtaisesti hakuteos, on sanakirjan tai kirjasarjan selailu lumoavaa. Kirjoiksi sidotun sanakirjan pariin on helppo unohtua lehteilemään sivuja hajamielisesti, lueskellen artikkeleita ja seuraillen niissä olevia viitteitä. Tietosanakirja onkin hypertekstiteos. Perinteinen sanakirja on tiedonhakua varten aakkostettu ja apuvälineinä ovat hakemisto ja uudelleenohjaukset sekä jo mainitut viitteet.

Tietokoneella käytettävä sanakirja on käyttöliittymältään kuitenkin erilainen. Tarkat haut tekee luonnollisesti tietokone, ja haku voidaan kohdistaa myös artikkelien kokotekstiin. Wikipediassa on kustakin artikkelissa tieto siitä, mitkä muut artikkelit viittaavat siihen. Sivun lopussa on lista aihepiireireistä joihin artikkeli liittyy ja joihin sitäkautta pääsee tutustumaan. Sen sidotuista sanakirjoista tutun sattumanvaraisen lehteilyn voi aloittaa Wikipedian “satunnainen artikkeli (engl. random article) -napilla.

Mene suomenkielisen Wikipedian etusivulle ja tarkastele sitä. Huomaat, että se tuo mieleen pikemminkin sanoma- tai aikakausilehden kannen kuin tietosanakirjan.

Selaile etusivulta aloittaen Wikipediaa muutamin eri tavoin, jotta saat kokemusta erilaisista tavoista joilla sisältöä on ryhmitelty. Valitse sitten mikä tahansa artikkeli ja kopioi siitä jonkinlainen pätkä omaan blogiisi. Muista mainita lähde, ja tee myös kunnollinen, perille johtava linkki Wikipedian artikkeliin. Voit käyttää vasemmassa laidassa sijaitsevien työkalujen viitetiedot (engl. cite this page, r. citera denna artikel) -linkin takaa löytämiäsi viittaustapoja tai viitata vapaamuotoisemmin omalla tyylilläsi.

Kerro myös miten päädyit johonkin artikkeliin; käytitkö kokotekstihakua, osoitekentän muokkausta, Wikipedian sisäisiä linkkejä, kategorioita, etusivun nostoja vai saavuitko artikkeliin jotain muuta reittiä.

Tarkastele laadun arviointia

Muista tietosanakirjoista poiketen tiedon arviointiin on Wikipediassa aivan erilaiset työkalut kuin luottamus kustantajan tai muun taustaorganisaation tai teoksen itsensä maineeseen. Kustakin artikkelista on olemassa täydelliset historiatiedot sekä artikkelia käsittelevä keskustelu omine historioineen. Löydät nämä työkalut sivun ylälaidasta. Lähdeluettelon löydät sivun lopusta. Artikkeleiden alkuun lisätään huomautuksia, jos ne kaipaavat selkiyttämistä, eivät mainitse lähteitä riittävän hyvin tai ovat muuten selvästi parantamisen tarpeessa.

Koska Wikipedia on monikielinen projekti, kannattaa oman kielitaidon (tai Babelfishin kaltaisen käännöskoneen) rajoissa katsoa myös muun kielisiä artikkeleita. Niihin on suorat linkit sivun vasemmassa laidassa.

Laadi kommentti kahden kurssitoverisi blogeissaan tekemiin Wikipedia-sitaatteihin. Liitä kommenttiisi linkki käsiteltävän Wikipedia-artikkelin keskustelu- tai historiasivuun tai johonkin erikieliseen versioon samasta artikkelista. Arvioi itsekin kurssitoverisi valitseman artikkelin laatua kommentissasi.

Muuta tehtävää

Voit lueskella alle listattuja lisätietolähteitä ja kirjoittaa niistä ajatuksia blogiisi.

Voit myös editoida Wikipediaa. Se ei ole vaikeaa.

AlltheWeb -hakukonetta voi käyttää etsimään viittauksia webistä johonkin tiettyyn Wikipedia-artikkeliin. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut etsimään linkkejä Wikipedian artikkeliin kissoista, voit käyttää hakulauseketta link:fi.wikipedia.org/wiki/Kissa -domain wikipedia.org. Toisinaan muistakin hakukoneista on iloa kuin Googlesta :)

Lisätietoa

Wikipedian Wikipedia-artikkeli
Erkki Lounasvuoren tekemä ehdotus kirjastolaitoksen osallistumisesta Wikipediaan ja ehdotuksen herättämä keskustelu Kirjastot.fi:ssä
Wikibooks: Wikipedian käyttäjän käsikirja
IJsbrand van Veelen: The Truth According To Wikipedia 48 minsan dokumentti Wikipediasta
Suomenkielisen Wikipedian 100 000 artikkelin juhlaseminaari Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä keskiviikkona 21.3.

Tieteessä tapahtuu, vol 25, No 7 (2007) Wikipedia –- monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan kokotekstikokoelma

Mikä on wiki?

Mace — Mon, 26 May 2008 11:35:45 +0300

Oppimistavoitteet

Perehdymme wikien periaatteisiin

Vertailemme wikejä jo hallitsemiimme blogeihin

Saatteeksi

Wikipedian nimi on yhdistelmä wikistä ja ensyklopediasta. Jälkimmäinen tämän kurssin yhteydessä tuskin kaipaa tarkennusta. Wiki wiki sen sijaan on havaijin kieltä ja tarkoittaa nopeaa. WikiWikiWeb oli vuonna 1995 perustetun Portland Pattern Repository -sivuston julkaisujärjestelmä ja vastaavien järjestelmien yleistyessä on alettu puhumaan yleisesti vain wikeistä.

Wikipedia on siis yleinen tietosanakirja, jota tuotetaan wiki-tyyppistä julkaisujärjestelmää käyttäen.

Wikipedia on kuuluisa ja laaja sivusto ja nousee monesti Googlessakin hyvin esille. Monelle Wikipedia onkin ensimmäinen kosketus wikeihin yleensäkin. Wikipedia edustaa wiki-filosofiaa hyvin puhtaassa muodossa, sillä sivujen muokkaamista ei ole rajattu juuri ollenkaan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki wikit olisivat Wikipedian tavoin radikaalin avoimia sen suhteen, ketkä sivujen sisältöä saavat muokata. Mikäli halutaan tinkiä wikeille tyypillisestä pehmeästä vallasta, voidaan siirtyä asteittain kovempaan valtaan esimerkiksi rajaamalla joidenkin tai jopa kaikkien sivujen muokkaamisoikeudet vain joillekin käyttäjätunnuksille. Käyttäjien osallistumismahdollisuuksia sulkemalla liikutaan kohti tavanomaista websivustojen julkaisujärjestelmää, jossa sekä sisällöntuottaminen että tuotannon hallinta on rajattu tietylle ydinjoukolle.

Web 2.0:sta puhuttaessa harvoin voidaan välttää mainitsemasta sekä blogit että wikit. Blogit ovat meille kurssin myötä tietenkin jo tuttuja, niiden aktiivisen lukemisen että kirjoittamisen kautta. Voimme käyttää tätä osaamistamme verrataksemme näitä kahden tyyppisiä sivustoja alle koottujen listausten kautta.

