http://www.23asiaa.net/asiat Kaikki 23 asiaa fi http://www.23asiaa.net/asiat/2009/blogit-ja-oman-blogin-perustaminen <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Opimme mikä blogi on</li> <li>Opimme kirjoittamaan blogimerkinnän</li> </ul> <ul> <li>Opimme kommentoimaan toisten blogimerkintöjä</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Tämän kurssin alkajaisiksi jokainen kurssilainen perustaa itselleen <i>blogin</i>, johon kirjoitetaan jotain kunkin tehtävänannon myötä, koko kurssin ajan. Nyt perustettavien blogien käyttö ei kuitenkaan ole rajattu tähän, vaan kaikkia osallistujia kannustetaan kirjoittamaan myös muista asioista; mikäli mieleen juolahtaa jokin ajatus tai havainto, joka voisi muita osallistujia kiinnostaa on siitä hyödyllistä kirjoittaa. Nerokas kehitysidea, juoru Vanhasen uusimmasta heilasta, kauan sapettanut epäkohta kirjastopolitiikassa, oma kissa on sattunut poikimaan tai kurssikaverin blogikirjoitus aiheuttaa ärtymystä? Kirjoita rohkeasti. Tämän kurssin lähtökohta on tekemällä ja verkostoitumalla oppiminen. Blogien merkittävä ominaisuus puolestaan on, että ne ovat kirjoittajiensa näköisiä!</p> <p>Mikä se sellainen <cite>blogi</cite> oikeastaan sitten on? Blogi, eli <i>weblog</i> on vuosituhannen vaihteen jälkeen käyttöön tullut nimi websivulle, jossa julkaistaan ajankohtaisia kirjoituksia säännöllisesti. Mieleen voisi tulla vaikkapa uutispalvelu, päiväkirja tai tiedotteet kirjaston näyttelyistä. Tietyin varauksin mikä tahansa näistä voi täyttää blogin tunnusmerkit.</p> <p>Tyypillisesti blogi käsittelee jotain aihepiiriä ja kirjoittaja eli <i>bloggaaja</i> toivoo saavansa palautetta lukijoiltaan sekä herättävänsä keskustelua kirjoituksen <i>kommenteissa</i>, joita kuka tahansa on tervetullut kirjoittamaan. Blogi on avoimesti netissä luettavissa, vaikka kirjoitukset olisivatkin suunnattu jollekin tietylle lukijajoukolle.</p> <p>Henkilökohtainen, särmikäs ote on siis blogin tunnusmerkki, ja <i>bloggamista</i> tehdäänkin perinteisesti yksityishenkilön ominaisuudessa. Ammattinsa puolesta bloggaavat henkilöt ovat yleensä jo tutustuneet toimintaan ja <i>blogosfäärin</i> eli <i>blogistanin</i> tapoihin nimenomaan bloggaamalla itsekseen.</p> <p>Nämä hoopoilta vaikuttavat, humoristiset ja puhekieliset termit <cite>blogosfääri</cite> ja <cite>blogistan</cite> tuovat esiin sen, että bloggaajat ovat laaja ja löyhä verkosto, jopa ekosysteemi ja nauttivat tästä yhteisöllisyyden tunteesta. Aktiivisia blogeja arvellaan netissä olevan kymmeniä miljoonia ja suomalaisiakin jopa parikymmentätuhatta. Bloggaajat seuraavat useita muita blogeja ja oman kirjoituksen aihe saattaakin olla tullut mieleen jonkun toisen juttua lukiessa. Moni bloggaaja kokee olevansa mukana kirjavassa ja eläväisessä kansalaismediaverkostossa laatiessaan kirjoituksiaan ja puheensorinan täyttäessä aiemmin kovin kolkkona kummisseen webin.</p> <p>Tämän kurssin oma blogi on osoitteessa <a href="http://23asiaa.net/blogi">http://23asiaa.net/blogi</a> ja kurssin aloittavat 30 kirjastolaista (siis te :)) perustavat yhdessä oikein mukavan kokoisen joukon blogeja jotka käsittelevät yhteistä aihetta, web 2.0:aa ja siihen tutustumista kirjastotyöläisen näkökulmasta.</p> <p>Varsinainen blogi koostuu nykyään miltei poikkeuksetta siten, että uusin kirjoitus (eli <i>postaus</i>) tai sen tiivistelmä on sivulla ylimpänä ja tätä seuraa takautuva lista aikaisempia kirjoituksia. Kuhunkin kirjoitukseen liittyvän mahdollisen kommentoinnin saa luettavakseen ja osallistuttavakseen kirjoituksen otsikkoa napsauttamalla. Uusimpia kommentteja voi olla nostettu näkyville heti etusivullekin, ja muuta etusivulta löytyvää ovat kirjoitusten <i>kategoriat</i> ja linkit vanhojen kirjoitusten <i>arkistoihin</i> sekä toisiin, kirjoittajan suosimiin blogeihin. Tässäkin verkostoituminen ilmenee selkeästi.</p> <p>Blogosfäärissä, kuten kaikissa muissakin ihmisyhteisöissä vallitsee käytäntöjä ja tapoja eli kulttuuria, joihin vielä märkäkorvaisen bloggaajan on syytä kiinnittää hieman huomiota. Tavat tietenkin vaihtelevat piireistä riippuen, mutta kunnollinen perille asti vievä linkkaaminen on esimerkki yleisestä tavasta. Itseasiassa nimenomaan bloggaajat äänekkäimmin vaativat sanomalehtien verkkotoimituksilta asiallisia linkkejä näiden aloittaessa toimintaansa muutama vuosi sitten. Meille kirjastolaisillehan lähdeviitteiden luulisi olevan itsestäänselvyys ;) Lyhyet blogikirjoitukset joissa halutaan tuoda esiin jostain toisesta blogista löytynyttä mielenkiintoista asiaa usein päättyvätkin <i>via -linkkiin</i>, jolla kerrotaan lukijalle mitä kautta se kyseisen bloggaajan tietoon kantautui ja samalla osoitetaan kiitollisuutta tiedon lähteelle. Pidemmissä kirjoituksissa linkit tavataan laittaa varsinaisen tekstin sekaan.</p> <p>Bloggaaminen on ilmiönä jo valtavirtaistunutta, kaikilla itseään ja lukijoitaan kunnioittavilla mediataloilla on ainakin muutama blogi, jäyhänsorttisiksi tiedetyillä kunnanisillä ja -äideilläkin on, muutamat kirjastot bloggaavat ja vuoden 2008 kunnallisvaalien alla <a href="http://www.ehdokas.fi/blogit.html">ehdokkaiden blogeja nousi kuin sieniä sateella</a> . Jäipä näitä elämään vaalien jälkeenkin, vaikka aika moni hiljeni vaalitulosten myötä. Kuihtuminen ei sinänsä blogeissa ole poikkeuksellista, kaikilta ei kirjoitusintoa riitä alkuinnostuksen jälkeen.</p> <p>Tutustumme kurssin edetessä muutamiin blogeihin. Ne kurssilaiset jotka eivät tiedä blogia koskaan nähneensäkään voivat vilkaista vaikkapa <a href="http://www.pinseri.com/">Pinseriä</a>, <a href="http://akonkka.blogspot.com/">Sanoja</a>, <a href="http://sbrunou.blogspot.com/">Sallan lukupäiväkirjaa</a> tai <a href="http://yrttimaa.vuodatus.net/">Yrttimaan aikakirjaa</a>.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Oma blogi</h4> <p>Perusta nyt siis itsellesi blogi, jota ylläpidät ainakin tämän kurssin ajan. Netissä on lukuisia palveluja, jotka tarjoavat yksityishenkilöille ilmaisia blogeja. Toiminta rahoitetaan mainostuloin tai lisäominaisuuksia kauppaamalla. Kolme varsin suosittua, suomenkielistä blogipalvelua ovat <a href="http://www.blogger.com">Blogger</a>, <a href="http://wordpress.com/">WordPress</a> sekä <a href="http://www.vuodatus.net">Vuodatus</a>.</p> <p>Valitse nyt jokin yllämainituista palveluntarjoajista tai mikä tahansa muu minkä löydät <a href="http://www.blogilista.fi/wiki/Blogipalvelu">vaikkapa täältä</a> ja rekisteröidy palveluun. Palveluilla on kullakin omat ohjeensa joten jos sinulle tulee kysyttävää palvelun käytöstä, älä panikoi vaan lue huolellisesti mitä ruudulla sanotaan, selaile palvelun omia ohjeita ja kokeile rohkeasti.