Wikit tiedonlähteenä

Oppimistavoitteet

• Tunnemme joitain erityisalojen wikejä

• Tiedämme, miten kirjastoissa on käytetty wikejä

Kaikkien tuntema Wikipedia ei ole suinkaan ainut käyttäjiensä yhteistoimin rakentama tiedonlähde. Kuten tietosanakirjat yleensä, Wikipedia on parhaimmillaan silloin, kun jostain asiasta haluaa saada yleiskuvan nopeasti tai tavoitteena on kerätä edustava viitelista, jonka ohjaamana voi ryhtyä etsimään alkuperäislähteitä.
Wikipedian tietosanakirjaluonne asettaa kuitenkin vaatimuksensa palvelussa julkaistaville sisällöille. Wikipediassa ei voi julkaista alkuperäistutkimusta tai artikkeleita suuren yleisön näkökulmasta merkityksettömistä aiheista – näin muutamia Wikipedian laatukriteereitä mainitaksemme. Yleisluontoisen Wikipedian rinnalla elää ja kukoistaa valtava erityisalojen wikien joukko, johon tutustuminen on tämän kerran asiamme. Erityisalojen wikit voivat vapaasti olla sitä, mitä Wikipedia ei ole.

Wikipedian rahoitusta ja teknistä ylläpitotyötä hoitamaan perustettu Wikimedia-säätiö on taustaorganisaationa myös joukolle muita wikejä. Säätiön suojeluksessa ovat muun muassa Wiktionary -sanasto ja tesaurus, Wikibooks -kirjasto ja Wikiversity -oppimisen verkkoyhteisö. Wikipedian tapaan nämä palvelukokonaisuudet ovat tarjolla myös suomeksi nimillä Wikisanakirja , Wikikirjasto ja Wikiopisto.

WikiIndex – hakemistomuotoinen wiki wikeistä – on nopein tie erityisalojen wikien jäljille. Vaikka hakemistossa on listattuna tuhansia wikejä, valtavan aineistomäärän selailu on varsin sujuvaa, sillä kaikki palvelussa esitellyt wikit on kuvailtu saman mallin mukaan erityisen tallennuspohjan avulla. Hakemistoa voi selailla esimerkiksi wikin aihepiirin, kielen ja artikkelimäärän mukaan. WikiIndexin suomalaisten wikien lista ei ole kattava. Suomalaisia wikejä etsiessä kannattaakin tutustua suomenkielisen Wikipedian listaukseen aihealueisiin erikoistuneista wikeistä.

Kirjastoaiheisiin wikeihin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa WikiIndexin Library -hakemistosivulta, jolla listatuista wikeistä tutustumisen arvoisia ovat ainakin ohjewikit LibSuccess ja hieman hiljaisempi LISWiki . Ei kannata unohtaa myöskään koto-Suomen KirjastoWikiä, josta ei vielä ole esittelyä WikiIndexissä.

Wikipedian menestys on osoittanut, että ainakin tietosanakirja-tyyppisen sisällön tuottamiseen wiki on mitä mainioin työkalu. Wikin ei tarvitse kuitenkaan automaattisesti olla tietosanakirjan kaltainen, eikä edes ulkoisesti muistuttaa tavallista verkkosivua. Esimerkiksi Wikimapia -palvelun käyttöliittymänä on satelliittikuva, jonka välityksellä palveluun voi syöttää ja selailla tiettyihin paikkoihin liittyvää tietoa ja huomioita. (Katso esimerkiksi Tallinna)

Paperille painetun teoksen yhtenä etuna on tavattu pitää sitä, että kerran painettuna teksti on pysyvää eikä sitä voi muuttaa. Joidenkin teostyyppien kohdalla tekstin pysyvyys ja hankala muutettavuus on kuitenkin ei-toivottu ominaisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi matkaoppaat, jotka muutaman vuoden ikäisinä palvelevat vain kuriosieettitarkoituksia. Muuttuva maailma vanhentaa teokset hyllyihin.

Jatkuvan muutoksen tilassa oleva wiki sen sijaan voi heijastaa maailman muutoksia välittömästi. Painetun matkaoppaan tietoja kannattaakin verrata ja täydentää Wikitravel -wikimatkaoppaan avulla. Tutkaile kokeilun vuoksi, mitä Wikitravelissa kerrotaan etelänaapuristamme Virosta .

Tehtäviä

Bongaa wiki

Etsi WikiIndexsistä mikä tahansa itseäsi kiinnostava, jokin muu kuin kirjastoaineinen wiki ja tutustu kyseisen wikin sisältöön. Bloggaa bongaamastasi wikistä – kerro mistä on kyse ja mistä osoitteesta wiki löytyy. Linkitä myös kyseisen wikin WikiIndex-esittelysivuun.

Kirjastowikit kirjaston käyttäjille

Perehdy LibraryWikis -sivuston avulla kirjastojen asiakkailleen rakentamiin wikeihin. Kerro blogissasi havaintojasi siitä, miten kirjastot ovat hyödyntäneet wikejä nimenomaan asiakkaille suunnatuissa verkkopalveluissa? (Collaboration between Library Staff and Patrons)