Blogi

henkilökohtainen, ei kollaboratiivinen
kirjoitus kuuluu kirjoittajalle
puheen- tai keskustelunomaisuus, harvemmin kirjoitetaan useita versioita
sisäisten viittausten tekeminen aiempaan tekstiin on hankalaa ja toisarvoista uuden tekstin tuottamiseen nähden
linkit viittaavat yleensä ulospäin
kronologinen

välitön, kirjoitetaan hetkessä, kirjoitettu hetkestä

Wiki

avoin osallistumiselle, sivu mielletään yhteisenä tilana
tarkoituksena dokumenttien luonti (yksittäisten sivujen ja wikin itsensä)
tekstiä kirjoitetaan uusiksi
tallentaa kirjoittamisen prosessin
kannustaa ristiinlinkittämistä l. wikin sivujen linkittämistä toisiinsa
linkittäminen uuden tekstin luomiselle ensisijaista

ajatusten ilmaiseminen sivujen suhteina, l. sivujen välisinä linkkeinä

Yksityiskohtaisemmin blogien ja wikien eroja on selvitetty Bemidji State Universityn sivulla Blogs and Wiki.

Wiki on yksinkertaisesti webbisivusto, joka on suunniteltu siten, että sivujen luominen ja muokkaaminen sekä keskenään linkittäminen on mahdollisimman helppoa. Wiki on mukautuva, eläväinen, jatkuvassa muutoksen oleva sivusto. Tiedon tallentaminen on keskitettyä, mutta muokkaaminen hajautettua. Mikäli yksi käyttäjä muokkaa wikiä, on uusi sivu välittömästi kaikkien käytössä ilman kiusallisia ja kömpelöitä “tässä liitteenä korjattu versio” -sähköposteja. Sisällön muutoksista on saatavilla useammanlaisia RSS-syötteitä, joten wikin muutosten seuraaminen ei vaadi jatkuvaa wikissä vierailua.

Organisaation, vaikkapa kirjaston tai jonkin hankkeen sivusto voidaan toteuttaa wikinä siten, ettei wikiyttä ulospäin edes huomaa. Pari esimerkkiä tälläisestä ovat USC Aiken Gregg-Graniteville Libraryn ja Tukholman yliopiston Biokemian ja biofysiikan laitoksen sivustot.

Tehtävät

Tee tutkimusmatka kirjastojen intra-wikeihin

Yleensä organisaatioiden intranetit ovat suljettuja ulkopuolisilta. Joissain organisaatioissa on taas päätetty, että pääsääntöisesti kaikki organisaatiota koskevat asiat ovat julkisia – ellei jokin erityinen syy (esimerkiksi laki) vaadi jonkin tiedon pitämistä organisaation sisällä. Loppujen lopuksi tällaisia asioita on varsin vähän.

Kaikille avoimien intranettien ansioista pääsemme tutustumaan, miten wikejä voidaan käyttää esimerkiksi kirjaston sisäisten asioiden hoidon ja suunnittelun tukena. Valitse vierailusi kohteeksi jokin seuraavista henkilökuntawikeistä. Voit toki käydä selailemassa kaikkia kolmea, jos haluat.

University of Minnesota Libraries Staff Wiki

Kerro blogissasi, minkä wikin/wikit valitsit ja havaintojasi siitä, mihin tarkoituksiin kyseistä wikiä on sovellettu. Mitä sisältöä wikistä löytyy? Kuinka usein wiki näyttää päivittyvän?

Tutustu wikisuunnittelumalleihin

Suunnittelumalli (design pattern) on ohjelmistotekniikan puolelta periytyvä termi. Suunnittelumallit ovat kaavamaisia kuvauksia siitä, kuinka jokin yleisesti esiintyvä ongelma voidaan ratkaista jo aiemmin hyväksi havaitulla tavalla. Suunnittelumalli sisältää ongelmakuvauksen l. tilanteen, jossa mallia voidaan soveltaa, sekä ongelman yleisellä tasolla esitetyn ratkaisun. Joskus suunnittelumallin yhteydessä kerrotaan vielä ratkaisun soveltamisen seurauksista ja annetaan joitain käytännön esimerkkejä. Suunnittelumalli voidaan esittää myös antisuunnittelumallin (anti-pattern) muodossa, jolloin suunnittelumallin tarkoituksena on auttaa piilevien ongelmatilanteiden havaitsemisessa.

Wikisuunnittelumallit (wikipatterns) ovat toimiviksi havaittuja wikityöskentelyn edistämisen keinoja. Samalla sivustolla on tarjolla myös antisuunnittelumalleja, joiden avulla voi koittaa välttää wikien käytön sudenkuopat.

Selaile wikisuunnittelumalleja ja valitse jokin suunnittelumalli, josta kerrot lyhyesti omin sanoin blogissasi. Kerro minkä suunnittelumallin tai antisuunnittelumallin valitsit, mistä kyseisessä mallissa on kyse ja missä tilanteissa mallia voisi käyttää. Tuntuvatko annetut esimerkit järkeviltä?

Tämä tehtävä voi vaikuttaa aluksi hankalalta. Jos tehtävän johdannon kuvailu ohjelmistotekniikan suunnittelumalleista tuntuu aivan käsittämättömältä, niin ei huolta. Tutkaile rauhassa Wikipattens-sivustoa, niin asia todennäköisesti avautuu itsestään. Wikisuunnittelumalleja voi soveltaa tietämättä ohjelmistotekniikan suunnittelumalleista mitään. Wikeistä ja tästä tehtävästä voidaan jutella myös tulevissa ryhmäkeskusteluissa.

(Jos jollekulle heräsi uteliaisuus tutkia, millaisia alkuperäiset suunnittelumallit ovat, Wikipedia tietää kertoa lisää. Suomenkielinen Antisuunnittelumalli -artikkeli on suorastaan hauska :) )

Lisätietoa

Laurel Tarulli (2007): Wikis and Cataloguers: Success for the First Step
Commoncraft: Wikis in Plain English (3:50 video)
Bemidji State University: Wiki Writing Handbook
Stewart Mader (2007): Wikipatterns
Stewart Mader (2007): How do you grow wiki adoption? (21:17 videoitu esitelmä)

Mike Cannon-Brookes (2007): Organizational Wiki Adoption

Wikit tiedonlähteenä

Mace — Mon, 26 May 2008 11:41:56 +0300

Oppimistavoitteet

Tunnemme joitain erityisalojen wikejä

Tiedämme, miten kirjastoissa on käytetty wikejä

Kaikkien tuntema Wikipedia ei ole suinkaan ainut käyttäjiensä yhteistoimin rakentama tiedonlähde. Kuten tietosanakirjat yleensä, Wikipedia on parhaimmillaan silloin, kun jostain asiasta haluaa saada yleiskuvan nopeasti tai tavoitteena on kerätä edustava viitelista, jonka ohjaamana voi ryhtyä etsimään alkuperäislähteitä.
Wikipedian tietosanakirjaluonne asettaa kuitenkin vaatimuksensa palvelussa julkaistaville sisällöille. Wikipediassa ei voi julkaista alkuperäistutkimusta tai artikkeleita suuren yleisön näkökulmasta merkityksettömistä aiheista – näin muutamia Wikipedian laatukriteereitä mainitaksemme. Yleisluontoisen Wikipedian rinnalla elää ja kukoistaa valtava erityisalojen wikien joukko, johon tutustuminen on tämän kerran asiamme. Erityisalojen wikit voivat vapaasti olla sitä, mitä Wikipedia ei ole.