</p> <p>Kirjoita sitten ensimmäinen blogimerkintäsi ja kerro siinä muille kurssilaisille hieman itsestäsi ja mitä toivot tämän 23 asiaa -kurssin aikana oppivasi. Tämä ensimmäinen tehtävä on ikäänkuin esittelykierros.</p> <p>Jos sinulla on jo blogi entuudestaan, voit tietenkin käyttää sitä tämän kurssin suorittamiseen.</p> <h4>Kommentoi omaa kirjoitustasi</h4> <p>Mene nyt oman blogisi osoitteeseen josta löydät äskeisen kirjoituksesi. Kirjoita harjoitusmielessä itsellesi yksi kommentti, jossa kerrot kuinka blogin perustaminen onnistui ja miten kommentointi tuntuu sujuvan.</p> <h4>Kommentoi kurssin blogia</h4> <p>Viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa pieni kommentti tänne kurssin omaan blogiin <a href="http://www.23asiaa.net/blogi">http://www.23asiaa.net/blogi</a>, jossa ilmoitat muille kurssilaisille sekä kurssin vetäjille oman, uutuudenkarhean blogisi osoitteen.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Tämän jälkeen voit rohkeasti kokeilla muokata blogisi ulkonäköä tai muita ominaisuuksia (ethän kuitenkaan kytke kommentointia pois päältä) ja katsella muiden kurssilaisten bloggaamisen käynnistymistä sitä mukaa kun he ilmoittavat itsestään täällä kurssin blogissa aivan kuten sinäkin jo teit. Ehkäpä voit käydä huikkaamassa pienen tervetuliaistervehdyksen heidän kommentteihinsa! :)</p> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>Tilastokeskus 13.3.2008: <a href="http://www.tilastokeskus.fi/ajk/poimintoja/2008-03-13_internet.html">Blogit ja Internet-puhelut kiinnostavat</a></li> </ul> <ul> <li>Wikipedia: <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi">Blogi</a></li> </ul> Sun, 18 Oct 2009 17:50:54 +0300 Mace 1995 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/delicious <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Opimme jakamaan mielenkiintoisia webosoitteita</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p><a href="http://delicious.com">Delicious</a> on palvelu, jonne käyttäjät tallentavat muistiin itseään kiinnostavia web-osoitteita. Tokihan internet-selainohjelmat (Firefox, Internet Explorer, Safari ym.) tarjoavat mahdollisuuden tallentaa <i>kirjanmerkkejä</i>, mutta Deliciousin käyttö tuo joitain merkittäviä lisämahdollisuuksia. Ensimmäinen näistä on, että verkkoon tallennetut kirjanmerkit eivät ole sidottuja johonkin yksittäiseen tietokoneeseen johon ne on tallennettu vaan samat ovat käytettävissä kotoa, työkoneilta, älypuhelimesta ja yleensäkin kaikilta koneilta joista on internet-yhteys.</p> <p>Toisekseen osoitetta tallentaessaan käyttäjä kuvailee sitä itselleen merkityksellisin avainsanoin eli <i>tagein</i> ja kirjoittaa lyhyen, selittävän tekstin. Tallennettujen kirjanmerkkien haku ja selailu helpottuu.</p> <p>Kolmannekseen käyttäjien tallentamat kirjanmerkit ovat toistenkin käytettävissä.</p> <p>Käyttäjien valitsemista tageista muodostuu Delicious:in järjestelmään tallennettuja, miljoonia osoitteita kuvaileva dynaaminen sanasto. Tälläista käytössä muovautuvan avainsanaston varaan rakentuvaa sisällönkuvailua kutsutaan leikillisesti <i>folksonomiaksi</i> ( <i>folk</i> =kansa ja <i>taksonomia</i>=luokittelujärjestelmä).</p> <p>Tämänkaltaisen sanaston käyttö on kirjastolaisille entuudestaan tuttua, ovathan Yleinen suomalainen asiasanasto <span class="caps">YSA</span> ja muut asiasanastot eli tesaurukset tärkeimpiä työvälineitämme aineistokokoelmiemme kuvailuun. </p> <p>Kuten kirjaston aineistotietokannasta, voi Deliciousista ja muistakin <i>taggaamista</i> hyödyntävistä palveluista seurata muun muassa mitä uutta aineistoa itseä kiinnostavien tagien alle lisätään ja mitkä aiheet ovat pinnalla sekä kaivella aiemmin tallennettua aineistoa. Delicious kertoo myös, mitä vaikkapa joku tietty kollega on viimeaikoina kokenut hyödylliseksi tallentaa.</p> <p>Tageja selatessa Delicious kertoo, tageja on käytetty yhdessä. Kirjanmerkkien listauksista näemme kuinka moni on ne tallentanut; usein tallennetut ovat yleisesti ottaen mielenkiintoisina pidettyjä verkko-osoitteita. Voimme tarkastella myös mitä kaikkia tageja johonkin tiettyyn osoitteeseen on liitetty ja kenen toimesta sekä lukea käyttäjien kuvauksia kyseisestä osoitteesta löytyvästä sivusta.</p> <p>Opittuamme käyttämään Delicious:ia olemme tutustuneet useaan <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Web__2#Characteristics">web 2.0:aan usein liitettyyn periaatteeseen</a>. Tallentaessamme tietoa webiin, emme siis enää vain lue webiä vaan osallistumme itse sisällöntuottamiseen. Hyödymme toisista käyttäjistä emmekä vain sivuston varsinaisista ylläpitäjistä. Heidän tehtävänsä on sens ijaan tarjota puitteet käyttäjien väliselle yhteistyölle. Kun kurssin myötä vähitellen kohtaamme samoja ilmiöitä eri yhteyksissä, olemme alkaneet päästä vihille siitä, mistä tässä <i>sosiaalisessa webissä</i> on kysymys.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Kirjaudu Delicious:iin</h4> <p>Luo itsellesi <a href="http://delicious.com">Delicious-tunnus</a></p> <h4>Tallenna blogisi osoite</h4> <p>Kun olet hieman tutustunut sivuston rakenteeseen, on aika tallentaa ensimminen kirjanmerkkisi ja tällä kurssilla se on oman, aiemmin luomasi blogin osoite. Käytämme tageja <i>23asiaa</i> sekä <i>2009-10</i> jotta kaikki kurssilaiset helpoiten löytäisivät toistensa blogit ja Delicious -tilit.</p> <p>Tallentamiseen on monta tapaa, yksinkertaisinta se lienee rekisteröinnin aikana luotujen nappien avulla. Jos haluat kokeilla muita tapoja, voit katsoa <a href="http://delicious.com/help/getStarted">ohjesivua kirjanmerkkien tallentamisesta</a>. Joka tapauksessa Delicious -sivusi ylälaidasta löydät <i>Save a new bookmark</i> -linkin, jota kautta voit ainakin tallentaa osoitteita.</p> <h4>Tilaa kurssiin liittyvät kirjanmerkit</h4> <p>Tilaa nyt itsellesi kurssin tagilla merkityt kirjanmerkit. Löydät sivun yläidasta <i>Subscriptions</i> -linkin. Lista on toistaiseksi tyhjä. Lisätäksesi tilauksia klikkaa oikealta <i>Add a subscription</i> ja tilaa siis tagi <i>23asiaa</i>. Kun palaat tilauslistaasi, näet siinä kurssiin liittyviä kirjanmerkkejä, aluksi lähinnä muiden kurssilaisten blogeihin. Huomaa, että kunkin kirjanmerkin alla lukee sen tallentaneen käyttäjän tunnus ja voit tarkastella kurssitovereidesi tallennuksia.</p> <p>Mikäli löydät mielenkiintoisia nettiosoitteita joiden arvelet olevan hyödyksi muille kurssilaisille, voit tallentaa ne Delicious:iin ja liittää tagien joukkoon <i>23asiaa</i> ja näin kaikki sen tilanneet kurssilaiset saavat tiedon löydöstäsi.</p> <p>Kurssin edetessä opettelemme käyttämään myös RSS-syötteitä tilataksemme mielenkiintoisia kirjanmerkkejä Deliciousista.</p> <h4>Kirjoita blogiisi</h4> <p>Kirjoita omaan blogiisi miten Deliciousin käyttö alkoi sujumaan.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Lue kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita ainakin kaksi kommenttia. Näitä blogeja löydät Deliciousin kautta sitä mukaa kun niitä sinne tallennetaan sekä <a href="http://23asiaa.net/blogi">kurssin omaan blogiin</a> blogeihin tutustumisen yhteydessä jätettyjen kommenttien kautta.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Voit tallentaa muutamia muita kirjanmerkkejä, jotta näet miten oman sivusi oikeassa laidassa olevat tagit karttuvat. Millä tageilla osoitimmekaan kirjanmerkkien olevan kiinnostavia juuri tämän kurssin osallistujille?</p> <p>Voit myös tilata muita itseäsi kiinnostavia tageja.</p> <h4>Lisätietoa</h4> <ul> <li><a href="http://www.youtube.com/watch?v=ywaGm_5t2T4">Delicious Tutorial</a> (3:38 video)</li> </ul> <ul> <li><a href="http://youtube.com/watch?v=x66lV7GOcNU">Social Bookmarking in Plain English</a> (3:25 video)</li> </ul> Sun, 18 Oct 2009 18:02:29 +0300 Mace 1996 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/rss-lukuohjelman-kayttoonotto <h1>RSS-lukuohjelman käyttöönotto</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Opimme käyttämään RSS-lukuohjelmaa</li> </ul> <ul> <li>Opimme tilaamaan RSS-syötteitä</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p><span class="caps">RSS</span> eli <i>Really Simple Syndication</i> on tapa irroittaa sivustosta sisältöä, tyypillisesti jokin juuri julkaistu kirjoitus sekä siihen mahdollisesti liittyvä kuvitus. <span class="caps">RSS</span> kehitettiin alunperin blogien seuraamista helpottamaan mutta se sopii mainiosti monenlaisten, toistuvasti päivittyvien sivujen seuraamiseen.</p> <p>Kun RSS:n tarjoavalla sivustolla julkaistaan uusi teksti (vaikkapa blogikirjoitus), menee siitä kopio listaan jota kutsutaan <i>RSS-syötteeksi</i> eli <i>feediksi</i>. Sivuston käyttäjä voi tämän jälkeen lukea tekstin normaalin sivuston sijaan feedistä erityisellä <i>RSS-lukuohjelmalla</i>. Hyöty tulee esiin vasta, kun toistuvasti seurataan suurempaa joukkoa sivustoja. Yksittäistä sivustoa ei syötteenä kannattaa lukea.</p> <p>Syötteitä tavataan merkitä jollakin yleisesti käytössä olevalla logolla, joita näet ohessa.<br /> <img src="http://i199.photobucket.com/albums/aa70/toxicboy29/rss.gif" alt="" width="30" height="30" /> <img src="http://i31.photobucket.com/albums/c389/Arrest/button-rss.png" alt="" width="80" height="15" /> <img src="http://i75.photobucket.com/albums/i302/cakmoki/ikon/rss.gif" alt="" width="32" height="15" /> <img src="http://vuodatus.net/images/rss20feed.png" alt="" width="28" height="28" /></p> <p><i>Aggregaattoriksikin</i> kutsuttu RSS-lukuohjelma käy käyttäjän puolesta automaattisesti hakemassa sisällöt suosikkisivustoilta ja kokoaa niiden otsikot samaan näkyviin kerralla. Käyttäjä voi ryhmitellä aineiston haluamallaan tavalla käyttäen palstoja, värejä, ikoneita ja välilehtiä.</p> <p>Näkymää voi ajatella käyttäjän toimittamana ja taittamana, personoituna sanomalehtenä.</p> <p><a href="http://flickr.com/photos/ikkekietje/2406650322/"><img src="http://farm3.static.flickr.com/2417/2406650322_47cdc28003.jpg?v=0" alt="" width="500" height="257" /></a></p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Hommaamme RSS-lukuohjelman</h4> <p>Kuten tämän kurssin luonteeseen kuuluu, hankimme lukijaohjelmaksemme verkossa toimivan palvelun sensijaan että asentasimme ohjelman omalle koneellemme. Asennettaviakin toki on ja itse asiassa kaikissa nykyaikaisissa web-selaimissa on jonkinlaisia RSS-lukutoimintoja.</p> <p>Rekisteröidy siis johonkin RSS-lukijana toimivaan palveluun, vaikkapa <a href="http://www.netvibes.com">Netvibesiin</a> tai <a href="http://www.google.com/ig">iGoogleen</a>.</p> <p>Kirjauduttuasi sisään juuri hankkimillasi tunnuksilla sinulla pitäisi olla valmiiksi joitain syötteitä tilattuna. Voit niiden avulla tutustua palvelun käyttöliittymään ja perustoimintoihin.</p> <p>Kurssin aikana RSS-lukijan toiminta tulee kyllä tutuiksi, sillä käytämme sitä tästedes aktiivisesti.</p> <h4>Tilaamme muutaman feedin</h4> <h5>Kurssiblogi</h5> <p>Ensimmäinen RSS-tilauksemme on <a href="http://www.23asiaa.net/blogi">kurssiblogin</a> oma syöte. Tilaamista varten on löydettävä syötteen osoite joka muistuttaa aivan normaaleja webbiosoitteita kuten <cite>http://www.google.com</cite>. Löydät feedin osoitteen sivuston <a href="http://23asiaa.net">23asiaa.net</a> etusivulta, osiosta <cite>RSS-syötteet</cite>. Klikkaa <cite>Kurssiblogi</cite> -linkin kohdalla hiiren oikeanpuoleista korvaa, ja esiintulevasta valikosta löydät mahdollisuuden kopioida osoite talteen.</p> <p>Mene nyt RSS-lukijaasi ja tilaa ( <i>subscribe</i> ) syöte. Löydät seikkaperäiset ohjeet valitsemasi RSS-lukijan ohjeista. Käyttöohjeita kannattaa myös etsiä <a href="http://www.youtube.com">YouTubesta</a>.</p> <p>Lukijasi näkymässä on nyt uusi syöte johon tulee automaattisesti kaikki kurssiblogiin kirjoitetut jutut. Tilaa myös kurssin syöte nimeltä <cite>Tehtävät</cite>.</p> <h5>Tilaa kolmen kurssitoverisi blogi</h5> <p>Muistatko miten löydät kurssitovereidesi blogit ja muita kurssiin liittyviä osoitteita? Kaikki kurssilaisethan <a href="http://www.23asiaa.net/asiat/2009/delicious">tekivät ja jakoivat kirjanmerkin omaan blogiinsa Delicious -palvelussa</a>. Kaikki merkkasivat bloginsa tägein <i>23asiaa</i> sekä <i>2009-10</i> ja näillä tiedoilla blogit löytyvätkin <a href="http://delicious.com">Deliciousista</a>. Mikäli kaikki osallistujat tekivät kahteen ensimmäiseen asiaan (blogit ja Delicious) liittyvät tehtävänsä, Deliciousista pitäisi löytyä 30 tuoretta blogia.<br /> Valtaosalta osallistujia tämä on tosin vielä rästissä. Blogin perustamisen yhteydessä oli tehtävänä ilmoittaa sen osoite myös kurssin blogin kommentteihin, josta löydät osoitteet siihen asti kunnes kukin on tallentanut omansa Deliciousiin.</p> <p>Vieraile muutaman kurssitoverisi blogissa, ja tilaa niistä kolme omaan RSS-lukijaasi. Voit lisäksi tilata myös oman blogisi, jotta näet miten omat kirjoituksesi tulevat lukijaasi oman syötteesi kautta.