Wikipedian rahoitusta ja teknistä ylläpitotyötä hoitamaan perustettu Wikimedia-säätiö on taustaorganisaationa myös joukolle muita wikejä. Säätiön suojeluksessa ovat muun muassa Wiktionary -sanasto ja tesaurus, Wikibooks -kirjasto ja Wikiversity -oppimisen verkkoyhteisö. Wikipedian tapaan nämä palvelukokonaisuudet ovat tarjolla myös suomeksi nimillä Wikisanakirja , Wikikirjasto ja Wikiopisto.

WikiIndex – hakemistomuotoinen wiki wikeistä – on nopein tie erityisalojen wikien jäljille. Vaikka hakemistossa on listattuna tuhansia wikejä, valtavan aineistomäärän selailu on varsin sujuvaa, sillä kaikki palvelussa esitellyt wikit on kuvailtu saman mallin mukaan erityisen tallennuspohjan avulla. Hakemistoa voi selailla esimerkiksi wikin aihepiirin, kielen ja artikkelimäärän mukaan. WikiIndexin suomalaisten wikien lista ei ole kattava. Suomalaisia wikejä etsiessä kannattaakin tutustua suomenkielisen Wikipedian listaukseen aihealueisiin erikoistuneista wikeistä.

Kirjastoaiheisiin wikeihin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa WikiIndexin Library -hakemistosivulta, jolla listatuista wikeistä tutustumisen arvoisia ovat ainakin ohjewikit LibSuccess ja hieman hiljaisempi LISWiki . Ei kannata unohtaa myöskään koto-Suomen KirjastoWikiä, josta ei vielä ole esittelyä WikiIndexissä.

Wikipedian menestys on osoittanut, että ainakin tietosanakirja-tyyppisen sisällön tuottamiseen wiki on mitä mainioin työkalu. Wikin ei tarvitse kuitenkaan automaattisesti olla tietosanakirjan kaltainen, eikä edes ulkoisesti muistuttaa tavallista verkkosivua. Esimerkiksi Wikimapia -palvelun käyttöliittymänä on satelliittikuva, jonka välityksellä palveluun voi syöttää ja selailla tiettyihin paikkoihin liittyvää tietoa ja huomioita. (Katso esimerkiksi Tallinna)

Paperille painetun teoksen yhtenä etuna on tavattu pitää sitä, että kerran painettuna teksti on pysyvää eikä sitä voi muuttaa. Joidenkin teostyyppien kohdalla tekstin pysyvyys ja hankala muutettavuus on kuitenkin ei-toivottu ominaisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi matkaoppaat, jotka muutaman vuoden ikäisinä palvelevat vain kuriosieettitarkoituksia. Muuttuva maailma vanhentaa teokset hyllyihin.

Jatkuvan muutoksen tilassa oleva wiki sen sijaan voi heijastaa maailman muutoksia välittömästi. Painetun matkaoppaan tietoja kannattaakin verrata ja täydentää Wikitravel -wikimatkaoppaan avulla. Tutkaile kokeilun vuoksi, mitä Wikitravelissa kerrotaan etelänaapuristamme Virosta .

Tehtäviä

Bongaa wiki

Etsi WikiIndexsistä mikä tahansa itseäsi kiinnostava, jokin muu kuin kirjastoaineinen wiki ja tutustu kyseisen wikin sisältöön. Bloggaa bongaamastasi wikistä – kerro mistä on kyse ja mistä osoitteesta wiki löytyy. Linkitä myös kyseisen wikin WikiIndex-esittelysivuun.

Kirjastowikit kirjaston käyttäjille

Perehdy LibraryWikis -sivuston avulla kirjastojen asiakkailleen rakentamiin wikeihin. Kerro blogissasi havaintojasi siitä, miten kirjastot ovat hyödyntäneet wikejä nimenomaan asiakkaille suunnatuissa verkkopalveluissa? (Collaboration between Library Staff and Patrons)

Wikit ryhmätyövälineenä

Matti — Mon, 02 Jun 2008 10:26:42 +0300

Oppimistavoitteet

Hallitsemme wikikirjoittamisen perusteet

Saatteeksi

Tähän mennessä olemme tutustuneet wikeihin ulkopuolisen tarkkailijan roolissa. Wikipedia, Wikitravel ja lukuisat erikoisalojen wikit ovat hienoja esimerkkejä siitä, kuinka jostain aiheesta palavasti kiinnostuneet mutta eri puolilla maailmaa elävät ihmiset voivat yhdessä tuottaa verkkosisältöjä, joiden luomiseen ei millään yksittäisellä taholla olisi mitään mahdollisuuksia. Asiassa 16 – Mikä on wiki tutkimusmatkailimme kirjastojen intra-wikeissä ja selvitimme, miten wikejä voidaan käyttää kirjastojen arkirutiinien apuna. Näissä kirjastoissa wikiin oli koottu se tieto, joka useimmiten on hajallaan erinäisillä muistilapuilla, sekalaisissa mapeissa, yksittäisten työntekijöiden tietokoneilla ja parhaassa tapauksessa yhteisellä verkkolevyasemalla. Tällä kertaa kokeilemme, miten wikiin kirjoittaminen sujuu käytännössä, jolloin saamme tuntumaa myös siihen, miten wiki-pohjainen intra toimisi käytännössä.

Asiassa 16 esitellyt intrawikit olivat onneksemme kaikille avoimia – emmehän muuten olisi päässeet tutkimaan niitä. Suljetulla wikillä on kuitenkin hyvät puolensa. Suljetun wikin käyttäjien voi olla helpompi mieltää wiki tekstinkäsittelyohjelman tapaiseksi tekstin muokkaamisen työkaluksi, jossa kirjoitetun tekstin ei tarvitse suinkaan olla valmista ja loppuun asti punnittua puhetta. Suljetun wikin voi pystyttää esimerkiksi jotain raporttia työstävää työryhmää varten. Tällöin työryhmän jäsenet kirjoittavat tekstiä wikissä, sen sijaan että he tukkisivat toistensa sähköpostit Word-liitetiedostoilla, joiden ajantasaisena pitäminen hukkaa työaikaa ja on turhauttavaa. Kukapa ei olisi jossain vaiheessa elämäänsä joutunut sompailemaan kömpelön “Liitteenä uusin versio, kommentoikaa” -sähköpostivaihdon kanssa, jonka osapuolet ovat yleensä tasapuolisesti yhtä ulkona siitä, missä viestissä onkaan se uusin ja kaikki muutokset sisältävä Word-tiedoston versio.