</p> <p>Nyt olemme tilanneet joukon tähän 23 asiaa -kurssiin liittyviä syötteitä. On aika katsoa mitä muuta mielenkiintoista netistä löytyisi. Mikäli seuraat toistuvasti jotain uutissivustoa, voit käydä tutkimassa josko se tarjoaisi <span class="caps">RSS</span> syötteen tilattavaksi. Tilaa jokatapauksessa Jukka Kemppisen blogi.</p> <p>Deliciousiakin voidaan seurata RSS:llä ja koska kaikki kurssiin liittyvät, jaetut kirjanmerkit tägätään sekä <i>23asiaa</i> että <i>2009-10</i> -tägeillä, on mahdollista tilata kurssiin liittyvät kirjanmerkitkin. Ne löytyvät osoitteesta <a href="http://delicious.com/tag/23asiaa+2009-10">http://delicious.com/tag/23asiaa+2009-10</a>. Tilaa ne. Voit myös katsoa mitä löytyisi pelkällä <em>23asiaa</em> -tagilla.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Tutustuttuasi RSS-lukijan toimintaan, kirjoita blogiisi minkä lukuohjelman valitsit itsellesi ja miten sen käyttöönotto sujui. Kerro myös mitä kaikkia syötteitä tilasit. Niitä on vähintään seitsemän.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Selaile kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita kommentti vähintään kahteen kurssitoverisi blogikirjoitukseen, jotka käsittelevät RSS-lukuohjelman käyttöönottoa.</p> Sun, 18 Oct 2009 18:33:53 +0300 Mace 1997 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/pikaviestimet <h1>Pikaviestimet</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tutustumme pikaviestimiin</li> </ul> <ul> <li>Osallistumme ryhmäkeskusteluun</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Eräs näppärä yhteydenpitoväline ovat <i>pikaviestimet</i>. Tämä hankalan oloinen termi johtuu englanninkielisestä termistä <i>instant messenger</i>. Pikaviestimien avulla tapahtuvaa, kirjoitettua juttelua kutsutaan usein <i>chattailyksi</i>. Puheenvuorojen ollessa yleensä vain muutaman lauseen mittaisia onkin pikaviestinten käyttö hyvin keskustelunomaista.</p> <p>Siviilikäytön lisäksi pikaviestimiä voi käyttää vaikkapa kollegalta avun kysäisyyn ja ne sopivat totuttelun jälkeen myös ennalta järjestettyihin etä-tapaamisiin. Asiakkaiden chat-neuvonta ei ole ensinkään ennenkuulumaton kirjaston palvelu ja Suomessa ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on <a href="http://www.lib.hel.fi/Page/17929def-4f57-4613-8bfc-696c2e8eee03.aspx">tälläinen palvelu</a>. <a href="http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Verkkostrategia">Kirjastojen verkkostrategiassa</a> kaavaillaan chattia tiedonhaun tueksi.</p> <p>Tietokoneen äärellä työskennellessä pikaviestinohjelmaa (tai ohjelmia) pidetään tyypillisesti poissa näkyvistä, ja ne ponnahtavat ilmoittamaan käyttäjälle heti kun uusia viestejä saapuu. Koska tälläiset häiriöt aina keskeyttävät meneillään olevan työn, on käytännössä kaikissa pikaviestimissä mahdollisuus laittaa ne <cite>äänettömälle</cite>. Vastaanotetut viestit menevät tällöin varastoon, eikä käyttäjää koko ajan hätistellä. Pikaviestinten käyttö vaatiikin samankaltaista totuttelua kuin sähköposti, jonka jatkuva tarkkailu viiden minuutin välein tekee kaikesta muusta työstä mahdotonta ja käyttäjästään seinähullun. Tällä kurssilla käyttämämme Windows Live Messengerin eli <cite>Mesen</cite> valikossa on useita erilaisia statuksia, joilla muille voi viestiä saavutettavuuttaan ja halukkuuttaan chattailyyn.</p> <p>Pikaviestimissä on tekstichattailyn lisäksi mitä moninaisempia, enemmän ja vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia. Tiedostojen siirto on eräs, ja Skype toi maksuttomat internetpuhelut koko kansan tietoisuuteen ulkomaanpuheluita välittävien puhelinyhtiöiden harmiksi. Nykyään internetpuheluja (jopa videopuheluja) voi soittaa monilla muillakin pikaviestimillä kuin Skypellä. Pikaviestimien käyttö älypuhelimesta ei ole aivan harvinaista sekään.</p> <p>Lukuisista olemassaolevista pikaviestinverkoista on hyvä tuntea nimeltä muutama, sillä molempien (kaikkien) keskusteluun osallistuvien on oltava mukana samassa verkossa. Yleisimpiä verkkoja ovat Windows Live (aka <span class="caps">MSN</span> tai Mese) jota käytämme tällä kurssilla sekä Google Talk, Skype, Yahoo! Messenger, <span class="caps">IRC</span>, Jaiku sekä Twitter.<br /> <img src="http://i176.photobucket.com/albums/w178/pitkingg/Messenger/windows-live-messenger-logo.jpg" alt="" width="52" height="47" /></p> <p>Yhteisen verkon lisäksi on käyttäjien kerrottava toisilleen käyttäjätunnuksensa. Yhteystiedot tallennetaan osoitekirjaan, aivan kuten sähköpostiakin käyttäessä.</p> <p>Kutakin verkkoa varten on oma ohjelmansa, mutta kokenut käyttäjä voi asentaa itselleen ohjelman, jolla useamman verkon rinnakkaiskäyttö on mahdollista. Joitakin verkkoja, kuten juuri Windows Liveä voi käyttää myös webselaimella ilman varsinaisen ohjelman asentamista. Windows Liven omaa webliittymää <a href="http://webmessenger.msn.com"><span class="caps">MSN</span> Web Messengeriä</a> tai <a href="http://www.meebo.com/">Meeboa</a> voi käyttää Windows Live Messenger -ohjelman sijasta. Tämä on näppärää erityisesti silloin kun haluaa väliaikaiseti mesettää koneella, johon ei varsinaista ohjelmaa ole asennettu. Eipä ole aivan harvinaista sekään, että kirjaston asiakkaatkin haluaisivat käyttää Meseä koneilla, joihin ei Windows Live Messengeriä ole asennettuna.</p> <p>Menivätkö termit jo sekaisin? Eipä ihme, MSN:n nimen vaihto Windows Liveksi tosiaan on hämmentävä.</p> <ul> <li><cite>Windows Live</cite> on nimi joukolle Microsoftin verkkopalveluja</li> <li><cite>Windows Live Messenger</cite> on Windows Liven pikaviestinpalvelun nimi, ja sitä käytetään samannimisellä ohjelmalla</li> <li><cite>MSN</cite> (Microsoft Network) on Windows Liven vanha nimi</li> <li><cite><span class="caps">MSN</span> Messenger</cite> on Windows Live Messengerin vanha nimi</li> </ul> <ul> <li><cite><span class="caps">MSN</span> Web Messenger</cite> oli webbiliittymä <span class="caps">MSN</span> Messengeriin ja nykyään osa Hotmailia ja muita Live-palveluita</li> </ul> <p>Joihinkin verkkoihin voi perustaa <i>kanavia</i>, joista löytää aina juttuseuraa jonkin aiheen tiimoilta. Windows Livessä ei tällaisiä kanavia ole. Kahden väliseen keskusteluun voi kuitenkin kutsua lisää osallistujia, ja tällä tavoin on joukolla keskustelu mahdollista.</p> <h4>Kurssichat</h4> <p>Perustamalla kanavan tai ryhmäkeskustelun ja sopimalla yhteisen ajankohdan on mahdollista pitää erittäin vaivattomia telekonferensseja. Tämän viikon tiistaista, siis 27.10. alkaen kokoonnummekin chattaamaan Meseen kahdesti viikossa, tiistaisin ja sunnuntaisin. Kellonaika on 17-19.</p> <p>Joka kerralla ei tarvitse osallistua, mutta varmista kuitenkin että osallistut ainakin kerran viimeistään sunnuntaita 15.11. Viimeinen ryhmäkeskustelu on sunnuntaina 20. joulukuuta 2009. Liittyäksesi ryhmäkeskusteluun ota yhteys kello 17 jälkeen Maceen jonka mesetunnus on <cite>mace@kirjakaapeli.lib.hel.fi</cite>. Hän liittää sinut sitten ryhmäkeskusteluun.</p> <p>Chatit ovat siis</p> <ul> <li>tiistai 27.10.</li> <li>sunnuntai 01.11.</li> <li>tiistai 03.11.</li> <li>sunnuntai 08.11.</li> <li>tiistai 10.11.</li> <li>sunnuntai 15.11. johon mennessä kaikki ovat osallistuneet ryhmächattiin</li> <li>tiistai 17.11.</li> <li>sunnuntai 22.11.</li> <li>tiistai 24.11.</li> <li>sunnuntai 29.11.</li> <li>tiistai 01.12.</li> <li>sunnuntai 06.12.</li> <li>tiistai 08.12.</li> <li>sunnuntai 13.12.</li> <li>tiistai 15.12.</li> </ul> <ul> <li>sunnuntai 20.12.</li> </ul> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Kirjaudu Windows Liveen</h4> <p>Rekisteröi itsellesi <i>Windows Live ID</i>, eli käyttäjätunnus Windows Liveen. Mikäli käytät jo Hotmailia tai jotain muuta Windows Live -palvelua sinulla on jo Windows Live ID jota voit käyttää.</p> <h4>Hanki Windows Live Messenger</h4> <p>Windows-koneissa yleensä on Mese valmiiksi, mutta se saattaa vaatia päivittämistä. Mesen ollessa käynnissä löydät sen logon Windowsin alapalkista. Mikäli sinulla ei ole vielä Meseä, voit ladata ja asentaa sen <a href="http://download.live.com/?sku=messenger">täältä</a>.</p> <p>Ellet halua tai pysty asentamaan oikeaa Meseä voit käyttää Windows Live Messengeriä joko <a href="http://people.live.com">Hotmailin ja muiden Live-palveluiden kautta</a> tai <a href="http://www.meebo.com">Meebon</a> kautta tai asentaa jonkin vaihtoehtoisen mese-ohjelman.</p> <h4>Osallistu kurssichattiin</h4> <p>Tutustu ensin hieman Meseen itseksesi. Huomaa erityisesti että jos suljet ohjelman oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista, ohjelma jää taustalle ja menee piiloon Windowsin alapalkkiin. Mikäli käytät jotain yleistä tietokonetta vaikkapa työpaikallasi kirjastossa, muista kirjautua ulos ( <i>sign out</i> ) Mesestä kun poistut koneelta.</p> <p>Totuteltuasi ohjelmaan osallistu kurssin ryhmächattiin, joka esiteltiin yllä. Chatit ovat siis tiistaisin ja sunnuntaisin kello 17-19. Osallistu viimeistään sunnuntaina 15.11., mutta pääset tapaamaan kurssitovereitasi ja vaihtamaan kuulumisia mitä pikemmin ja useammin osallistut.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Osallistuttuasi ryhmäkeskusteluun kirjoita omaan blogiisi pieni yhteenveto mistä keskusteltiin.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kommentoi vähintään kahden kurssitoverisi blogiinsa koostamaa kirjoitusta Mesekeskusteluista.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Jos pidät Meseä taustalla töissä, kotona tai muualla koneen äärellä ollessasi, voit jutella ryhmächatissa tapaamiesi kurssilaisten kanssa tai muiden, joiden käyttäjätunnuksen tiedät. Voitte vaihtaa kuulumisia, keskustella kurssitehtävistä, auttaa toisianne töissänne tai vain yksinkertaisesti totutella Mesen käyttöön. Ehkä Mese-keskustelut tarjoavat inspiraatiota uusiin blogikirjoituksiinkin.</p> Mon, 26 Oct 2009 09:26:54 +0200 Mace 2064 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/rss-syotteet <h1>RSS-syötteet</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tutustumme RSS-tarjontaan</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Aiemmin RSS:ään tutustumisen yhteydessä käyttöönottamamme RSS-lukuohjelma on kaikessa yksinkertaisuudessaan tyhjä websivu, johon käyttäjä kokoaa sisältöä sivustoilta, joita hän haluaa seurata. Sisällön siirtelyn mahdollistaa se, että seurattavat sivut tarjoavat sisältönsä RSS-syötteinä. RSS-lukijan näkymässä on siis mahdollista katsoa otsikkotasolla useaa sivustoa yhtäaikaa. Eri lähteistä kokoamista kutsutaan <em>syndikoinniksi</em>. Termi periytyy lehdistöltä.</p> <p>Yhtälailla kuin syndikointi onnistuu henkilökohtaiseen RSS-lukijaan, onnistuu se myös muille sivustoille. Toisinaan näkeekin, että sivuston oman materiaalin rinnalle on tuotu feedeillä aineistoa muista blogeista tai kuvapalveluista, Deliciousista, uutisotsikoita tai tuoreita hakutuloksia.</p> <p>Ulkoasua tai toiminnallisuutta ei RSS:llä voi rakentaa ensinkään eikä ole tarkoituskaan: sisältö ja sivusto on erotettu toisistaan. RSS-syötteitä lukiessaan sivuuttaa miltei kaiken varsinaiselle sivustolle kootun konteksti-informaation, kuten kootut linkkilistat, navigointipalkit, sivuston graafisen ilmeen, mainokset, kaikenlaisen toiminnallisuuden, blogien kommentit ja tarkemmat tiedot aineiston tuottajista sekä kaiken sivustolla olevan, muuttumattoman tiedon ellei sitä erikseen nosteta esiin feedissä. On siis kannattavaa vierailla varsinaisella sivustollakin aika-ajoin.</p> <p>Suomessa yleisissä kirjastoissa käytössä olevat kirjastojärjestelmät ja kirjastojen webbisivujen julkaisujärjestelmät ovat pikkuhiljaa alkaneet mahdollistaa sisällön seuraamisen RSS:llä, esimerkiksi <a href="http://helmet.fi/">HelMet -sivustolta</a> löytyy näitä syötteitä. Juuri uutuuslistat sekä muunlaiset uutiset ja tiedotteet ovatkin omiaan RSS:nä jaettavaksi.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Tilaa lisää kurssitovereidesi syötteitä</h4> <p>Sinulla pitäisi aiemman tehtävän jäljiltä olla jo olla ainakin kolme kurssitoverisi blogia tilattuna. Tilaa vielä toiset kolme. Niitähän löytyy <a href="http://delicious.com/tag/23asiaa+2009-10">Deliciousista tageilla 23asiaa+2009-10</a>.</p> <p>Voit kurssin aikana aivan vapaasti tilata lisää syötteitä lukijaasi ja poistaa niitä joita et halua enää seurata. Huolehdi kuitenkin, että sinulla on kurssin ajan seurattavana vähintään kuuden muun kurssilaisen blogi, <a href="http://23asiaa.net/blogi">kurssin oma blogi</a>, <a href="http://23asiaa.net/asiat">kurssilla läpikäytävät asiat</a> sekä kurssilaisten yhdessä kokoamat <a href="http://del.icio.us/tag/23asiaa+2009-10">Delicious -linkit</a>.</p> <h4>Tarkastele julkishallinon syötteitä</h4> <p>Mene julkishallinnon yhteiseen <a href="http://suomi.fi">Suomi.fi</a> -portaaliin ja etsi sen palvelun RSS-syötteet. Löydät ne joko hakukenttää käyttämällä, tai <cite>Ajankohtaista</cite> -linkin takaa.</p> <p>Silmäile syötteitä ja tilaa muutama jos löydät jotain mielenkiintoista. Tämän tehtävän tarkoitus ei ole ikävystyttää kurssilaisia kuolettavan tylsillä viranomaistiedotteilla vaan osoittaa, että julkishallinnonkin uutisia on helposti ja kätevästi saatavilla sekä kirjastolaisten omaan käyttöön, että asiakkaille ja kollegoille vinkattavaksi.</p> <h4>Etsi kuntasi uutissyötettä</h4> <p>Katso kuntasi omilta sivuilta, ovatko kunnan tiedotteet tarjolla RSS-muodossa.