Tehtäviä

Luo sivu kurssin wikiin

Kurssillemme on perustettu oma, kaikille avoin wiki, joka sijaitsee Wikispaces-palvelussa osoitteessa 23asiaa.wikispaces.com. Tarkoituksena on, että luomme kurssiwikiin oman profiilisivun valmiiksi tehdyn sivupohjan ohjaamana. Tässä sovellamme aiemmin esiteltyjä wikisuunnittelumalleja – tarkemmin sanottuna Scaffold ja MySpace -nimisiä suunnittelumalleja. Tämän tehtävän tekeminen ei kuitenkaan vaadi näiden suunnittelumallien tuntemista. Huomaa, ettei profiilissa tarvitse paljastaa omaa nimeä – joten jos olet bloggaillut ja esiintynyt tähän asti nimimerkin suojista, todellinen identiteettisi pysyy edelleen salassa.

Anne Rongaksen hienot video-ohjeet opastavat wikityöskentelyn alkuun. Opetusvideoita on kokonaista kymmenen kappaletta, mutta selviydyt tästä tehtävästä kunhan katsot videot:

Kirjoita wikiin

Lisää kuva wikiin

Lisää Annen tekemiä opetusvideoita löydät Sosiaalinen media opetuksessa -wikistä

Videot katsottuasi mene kurssiwikiin ja luo itsellesi oma profiili http://23asiaa.wikispaces.com/Sivupohjat -sivulle linkitetyn Profiilisivu -sivupohjan avulla. Voit katsoa esimerkkeinä Matin ja Macen profiilit.
Voit käyttää profiilisi kuvana mitä tahansa kuvaa, johon sinulla on käyttöoikeudet. Sen ei tarvitse olla omakuva, kuten meillä on.

Saat luotua profiilisi oikeaan paikkaan, kun menet aluksi Kurssilaiset -sivulle ja luot linkin uudelle sivulle (tulevaan profiiliisi), kuten Annen video-ohjeissa neuvotaan. Jos haluat kokeilla aluksi wikin muotoilua jossain muualla, voit mennä kurssiwikin Hiekkalaatikolle , jossa saa kokeilla mielin määrin erilaisia muotoiluasetuksia. Älä pelkää tehdä wikiin muutoksia, kaikista sivuista tallentuu muutoshistoria, jonka avulla mikä tahansa muutos on peruttavissa. Katso esimerkiksi Hiekkalaatikon muutoshistoria .

Wiki tapaamisten vauhdittajana

Tutustu Stewart Maderin kirjoitukseen 6 effective (and slightly badass) ways to keep meetings brief, action focused, and relevant
Mitä ajattelet Maderin neuvoista? Esimerkisi – miltä osin ne tuntuvat soveltamiskelpoisilta ja miltä osin taas ei. Onko mielestäsi olemassa joitain seikkoja, jotka rajoittavat neuvojen käyttökelpoisuutta suomalaisessa (kirjasto)työyhteisössä. Kirjoita ajatuksiasi blogiisi ja kommentoi vähintään kahden kurssitoverisi kirjoitusta samasta aiheesta.

Lisää aiheesta

Steward Mader: 21 Days of Wiki Adoption
Steward Mader: Using Wiki in Education
Leo Babauta: 15 productive uses for a wiki
Kate Watson. Supporting Knowledge Creation – Using Wikis for Group Collaboration
Darlene Fichter (2006). Using wikis to support online collaboration in libraries [PDF]
Stewart Mader: Why more meetings should be like a Macworld keynote, and how a wiki can help

Ajanvietepelaaminen

Mace — Mon, 02 Jun 2008 10:29:22 +0300

Oppimistavoitteet

tutustutaan ja kokeillaan kevyttä tietokonepelaamista
huomataan pelien oppimista edistävä potentiaali

opitaan havaitsemaan kirjastossa tilanteita, joissa ihminen käyttää samoja taitoja kuin pelatessaan

Saatteeksi

Mitä moninaisempia pelejä tunnetaan sivilisaation hämäristä alkuajoista asti – pelit sekä pelaaminen ovat universaalisti tunnettuja kaikissa ihmiskulttuureissa.

Kirjastojen ja pelien suhde lienee ollut ongelmallinen kirjastojen alkuajoista asti, sillä onhan kirjasto pyhitetty ajan tuhlaamiseksi nimenomaan kirjallisuuden, eikä pelien parissa. Kirjastoissa on kuitenkin jo huomattu pelien potentiaali lukemiseen innostamisen ja muun kasvatuksen apuna. Koululaisille on järjestetty lukukilpailuja Suomessakin. Yleisten kirjastojen aineistokokoelmista löytyy pelejä käsittelevän kirjallisuuden lisäksi myös jonkin verran varsinaisia pelejä kotiin lainattavaksi. Tietokonepelien kohdalla tilanne on toistaiseksi umpikujassa, sillä Suomen tekijänoikeuslaki ei nykyisellään takaa kirjastoille lainausoikeutta mihinkään tietokoneohjelmiin.

Liekö syynä suuri kysyntä, vai onko taustalla kirjaston tiskin takainen sympatia kaikenlaisia tarinoita ja tarinankerrontaa kohtaan, mutta roolipelit ovat eräs moralistisista mustamaalausyrityksistä huolimatta kirjastoista sangen hyvin esillä oleva pelimuoto. Tiedetäänpä kirjastoissa järjestetyn jopa roolipeli-iltoja. Käsittelemme tämäntyyppisiä tietokonepelejä hieman lähemmin RuneScapen yhteydessä.

Abstraktimpia, tarinattomia pelejä on jonkin verran tarjolla kirjastossa paikan päällä pelattavaksi, erityisesti lastenosastoilla. Jos joku kurssilainen tietää, mistä kirjastosta saisi lainata kotiinsa vaikkapa korttipakan, tammilaudan tai Carcassonnen niin olisimme kiitollisia jos kertoisitte siitä blogissanne. Koska kirjastoissa on nykyään asiakkaiden käytössä kuitenkin nettiyhteys, tarjoutuu asiakkaille sitä kautta pääsy mitä erilaisempien pelien ääreen. Ellei pelaamista erikseen ole säännöillä menty kieltämään.

Ennen Windowsin pasianssia ja Miinaharavaa törsäsimme aikaamme hirttopuun ja jätkänshakin merkeissä. Nykyään lyhyet luppoajat vaikkapa julkisissa kulkuneuvoissa tai kirjastossa sujuvat kännykän matopelin ja mahjong-pasianssin tai netistä löytyvien flash-pelien siivittämänä. Tällaisille pikkupeleille on yhteistä yksinkertaiset säännöt sekä pelisession matala aloitus- ja lopetuskynnys. Tällaisestä niin kutsutusta casual gaming -pelaamisesta käytämme tässä yhteydessä suomennosta ajanvietepelaaminen.

Frans Mäyrän Internet-pelaamisen muodonmuutos (Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 4/2006) sekä Pelikulttuurit ja tietoyhteiskunnan muutos -artikkeleista selviää muun muassa, että kevyttä ajanvietepelaamista harrastavat eivät olekaan nuoria poikia, kuten yleensä stereotyyppisesti ajatellaan. Pelaaja voi aivan yhtä hyvin olla aikuinen nainen, kertovat tutkimukset.