</p> <h4>Tilaa kirjastosyötteitä</h4> <p>Tilaa eduskunnan kirjaston blogin RSS-syöte ja lukaise muutama sinne kirjoitettu juttu joko syötteestä tai suoraan blogista. Tilaa myös Kirjasto.fi:n ajankohtaista -syöte jossa kerrotaan kirjastoalan uutisista ja tapahtumista.</p> <p>Lisää suomalaisia, kirjastoaiheisia blogeja löydät <a href="http://blogilista.fi">Blogilistasta</a>, joka on suomalainen hakemisto suomalaisia, aktiivisia blogeja. Blogilistan etusivun vasemmasta laidasta pääset hakemistoon ja K-kirjaimen kohdalta löydät jokusen kirjasto-aiheisen luokan.</p> <h4>YLEn uutiset</h4> <p>YLEn verkkopalvelut ovat sangen laajat ja RSS:nä on saatavana erilaisia uutisotsikoita. Listan syötteistä löydät <a href="http://www.yle.fi/uutiset">YLEn uutisten</a> sivun vasemmanpuoleisesta palkista. Tilaa jokin tai joitakin niistä.</p> <p>YLEn tavoin jotkut palvelut tarjoavat syötteessään otsikon ja pienen tiivistelmän varsinaisesta jutusta. Koko jutun saa luettavakseen klikkaamalla syötteen otsikkoa RSS-lukijassaan.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Kirjoita blogiisi löysitkö oman kuntasi syötteen. Oliko syötteiden tilaaminen yleisesti ottaen vaivalloista?</p> <p>Muistathan, että yleisesti käytössä olevien RSS-ikonien etsiminen sivuilta auttaa löytämään syötteet tai voit hakea etusivulta tekstiä <cite>feed</cite> tai <cite>rss</cite> selaimesi haku-toiminnolla joka löytyy selaimen <cite>Muokkaa</cite> (engl. <cite>Edit</cite>) valikosta.<br /> <img src="http://i199.photobucket.com/albums/aa70/toxicboy29/rss.gif" alt="" width="30" height="30" /> <img src="http://i31.photobucket.com/albums/c389/Arrest/button-rss.png" alt="" width="80" height="15" /> <img src="http://i75.photobucket.com/albums/i302/cakmoki/ikon/rss.gif" alt="" width="32" height="15" /> <img src="http://vuodatus.net/images/rss20feed.png" alt="" width="28" height="28" /></p> <p>Näpsäyttämällä hiiren oikeanpuoleista nappia syötteen kohdalla saat ponnahdusvalikon, josta voit kopioida syötteen osoitteen talteen. RSS-lukijassasi voit sitten palauttaa osoitteen klikkaamalla jälleen hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla <cite>Liitä</cite> (engl <cite>Paste</cite>).</p> <p>Arvioimme myöhemmin tuntuuko RSS-syötteiden seuraamissa olevan mitään järkeä verrattuna toistuvaan sivustojen läpikäymiseen.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kiertele muutaman kurssitoverisi blogissa ja kommentoi heidän blogikirjoituksiaan.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>YLEn radio-ohjelmiakin voi tilata RSS:llä kuunneltavaksi tai mp3-soittimella ladattavaksi. Tälläisiä ohjelmia kutsutaan usein <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Podcast_"><em>podcasteiksi</em></a>, vaikka jotkut edellyttävätkin podcasteilta sitä, että ohjelma on ainoastaan nettilevitykseen tarkoitettua eikä YLEn ohjelmiston tavoin &#8220;oikeaa radiotuotantoa&#8221; joka on toissijaisesti saatavilla myös netin kautta.</p> <p>Suomessa on vain kourallinen aktiivisia podcasteja, mutta maailmalta niitä löytyy runsaasti ja jopa kirjastoaiheisiakin. Ehkäpä kirjastot tulevaisuudessa tarjoavat kirjallisuusvinkkausta ja -otteita podcasteina. Tiedätkö jotain mielenkiintoisia podcasteja? Jos tiedät, tallenna ne toki Delicioukseen sekä sisältöä kuvaavilla että tämän kurssin tageilla varustettuina, jotta ne tulisivat muidenkin kurssilaisten tietoon.</p> <p>Voit katsastaa pedagogiaa käsittevän <a href="http://pedacast.wikispaces.com/Orientaatio">PedaCasting</a> -koulutuksen ja <a href="http://areena.yle.fi/podcast/uusimmat">YLEn podcast-tarjonnasta</a> vaikkapa Aristoteleen kantapäähän jonka löydät <span class="caps">YLE</span> Areenasta.</p> Thu, 29 Oct 2009 19:53:45 +0200 Mace 2099 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/rss-lukuohjelma-aktiivikayttoon <h1>RSS-lukuohjelma aktiivikäyttöön</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Totuttelemme RSS-lukijan käyttöön</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Yksinkertaisia RSS-lukijoita kehittyneemmissä palveluissa, kuten juuri Netvibesissä ja iGooglessa on mahdollista ottaa käyttöön monenlaisia muitakin toimintoja kuin RSS-syötteet. <em>Widgeteiksi</em> kutsutut, RSS-lukijaan liitettävät ohjelmat toimivat kalenterina, muistiinpanovälineinä, tehtävälistoina, peleinä sekä liittävät RSS-lukijan muihin web 2.0 -palveluihin. Näin koostuva dynaaminen työpöytä siirtää työympäristön verkkoon.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Tilaa YLEn pääuutis-syöte</h4> <p>Tilaa YLEn pääuutisten syöte, jotta lukijaasi tulee varmasti jotain uutta päivittäin.</p> <h4>Käytä RSS-lukijaasi päivittäin</h4> <p>Kuten olemme oppineet, tarjoaa <span class="caps">RSS</span> vaihtoehtoisen tavan seurata tietyntyyppisiä, usein päivittyviä web-sivuja. Olemme jo hankkineet RSS-lukijan ja tilanneet joukon syötteitä, sekä suoraan kurssiin liittyviä että muitakin.</p> <p>Avaa RSS-lukijasi vähintään kerran päivässä seitsemän peräkkäisen päivän aikana ja lue itseäsi kiinnostavat jutut YLEn uutisista, kurssitovereidesi blogeista ja muista syötteistä joita olet tilannut. Merkitse ne jutut joiden otsikot olet selannut, mutta joita et halua lukea luetuiksi.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Käytettyäsi RSS-lukijaasi päivittäin, kuvittele (tai kokeile) millaista olisi säännöllisesti vierailla kullakin sivulla, josta olet tilannut syötteen. Kirjoita blogiisi onko RSS-lukijan käyttäminen edullista vai meneekö lukijan käytön opetteluun ja syötteiden kanssa nyhräämiseen enemmän aikaa kuin sivustojen navigointiin.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kommentoi kahden kurssitoverisi kokemuksia.</p> Thu, 29 Oct 2009 19:58:18 +0200 Mace 2100 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/toiset-ihmiset-tiedonlahteena <h1>Toiset ihmiset tiedonlähteenä</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li> Opimme liittämään muita Delicious-käyttäjiä verkostoomme</li> </ul> <ul> <li> Opimme lähettämään linkkejä Deliciousin avulla</li> </ul> <p>Työpaikoilla kahvihuoneet ovat mainioita tiedon jakamisen paikkoja. Tässä tehtävässä perustamme itsellemme virtuaalisen kahvihuoneen, jossa organisaatiorajat ja maantieteellinen etäisyys ovat vailla merkitystä. Anne Rongas <a href="http://opeblogi.blogspot.com/2008/02/tykaveri-kulkee-taskussa.html">kirjoittaa blogissaan osuvasti</a> , &#8220;(Työ)kaveriverkostot pitävät kätevästi ja ystävällisen hauskasti ammattitaitoa yllä. Samalla myös tarjolla on verrattomia mahdollisuuksia yhdistää erilaista osaavien taitoja. Parempaa ammatillista täydennyskoulutusta en osaa keksiä – ja ilmaiseksi vielä&#8221;.