Yksinkertaisia ajanvietepelejä pelataan tyypillisesti itsekseen tai tietokonetta vastaan, mutta kiinteiden nettiyhteyksien myötä on valtavirtaisen ajanvietepelaamisenkin ympärille rakennettu sivustoja, joissa on jonkinlaisia yhteisöllisiä ominaisuuksia. Kaksi tällaista suomalaista sivustoa ovat Älypää sekä Aapeli. Molemmissa pelaajilla on oma profiili, jossa näkyy minkä pelien parissa he ovat viihtyneet ja kuinka hyvin niissä suoriutuneet ja pelaamisen sivussa voi turinoida muiden käyttäjien kanssa.

Muutamia pelejä

Orange County Library Systemin tuoreessa Citricon—Library Defenderissä OCLS:n maskotti Squirt pelastaa kirjaston aineiston, jonka avaruusmuukalaiset vievät.

Google Image Labeler -pelissä avainsanoitetaan netistä löytyviä kuvia. Pisteitä saa siitä, että käyttää samoja avainsanoja kuin pelikaveri. Googlelta peli on ovela veto, sillä tämän avulla käyttäjät tuottavat kätevästi metadataa Googlen omaa kuvahakupalvelua varten.

Tehtävät

Pelaa

Tutustu Aapeli tai Älypää -sivustoihin ja pelaa muutamia pelejä. Voit rekisteröityä käyttäjäksi, jos haluat paremman kuvan palvelujen yhteisöllisistä ominaisuuksista.

Pelit ovat molemmissa palveluissa monin eri tavoin järjestelyinä. Pelaile muutamaa peliä ja kirjoita blogissasi mitä pelasit ja kerro niistä blogissasi. Kuvaile peliä jollain tavoin blogisi lukijoille, vaikkapa sen säännöistä tai oliko se sinusta aivan dorka, hauska, tai aluksi vaikea oppia. Jos luot tunnukset jompaankumpaan palveluun, kerro myös käyttäjänimesi, jotta muut kurssilaiset löytävät sinut.

Pelaa samaa peliä

Sen lisäksi että selailet pelejä omin nokkinesi, kiertele 23 asiaa -kurssin jäsenten blogeissa ja pelaa jotain peliä josta siellä kerrotaan. Jätä tämän jälkeen kommentti kurssitoverisi blogiin, jossa kerrot itse jotain samaisesta pelistä.

Muuta tehtävää

Jos tiedät jotain mielenkiintoisia pelejä netissä, lähetä ihmeessä niistä linkki kurssilaisille deliin. Muistathan vielä miten se tapahtui?

Lisätietoa

American Library Association Gaming Wiki
Readers Advisory for Gamers (kirjojen suosittelu asiakkaan suosikkipelien perusteella)
Beth Gallaway: Game On: Games in Libraries (Blogi)
The Shifted Librarian 15.2.2008: Does Gaming Promote Reading?
Karin Edman, Olle Engström: Folkbibliotek och TV-spel: En kvalitativ studie av hur införandet at TV-spel på svenska folkbibliotek relaterar till införandet av andra nya medier (320KB PDF)
UCPoriNews nro 8 – 6.11.2006: Lapsia tarvitaan opettamaan aikuisia pelaamaan
Tuhat sanaa 17.11.2007: Puolet suomalaisista digitaalisia pelaajia
Marc Prensky: How to teach with technology: keeping both teachers and students comfortable in an era of exponential change (680KB PDF)
Annikka Suoninen: Lasten mediamaailma (Hyvinvointikatsaus, 1/2007, s. 30-34)
Sinko, Pietilä, Bäckman: Luku-Suomessa taottua – Opetushallituksen Luku-Suomi-kärkihankkeen (2001–2004) raportti (3MB PDF)

Ruotsalainen Spelbibliotek -blogi

Runescape

Mace — Mon, 02 Jun 2008 10:34:50 +0300

Oppimistavoitteet

Opimme mikä Runescape on
Opimme joitain peleihin liittyviä käsitteitä

Tutustumme pelatessa kehittyviin taitoihin

Saatteeksi

Tuttavallisesti Runena tunnettu Runescape on eräs MMORPG, eli massively multiplayer online roleplaying game. Käsite vaatinee hieman avaamista. Massively multiplayer tarkoittaa, että pelaajia on pelissä kerrallaan kymmeniä tuhansia. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa sunnuntai-iltasella mukana on 177403 pelaajaa. Online viittaa tietenkin verkossa pelaamiseen ja roleplaying game roolipeleihin. Peli on suosittu suomalaisenkin nuorison keskuudessa ja sitä kautta myös moni kirjastolainen tuntee pelin nimeltä. Peliä ei nimittäin tarvitse erikseen asentaa koneelle, vaan sitä voi pelata suoraan selaimella. Joissain kirjastoissa on kuitenkin Runen pelaamista rajoitettu säännöillä tai jopa estämällä verkkoliikenne pelin sivustolle runescape.comiin.

Muihin MMORPG:eihin, kuten World of Warcraftiin (WoW) tai EVE Onlineen verrattuna Rune on hieman yksinkertainen ja sitä pidetäänkin tällaisten oikeiden MMORPGien pikkuveljenä. Runen pelaajat ovat nuorempia ja yleisesti heitä pidetään nulikoina.

Runescapen noudattelee fantasiakirjallisuudessakin tuttua miekka&magia -standardia. Hahmonsa luotuaan uusi pelaaja siirtyy keskiaikaista Eurooppaa muistuttavaan maailmaan. Kaupunkien ulkopuolella aukeaa laajat erämaat täynnä monensorttisia vihamielisiä hirviöitä. Varsinaista juonta eikä myöskään päätepistettä pelissä ei ole, vaan pelaaminen koostuu maailmassa elämisestä. Hahmon kehittyneisyyttä mitataan tasoilla ja kaikki aloittavat samasta – tasolta yksi, josta edetään ylöspäin. Tällainen asetelma on roolipeleille hyvin ominainen.

Pelaajan hahmo voi oppia kirjavan joukon taitoja, joiden avulla hän pärjää pelimaailmassa ja etenee kehitystasolta toiselle. Pelaaminen on kaikkea muuta kuin lyhytjänteistä, esimerkiksi Macen hahmo Mace Hxc oppi kolmen ja puolen tunnin pelisession aikana keittämään silliä ja kutomaan perunasäkin ja noilla taidoilla ei Runescapen maailmassa kovin pitkälle selvitä. Pelin hallitseminen vaatii valtavan määrän tietoa, jonka laajuudesta saa käsityksen vierailemalla Runescape-wikissä. Runen, kuten muidenkin MMORPGien pelaaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Runea voi pelata ilmaiseksi, mutta maksamalla 5USD kuukausimaksua saavat edistyneemmät pelaajat pelistä paljon enemmän irti.

Toisten pelaajien tappaminen (player versus player aka PvP) ei pelissä ole mahdollista paitsi siihen varatuilla alueilla, eli pelaajat voivat listiä vain tietokoneen ohjastamia hirviöitä. Kirjaston tietokoneilta toisinaan nouseva “tapa tapa tapa” -kiljunta ei siis liity toisten pelaajien hahmojen kurittamiseen, elleivät molemmat osapuolet ole erityisesti haastaneet toisiaan menemällä alueille, joissa voi saada turpiinsa toisen pelaajan toimesta.

Runen säännöissä kielletään myös pelissä saatujen esineiden kauppaaminen oikeaa rahaa vastaan.

Tehtävät

Tutustu Runen opetusjaksoon

Nähdäksesi miten pelimekaniikka toimii, tee hahmo Runessa ja pelaa opetusjakso läpi. Siinä opetetaan miten pelin käyttöliittymä toimii ja miten pelimaailmassa liikutaan. Monien tietokonepelien käyttöliittymä on sangen samankaltainen, joten samat perusopit ovat sovellettavissa myös muihin peleihin ja virtuaalimaailmoihin (Second Life tms.) yleensäkin.

Jos et halua tehdä hahmoa tai tuskastut lopullisesti pelin ohjaamiseen, voit katsella opetusjakson videona komealla sankarihevillä ryyditettynä.

Huomaa, ettei opetusjakson aikana vielä pääse olemaan tekemisissä muiden pelaajien kanssa. Varsinainen peli alkaa vasta jaksosta suoriuduttua ja siihen mennee puolisen tuntia riippuen tietenkin siitä kuinka hukassa olet kolmiulotteisen peligrafiikan kanssa ja kuinka nopeasti opit hallitsemaan sen.

Pelaaja – oppija?

Lue pelejä ja oppimista käsittelevä Yhdysvaltain koulukirjastoyhdistyksen julkaisema dokumentti AASL Standards for the 21st-Century Learner Gaming Alignment ja pohdi pelaamasi opetusjaksoon (tai katsomasi videoon) perustaen, kuinka hyvin kirjoituksessa esitetyt väitteet pitävät paikkansa.

Kierrä lisäksi kurssitovereidesi blogeissa ja jätä kaksi kommenttia.

Muuta tehtävää

Voit kirjoittaa blogissasi onko omassa kirjastossasi Runescapen pelaamista rajoitettu jotenkin ja jos on, niin kerro hieman rajoittamiseen johtaneista syistä. Entä onko muita sivustoja tai asiakkaiden tekemisiä rajoitettu? Jos kirjastossasi on tutustuttu Runeen esimerkiksi pelaamalla sitä yhdessä asiakkaiden kanssa tai henkilökunnan kesken tai yhteistyössä vaikkapa nuorisotyön kanssa, kerro myös siitä.

Yleisten kirjastojen nettifiltteröintiä koskeva raportti julkaistaan 3.6.2008 ja se tulee olemaan saatavilla BTJ:n julkaisemana sekä myös ladattavaksi Suomen Kirjastoseuran sivuilta. Raportin webbiosoite ei vielä tätä kirjoittaessa ole tiedossa.

Web 2.0 -työkalujen löytäminen

Matti — Mon, 09 Jun 2008 12:03:09 +0300

Oppimistavoitteet

Tiedämme, miten pysytellä ajan tasalla verkon ilmöistä

Opimme löytämään uusia verkkopalveluita

Saatteeksi

Kuten mikä tahansa asia tässä maailmassa, myös tällä kurssilla esitellyt verkkopalvelut tulevat katoamaan tai vähintään muuttamaan muotoaan – joku ennemmin, joku myöhemmin. Valtaosa suosituista verkkopalveluista on liikeyrityksiä, jotka luonnollisesti lakkaavat olemasta, mikäli palvelu ei kohtuullisen ajan kuluessa kata kustannuksiaan ja tuota tyydyttävää voittoa. Verkkopalvelujen pitkän aikavälin ansaintalogiikka on edelleen monimutkainen kysymys ja nähtäväksi jää, miten verkkopalveluja pyörittävät yritykset selviävät Yhdysvaltoja tällä hetkellä koettelevasta taloudellisesta taantumasta. Valtaosa näistä yrityksistä on varsin nuoria – esimerkiksi Library Thing on perustettu vuonna 2005, Second Life -virtuaalimaailmaa kehittävä Linden Lab vuonna 1999 ja kaikkivaltias Google vuonna 1998. Kuka tietää, miltä verkko näyttää kymmenen vuoden kuluttua?

Verkkopalvelujen käyttäjinä meidän ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan, mitä suurella vaivalla keräämillemme tiedoille tapahtuu, jos palveluntarjoaja yllättäen laittaa lapun luukulle. Useimmista verkkopalveluista löytyy nimittäin ominaisuus, jonka avulla tiedot saa kopioitua talteen johonkin standardimuotoon. Tämä ominaisuus on hyödyllinen myös silloin, jos haluat siirtää tietosi johonkin vastaavaan, mutta mielestäsi parempaan palveluun.

Alle olemme koonneet joitain varmuuskopiointi- ja siirto-ohjeita liittyen kurssilla esiteltyihin palveluihin. Voit toki hypätä ohjeet yli, jos tietojen kopiointi ei tällä hetkellä tunnu sinusta ajankohtaiselta. Varsinainen asia jatkuu Library Thing -ohjeen jälkeen.

Blogger

Kirjoitusten kopiointi on tehty tarpeettoman monimutkaiseksi, mutta se onnistuu näillä ohjeilla. Huomaa, että jos haluat kopioida Blogger-kirjoituksesi Wordpress-blogiin, urakkaan on olemassa automaattinen siirtotyökalu, jonka kuvauksen löydät täältä.

Vuodatus

Vuodatuksessa ei ole varsinaista varmuuskopiointitoimintoa. Kelvollisen kopion saat käymällä blogin arkiston läpi kuukausittain ja jokaisen kuukauden kohdalla tallentamalla sivun kopion koneellesi selaimen Tallenna sivu-toiminnolla.

Netvibes

Tilattujen syötteiden listan saa vietyä ulos OPML-tiedostomuodossa. OPML on RSS-lukuohjelmissa yleisesti tuettu standardi – voit siis helposti kokeilla eri lukuohjelmia eikä syötteiden osoitteita tarvitse viedä ohjelmaan joka kerta käsin. Katso Netvibesin OPML-ohje.

iGoogle

Valitettavasti Google ei jostain syystä tarjoa virallista varmuuskopiointityökalua iGooglen käyttäjille. Vapaaehtoisvoimin luotu työkalu auttaa asiassa, mutta sen toimivuudesta ei voi mennä takuuseen.

del.icio.us

Varmuuskopiointityökalu löytyy asetussivulta, jonne pääset oikean yläreunan settings-linkistä. Seuraa asetussivulta löytyvää export / backup -linkkiä. Oletusasetukset ovat hyvät useimmissa tapauksissa. Klikkaa lopuksi export to html nappia. Linkkikokoelmasi sisältävä HTML-tiedosto latautuu tällöin koneellesi.

Library Thing

Työkalut -sivulta löytyvä Export as CSV -toiminto kopioi kirjastosi luettelointitiedot talteen mm. taulukkolaskentaohjelmien ymmärtämässä CSV-muodossa.

—-
Hyödyllisiä, hauskoja tai muuten vain kiinnostavia verkkopalveluita on olemassa valtava määrä, eikä kenenkään ihmisen aika riitä koko tarjonnan seulomiseen – kun töitäkin olisi tehtävä. Kehityksestä on kuitenkin hyvä pysyä jonkin verran hajulla, että meillä säilyy käsitys, missä verkkomaailman eturintama kulkee.