</p> <p>Tavanomaisella hakukoneella tiedon etsiminen tuntemattomasta aiheesta on hankalaa, kun ei tiedä, mitä tarkkaan ottaen kirjoittaisi tyhjään hakukentään. Ja kaiken lisäksi – miten voi tehdä hakuja aiheesta, josta ei tiedä mitään! Varsinkin englanninkielisiä aineistoja haettaessa haku tuottaa helposti satojatuhansia osumia, joiden läpikäynti on tuskallisen hidasta. Tosielämässä uuden tiedon hankkiminen ja uusiin asioihin tutustuminen tapahtuu usein ystävien, kollegojen tai hyvänpäiväntuttujen kautta. Virtuaalisen kahvihuoneen ansiosta voimme toimia verkossa aivan samoin. Kaikkien ei tarvitse löytää itse kaikkea, jos löytäjät jakavat löydöksensä aivan kuten tosielämässäkin. &#8220;Hei luitko sen jutun&#8221;, &#8220;tiedätkö sen uuden kirjan&#8221;, &#8220;siellä tapahtui sitä&#8221;, &#8220;mitä mieltä olet siellä vireillä olevasta suunnitelmasta&#8221;.</p> <p>Delicious on hyvä paikka aloittaa oman virtuaalikahvihuoneen rakentaminen, sillä palvelun kaveriominaisuus on rakennettu sellaiseksi, ettei tosielämästä täysin vieraankaan henkilön liittäminen omaan verkostoon tunnu verkostoon liitetystä tungettelevalta.</p> <h3>Tehtäviä</h3> <h4>Liitä kolme kurssitoveriasi verkostoosi</h4> <p>Jollei sinulla ole jo Delicious -tunnusta, palaa aluksi aiempaan tehtävään ja luo itsellesi sellainen. Kirjaudu sitten palveluun sisään. Osa Deliciouksen toiminnoista onkin meille jo tuttuja. Olemme käyttäneet ainakin <em>save a new bookmark</em> ja <em>subscriptions</em> -toimintoja. Tällä kertaa tutustumme <em>people</em> ja <em>inbox</em> -toimintoihin. Klikkaa nyt <em>People</em> -linkkiä aivan sivun ylälaidassa. Päädyt sivulle, jolla mitä todennäköisemmin lukee vielä No items ja ylälaidassa lukee <em lang="nimimerkkisi">&#8216;s network</em>. Tämä on sivu, jolla listataan omaan verkostoosi kuuluvien Delicious-käyttäjien tallentamat linkit. Sivu on vielä toistaiseksi tyhjä, sillä et ole vielä liittänyt muita käyttäjiä verkostoosi. Mikäli sivulla on sisältöä, olet kokeillut Deliciousin verkostotoimintoa jo itseksesi – hienoa!</p> <p>Seuraavaksi meidän pitäisi löytää kolme kurssitoveria miljoonien Delicious-käyttäjien joukosta. Tämä onnistuu kun muistamme, että kurssiblogit on tallennettu Deliciousiin tageilla <em>23asiaa</em> ja <em>2009-10</em>. Mene siis seuraavaksi katsomaan, ketkä ovat käyttäneet kyseisiä tageja (http://delicious.com/tag/23asiaa+2009-10). Käy sen jälkeen vierailulla muutamien kurssitoveriesi linkkisivuilla – pääset linkkisivulle klikkaamalla linkin lähettäjän nimimerkkiä.</p> <p>Vieraillessasi jonkun muun käyttäjän linkkisivulla, voit huomata sivun oikeanpuoleisessa sinitaustaisessa toimintovalikossa linkin <em>Add to my Network</em> ja vasemmalla, nimimerkin alapuolelle välilehden <em>Network</em> . Kun klikkaat Add to my network-linkkiä, käyttäjä liitetään verkostoosi. Mainitusta network-linkin kautta tapahtuva muiden käyttäjien verkostojen selailu on hyödyllistä, sillä niiden kautta voi törmätä helposti henkilöihin, jotka seuraavat tiiviisti jotain kiinnostavaa aihetta.</p> <p>Lisättyäsi kolme kurssitoveriasi verkostoosi, mene käymään uudelleen omalla <em>People</em> -sivullasi. Nyt näkymässä on listattuna kurssitoveriesi vastikään tallentamia linkkejä.</p> <h4>Lähetä linkkivinkki</h4> <p>Verkossa liikkuessaan voi usein törmätä sivustoihin, jotka voi arvella kiinnostavan myös samanmielisiä tuttavia. Sen sijaan, että näiden verkkosivujen osoitteita lähettelisi ympäriinsä sähköpostitse, linkin voi lähettää Deliciousin kautta – tietysti sillä edellytyksellä, että tuttavasi on myös Deliciousissa ja tiedät hänen nimimerkkinsä. Linkkivinkkaamiseen käytetään erityistä <i>for:</i>-tagia, joka liitetään sisällönkuvailussa käytettyjen tagien joukkoon. Esimerkiksi, jos haluamme lähettää linkin <em>valenimi</em> -nimiselle käyttäjälle, kirjoitamme tagin muotoon for:valenimi.</p> <p>Kun joku on lähettänyt sinulle linkin, näkyy aivan sivun yläreunassa olevan kirjakuoren vieressä <i>(3 new)</i>, ja sitä klikkaamalla pääset katsomaan lähetettyjä linkkejä. Lähetetyt linkit säilyvät tässä näkymässä, vaikket tallentaisikaan niitä omaan kokoelmaasi. Mikäli päätät tallentaa linkin itsellesi, voit kiittää linkin vinkannutta henkilöä liittämällä kuvailutagien joukkoon <i>thanks:</i> -tagin, jota käytetään samaan tapaan kuin for:-tagia. Tämä ei ole Delicious:n virallinen toiminto, vaan yksi sosiaalisen webin käytänteistä.</p> <p>Linkkivinkkaamisessa on hyvä olla kohtelias ja pitää vinkattujen linkkien määrä kohtuullisena. Linkkivinkkaamisen etikettinä on yleensä pidetty sitä, että linkkejä vinkataan vain henkilöille, jotka tuntee myös verkon ulkopuolella tai muulla tavoin hyvin. Mutta kuten kaikki käytänteet, tämäkin tapa saattaa muuttua ajan myötä.</p> <p>Lähetä seuraavaksi linkkivinkki jollekin verkostoosi kuuluvista kurssilaisista. Olisi tietysti hyvä, jos vinkkisi liittyy kurssimme aiheisiin :)</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Selaile Deliciousia ja selvitä missä yhteyksissä <em>23asiaa</em>, <em>23things</em>, ja <em>learning2.0libraries</em> -tageja on käytetty. Poimi sitten jokin mielenkiintoiselta vaikuttava linkki ja kirjoita siitä lyhyt, muutaman lauseen mittainen vinkki blogiisi. Kirjoita samalla, miten Deliciousin verkosto-ominaisuuksien kokeilu sujui.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Selaile kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita kommentti vähintään kahden kurssitoverisi kirjoitukseen tästä samasta aiheesta.</p> Mon, 09 Nov 2009 09:38:57 +0200 2101 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/mikroblogit <h1>Mikroblogit</h1> <h2>Oppimistavoitteet</h2> <ul> <li>Tutustumme mikrobloggaamiseen</li> </ul> <ul> <li>Tiedämme joitain mikroblogien hyödyntämistapoja</li> </ul> <p>Kurssi on lähtenyt hyvin käytiin ja olemme päässeet ainakin osittain jyvälle siitä, mitä bloggaaminen on. Olemme siis havainneet, että blogikirjoitukset ovat perusluonteeltaan henkilökohtaisia ja epämuodollisia kirjoituksia ajankohtaisista aiheista, yleensä suunnattu jollekin tietylle lukijapiirille. Voisitko kuvitella kirjoittavasi jopa kymmeniä, vain tekstiviestin pituisia blogikirjoituksia päivittäin? Absurdi ajatus! Mutta kuten niin monet muutkin absurdiudet, tämäkin on suosittu ilmiö nykyaikaisessa internetissä ja sitä kutsutaan <em>mikrobloggaamiseksi</em>.