Tällä kurssilla olemme oppineet joitain keinoja seurailla verkon ja muun maailman tapahtumia, niin ettei puuhaan kulu kohtuuttomasti aikaa. Samat keinot – RSS ja del.icio.us – ovat avuksi myös verkkopalvelu-uutuuksien ja netti-ilmiöiden bongailussa.

Hyödyllisimmät työkalut, ilmiöt ja ideat löytää kuitenkin useimmiten (verkko)tuttavien vinkkien opastuksella. Kannattaa siis vinkata kavereille, jos olet törmännyt verkossa johonkin kiinnostavaan juttuun. Myös muita tekemisiä kannattaa tuoda esille, esimerkiksi jos olet kehitellyt kirjastossasi jonkin mielenkiintoisen tapahtuman, niin levitä ideaa eteenpäin.

Tehtäviä

Kasvata tuntosarvet

Tilaa RSS-lukijaasi del.icio.us/popular/web2.0 -sivun sekä Read Write Web -uutissivuston syötteet. Näitä kahta lähdettä silloin tällöin seuraamalla pysyt varsin hyvin perillä verkon tapahtumista.

Tutki seuraavaksi, minkä tyyppisiä asioita del.icio.us:in popular/web2.0 -sivu ja Read Write Webin etusivu tällä hetkellä pitävät sisällään. Bloggaa havainnoistasi. Tähän tehtävään riittää, että silmäilet Read Write Webin uutisotsikoita ja Delin linkkikuvauksia, mutta voit toki tutkiskella asioita myös tarkemmin jos ehdit.

Tutki työkaluja

Vilkaise Office 2.0 Database ja AppAppeal sivustoja. Näillä sivustoilla listataan ja arvostellaan kaikenlaisia web-palveluita peleistä projektinhallintatyökaluihin. Valitse jokin mielenkiintoiselta vaikuttava palvelu ja esittele se blogissasi. Voit kirjoittaa esittelysi em. sivustojen tietojen perusteella, mutta jos haluat, voit kokeilla valitsemaasi palvelua myös itse.

Opittujen asioiden soveltaminen

Mace — Mon, 09 Jun 2008 12:04:55 +0300

Oppimistavoitteet

Kertaamme millaisia taitoja olemme kurssilla oppineet
Toteamme uudet taitomme yleispäteviksi

Opimme tarkastelemaan web 2.0 -palvelujen perustamista organisaatiomme (kirjaston) kannalta

Saatteeksi

Tämän kurssin puitteissa olemme oppineet käyttämään muutamia uudentyyppisiä webpalveluja ja siinä sivussa kehittäneet taitojamme toimia vuorovaikutteisessa tietoverkkoympäristössä. Joihinkin asioihin olemme tutustuneet kurssia varten pystytetyssä omassa ympäristössämme, toisia olemme tutkineet todellisissa, jo olemassa olevissa kurssin ulkopuolisissa ympäristöissä.

Reflektointi-tehtävässä tarkastelimme miten kurssin alkupuoli on meihin vaikuttanut, nyt on korkea aika ruveta miettimään miten elämä jatkuu kurssin päätyttyä.

Sosiaalisessa webissä toimiessamme olemme bloggaamisen, blogien kommentoinnin ja foorumeilla toimimisen myötä totutelleet julkaisemaan puheenvuorojamme avoimesti. Vaikka keskustelua käydään jossain rajatussa kontekstissa, verkon avoimen luonteen vuoksi puheenvuorojemme kohderyhmää ei ole varsinaisesti rajattu vaan joku muukin saattaa meidän sitä jopa tietämättä lukea ja kommentoida omia sanomisiamme. Puheenvuoromme tallennetaan ja indeksoidaan. Tiedon jäsentelyn, jakamisen ja arkistoinnin ammattilaisina arvostamme tätä ja pidämme sitä luonnollisena ja toivottavana asiana.

Diskurssin käymisen lisäksi olemme oppineet tuottamaan ja muokkaamaan webissä olevaa sisältöä asiasta erikseen neuvottelematta ja rakentamaan toisten töille perustaen sekä kasvaneet kunnioittamaan siihen liittyviä tekijän- ja käyttöoikeuksia sekä hyviä tapoja. Avoimesti esiintyessämme luomme muille mahdollisuuden nauttia tekemisistämme, kaikki oma tuotantomme rikastaa verkon sisältöä.

Yksittäisten palvelujen opettelun kautta kehittämämme taidot ovat sovellettavissa myös muihin palveluihin. Wordpress, Vuodatus tai Blogger -bloggauspalvelua käyttänyt on tutustunut vastaavia palveluja ja ohjelmistoja yhdistäviin ominaisuuksiin, samoin del.icio.usin, Mesen ja Flickrin myötä opitut taidot toimivat vastaavissa muissa ympäristöissä. Runescapen käyttöliittymän ja perusominaisuuksien ymmärtäminen auttaa sopeutumaan muihinkin tietokoneroolipeleihin.

Kurssille osallistujien blogeissa on nähty jo innostusta ja monenlaisia sovellusideoita kurssilla käsitellyistä asioista joilla kirjastot voisivat lähteä mukaan sosiaaliseen webiin.

Innostuksen ja osaamisen lisäksi tarvitaan myös pitkäjänteisempää suunnittelua miten oman kirjaston tietohallinto, henkilöstö ja päällystö sekä tietenkin asiakkaat ja muut sidosryhmät saadaan mukaan hedelmälliseen yhteistyöhön ideoiden toteuttamista varten, miten ajankäyttö organisoidaan sekä käyttökoulutuksen rakentaminen ja toteuttaminen. Lisäksi ideat on onnistuneesti markkinoitava päättäville elimille ja toteutukset kollegoille ja asiakkaille.

Organisaatioiden (kirjastojen) on keskusteltava ja päätettävä itse millaisen suhteen ne muodostavat sosiaaliseen webiin. Osallistutaanko siihen vai ei, ja jos osallistutaan niin miten työ organisoidaan. Haluaako organisaatio esiintyä yhtenäisenä ja henkilöitymättömänä vai annetaanko henkilöstön toimia omin nokkinensa. Millaisia periaatteita ja sääntöjä osallistumiselle luodaan ja maksetaanko verkkotyöskentelystä palkkaa vai voidaanko olettaa sen olevan samankaltainen kirjastotyöntekijöiden pyyteetön intohimo kuin vaikkapa kirjojen lukeminen. Voiko työnantaja odottaa olevansa oikeutettu kohdistamaan vaatimuksia tai sääntöjä tällaista työtä kohtaan?

Uusia verkkopalveluja rakennettaessa on syytä ottaa huomioon muutamia eri näkökulmia. Esimerkiksi tuottaja, siis varsinaisen työn tekijä haluaa varmistua riittävästä, asiantuntevasta ja käytännöllisestä koulutuksesta sekä työajan ja muiden resurssien organisoinnista. Tietohallintoa kiinnostavat tietoturvan eri puolet ja työkalujen toiminnan varmistaminen sekä mahdollisuus vaihtaa työkalua mahdollisimman kivuttomasti tarpeen tullen. Kirjaston markkinoinnin kannalta on merkityksellistä minkälaisen kuvan toiminta ulospäin antaa ja että se tavoittaa haetut asiakkaat sekä tarkkailla minkälainen vaikutus tehdyllä työllä on.

On varmasti erittäin hyödyllistä tarkastella miten muut kirjastot ovat mukaan lähteneet esimerkiksi bloggaamiseen ja miten se on lähtenyt sujumaan. Suomalaisten kirjastojen kannattanee keskustella onnistumisista ja epäonnistumisista keskenään, jotta hyvät käytännöt voidaan jakaa ja tunnetut sudenkuopat välttää. Keskusteluun on kirjastoalalla muutamia foorumeita olemassa (Kirjastot.fi, Kirjastolehti, Kirjastolehden keskustelupalsta, seminaarit) ja tämän kurssin myötä on myös muodostunut pienimuotoinen, dynaaminen verkosto web 2.0 -osaajia joiden varmasti kannattaa pitää yhteyksiä yllä vaikkapa jo tutuksi tulleen Mesen avulla ja ryhmittyä tarpeiden mukaan. Kauempanakin olevien palvelujen ylläpitäjille on helppoa lähettää kysely vaikkapa sähköpostitse ja esittäytyä kollegana ja kysellä kokemuksia käyttöönoton kiemuroista.

Tehtävät

Tee yksinkertaista mediaseurantaa

Kurssimme myötä verkkoon on syntynyt melkoinen määrä kirjastoon ja web 2.0:aan liittyviä sivuja, lähinnä tietenkin kurssilaisten blogeihin mutta muualle myös. Tutkiskele Googlen avulla, missä yhteyksissä kurssimme on mainittu. Jotta haku on varmasti kattava, kannattaa käyttää sekä 23 asiaa että 23asiaa hakusanoja. Selvitä myös, onko Google löytänyt oman blogisi. Samalla voit opetella käyttämään Googlen tarkennettua hakua jos et hallitse sitä jo. Bloggaa havainnoistasi.

Opitun arviointia

Lue joko Kate Sheehanin kirjoitus Are librarians culturally self-aware? tai John Blybergin Library 2.0 Debased, joka on jatkoa Sheenanin tekstille. Silmäile lävitse myös valitsemasi tekstin kommenttiosuus, sillä kummassakin tapauksessa blogikirjoitus on vain alustus kommenttiosuudessa leimahtaneelle keskustelulle.

Miten kurssilla oppimasi asiat vertautuvat nyt lukemaasi tekstiin ja siitä käytyyn keskusteluun? Miten kommentoisit Sheehahin tai Blybergin blogikirjoitusta?

Pohdi blogissasi, mitkä kurssilla tutuiksi tulleista palveluista ja tekniikoista -– tekniikoilla tarkoitamme asioita kuten pikaviestintä, RSS, blogit ja wikit -– voisivat olla hyödyksi kirjastosi asiakkaille suunnatuissa palveluissa ja mitkä taas eivät. Pohdi myöskin, mitkä näistä työkaluista vaikuttavat sellaisilta, että niitä voisi käyttää kirjastoväen keskinäisen yhteydenpidon ja työskentelyn välineinä. Jos olet kirjoittanut aiheesta jo aiemmin, täydennä pohdintaasi linkeillä aiempiin kirjoituksiisi.

Kommentoi

Kirjoita ainakin kaksi kommenttia kurssitovereidesi blogeihin.

Lisätietoa

OCLC Reports: Sharing, Privacy & Trust in our Networked World

Kimmo Tuominen/Parlamenttikirjasto -blogi: Yhteisöllistä, liian (vähän) yhteisöllistä?

Web 2.0 ja muuttuvat työtavat

Tue, 11 Mar 2008 14:35:45 +0200

Saatteeksi

Esimerkkinä verkkotyöskentelystä kerromme näin kurssin lopuksi lyhyesti siitä, miten tämä kurssi rakennettiin.

Kun kurssin pitämisestä oli päätetty ja joitain sopimusasioita oli saatu hoidettua sähköpostitse, tapasimme kahtena peräkkäisenä iltana Tampereella raivokkaan aivoriiheilyn merkeissä.

Helmikuun alussa pidetyn tapaamisen jälkeen käytännöllisesti katsoen kaikki työskentely tapahtui verkossa, Basecamp-projektinhallintaohjelmiston avulla. Basecamp piti sisällään tuiki tärkeän kalenterin sekä tehtävälistat. Tehtävien kirjoittaminen hoidettiin Basecampin wiki-tyyppisellä kirjoitustyökalulla. Reaaliaikaista keskustelua harrastimme silloin tällöin IRCissä ja muutaman kerran Mesessäkin, tehden huomioita muun muassa blogikirjoituksistanne, joita kumpikin seurasimme omilla RSS-lukijoillamme. Kokeilimme lopuksi myös aivoriiheilyä reaaliaikaisella ACE-editorilla, jossa avoinna olevaa dokumenttia voi muokata kaksi tai useampi henkilöä yhtä aikaa, niin että ruudulla vilistää yhtä aikaa monta kursoria. Kiehtova oppimiskokemus!

23asiaa.net -kurssisivusto rakennettiin avoimeen lähdekoodiin perustuvan Drupal -julkaisujärjestelmän päälle. Aiemmilla 23asiaa/23things -kursseilla kurssisivusto ja tehtävät on julkaistu Bloggerin tai muun vastaavan blogipalvelun avulla. Myös me harkitsimme tätä vaihtoehtoa. Drupaliin päädyimme, koska itse pystytetyn ja tarpeidemme mukaan suunnitellun järjestelmän avulla saatoimme käsitellä kaikkia kurssiin liittyviä tietoja yhdessä paikassa. Esimerkiksi ilmoittautumisten ja blogikirjoitusten seurantaa varten kurssisivustolle rakennettiin erityiset työkalut, jotka helpottivat tylsiä hallinnollisia asioita huomattavasti. Näin meille jäi enemmän aikaa kierrellä kurssiblogeissa ja kehitellä tehtäviä.

Kurssille hankittiin oma 23asiaa.net -verkko-osoite, joka tulee tästä eteenpäinkin säilymään aiheeseen liittyvässä tarkoituksessa. Ajattelimme, että oma, helposti muistettava verkko-osoite on yksi osa kurssin markkinointia – emmekä halunneet jättää verkko-osoitetta jonkin epäasiallisen käyttäjän armoille, kuten englanninkielisille 23things -osoitteille näyttää käyneen.

Meille vetäjille kurssi oli mielenkiintoinen etätyökokeilu. Emme olleet työskennelleet aiemmin samassa organisaatiossa – saati saman pöydän ääressä – mutta siitä huolimatta työskentely saatiin käytettävissämme olleilla välineillä sujumaan varsin mallikkaasti. Mace oli todellinen mobiilityöntekijä, sillä kurssin mittaan töitä tuli tehtyä niin Tukholmasta, Narva-Jõesuusta tai Helsingin puistoista käsin. Matti pysytteli koneensa kanssa oman pöydän ääressä Tampereella.

Toivomme, että tämä kurssi monien muiden asioiden ohella rohkaisi teitä vastaaviin kokeiluihin :)

Tehtävät

Lopputoimet

Viimeinen tehtävä ei ole tehtävä laisinkaan. Käy täyttämässä tarkastuspyyntölomake ,jonka vastaanotettuamme tiedämme, että tehtävät ovat osaltasi valmiit.