</p> <p>Keskeisin ja uutislehdissäkin monesti esitelty mikrobloggauspalvelu on <a href="http://twitter.com">Twitter</a>. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Twitter on nauha pieniä kirjoituksia, aikajärjestyksessä. Kirjoitusten pituus on todellakin rajattu, yhden <em>tweetin</em> (suomeksi näkee toisinaan käytettävän <em>liverrys</em>?) maksimipituus on 140 merkkiä. Mitä tähän saa mahtumaan? Ei paljoakaan, ja juuri se on homman juju. Yhden kirjoituksen julkaisukynnys on matala, eikä kirjoitusta munita tuntikaupalla. Yksittäisen tweetin merkitys on olematon, merkitys muovautuu kun twiittejä kirjoitetaan paljon ja usein ja niitä kirjoittavilla ihmisillä on jonkinlainen käsitys toistensa mielenkiinnon kohteista. Mikrobloggaamisesta on vaikea (kenties mahdoton) innostua, ellei sitä tee itse. On toki tunnustettava, että jotkut eivät kertakaikkiaan innostu koko asiasta, riippumatta siitä kokeilevatko vaiko eivät.</p> <p>Pelkkä mikroblogin näkeminen voi arpeuttaa ihmissielua pysyvästi, ellei ole jo sisäistänyt ettei millään voi lukea kaikkea. Kirjoituksia valuu näkymättömiin ruudun alalaidasta ja uusia tulee koko ajan lisää. Kirjastolaisille tämän ei periaatteessa pitäisi olla ongelma, olemmehan jo kirjapainotaidon ajoista asti eläneet informaatioympäristössä, jossa tuotetaan enemmän julkaisuja kuin millään pystymme lukemaan. Tietenkin sanomalehdet, blogit ja ehkä myös 23 asiaa -kurssin chatit tai muut vilkkaat pikaviestimet muistuttavat tästä meille jatkuvasti. Hengitä syvään – ei kukaan muukaan lue kaikkia mikroblogikirjoituksia. Tuttavien valinta vaikuttaa siihen kuinka paljon uusia viestejä itselle tulee ja lisäksi se, seuraako jotain hakuja.</p> <p>Jos olet Facebookissa, sinulla on takuuvarmasti lukuisia mikrobloggaavia tuttavia ja kuulut todennäköisesti itsekin tähän joukkoon jota jostain syystä viehättää kertoa pieniä juttuja elämästään (ja myös toisten elämästä ;) Facebookin statusviestit ovat mikrobloggaamista ja status-toiminto tuli keskeiseksi osaksi Facebookin uutta ilmettä reilu vuosi sitten, kun näytti ilmeiseltä että Twitter oli osunut kultasuoneen. Facebook halusi saman toiminnon ja nyt suuri osa Facebookin käyttämisestä pyörii statuspäivitysten ja niiden kommentoinnin ympärillä. Tarkemman katsauksen Facebookiin luomme hiaman myöhemmin.</p> <p>Kavereidensa Facebook-statuksiin voi jättää kommentteja, samoin Qaikussa ja muissakin mikrobloggauspalveluissa. Niissä käytävän keskustelun rakenne muistuttaa blogeja, eli ensin on jonkinlainen keskustelunavaus ja sitä mahdollisesti seuraa kommentointia. Twitter on sikäli poikkeuksellinen, että yksittäiset twiitit eivät ole tällä tavoin sidoksissa toisiinsa. Se muistuttaa enemmänkin metsään huutelua kuin mitenkään johdonmukaisesti jäsentyvää keskustelua. Twitterin hakutoimintoon nojautuen on kuitenkin tullut tavaksi sitoa jotain aihetta koskevia twiittejä toisiinsa <em>hashtageilla</em>. &#8220;Hash&#8221; viittaa risuaitamerkkiin (#) jolla sanat erotetaan twiitin muusta tekstistä ja ilmaistaan, että twiitti liittyy johonkin aiheeseen. Kirjastolainen ei voi olla kiinnittämättä huomiota tällaiseen reaaliaikaiseen, hajautettuun sisällönkuvailuun :) Toinen mielenkiintoinen tapa on <em>retwiittaus</em>, jolla mielenkiintoisia twiittejä lähetetään omille tuttaville. Retwiittiä ilmaistaan lyhenteellä RT ja alkuperäisen kirjoittajan nimellä. Alkuperäisen twiittaajan nimen pois jättämistä pidetään huonotapaisena ja paheksuttavana käytöksenä.</p> <p>Mikrobloggaamien on myös paljon muuta kuin oman elämän tapahtumien kirjaamista ja yhteydenpitoa kavereihin. Hieman kurssimme viikkochattien tapaan <a href="http://lrnchat.wordpress.com/">Twitterissä kokoontuu</a> joukko verkko-opettamisen asiantuntijoita joka torstai-ilta klo 20.30 Yhdysvaltain itärannikon aikaa. Suomen aikaan muutettuna chatit alkavat 3.30 perjantai-aamuyöstä, joten suomalaisia ei noissa keskusteluissa liiemmälti ole mukana. <a href="http://lrnchat.wordpress.com/2009/11/06/transcript-5-nov-2009/">Taltioidut viestit</a> viime viikolta antanevat kuitenkin kuvan keskustelun luonteesta &#8212; <a href="http://www.elearnmag.org/subpage.cfm?section=articles&#38;article=100-1">cocktailtilaisuus omilla juomilla</a>, jotkut ovat luonnehtineet. Kirjastomaailmaan liittyen Twitterissä voi seurata esimerkiksi <a href="http://twitter.com/alalibrary">American Library Associationin</a> viestintää tai <a href="http://twitter.com/libraryleadpipe">vertaisarvioituja kirjastoblogeja</a>. Twitter-kulttuuriin kuulluu myös linkkien heittely, jota harrastetaan paljon vapautuneemmin kuin Deliciousissa, jossa linkkienlähettelyyn liittyy <a href="http://www.23asiaa.net/asiat/2009/toiset-ihmiset-tiedonlahteena">edellisessä tehtävässä mainittu etiketti</a>.</p> <p>Suomeen on kehittynyt oma mikrobloggauskulttuurinsa, jota on kiittäminen kotoperäisiä Jaiku ja <a href="http://www.qaiku.com">Qaiku</a> -palveluja. Qaikua voi kutsua <a href="http://www.jaiku.com">Jaikun</a> seuraajaksi &#8212; kun Jaikun kehitys pysähtyi ja palvelu muuttui epävakaaksi, sen aktiivikäyttäjät siirtyivät joukolla Qaikuun. </p> <p>Qaikuun raportoidaan muun muassa <a href="http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/">seminaareja ja muita tapahtumia</a>, <a href="http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/">kysellään neuvoa</a> mitä moninaisimmista asioista ja <a href="http://www.qaiku.com/channels/show/vituttaa/">puretaan turhautumista</a>.</p> <p>Erityisesti Twitterin luonne on sellainen, että sen käyttäminen on melko järjetöntä ellei ole melko kiinteästi netissä työ- tai kotikoneen ääressä istuen, tai jatkuvasti nettiyhteydellä varustetulla älypuhelimella. Mikroblogit tuskin olisivat kovin suosittuja, elleivät ihmiset viettäisi huomattavaa osaa elämästään internetin äärellä. Kaikki mikroblogipalvelut (Twitter, Qaiku, Jaiku, Facebook, Identi.ca jne.) ovat mobiilikäyttöön suunniteltuja ja on olemassa myös erityisiä ohjelmia älypuhelimiin, joiden avulla niiden käyttö on miellyttävämpää kuin puhelimen nettiselaimen kautta.</p> <p>Kenties juuri tästä syystä Twitterin aktiivisin käyttäjäkunta kuuluu <a href="http://www.techcrunch.com/2009/08/30/why-dont-teens-tweet-we-asked-over-10000-of-them/">20&#8212;50 ikävuoden haarukkaan</a> &#8212; koostuen siis ihmisistä, jotka elävät työntäyteisimpiä vuosiaan. Monen työpäivä kuluu muutenkin koneen ääressä tai puhelimen päässä, joten Twitterin kaltaiset palvelut ovat iskeneet otolliseen maaperään. Kotosuomalaisesta Qaikusta ei ole käytettävissä vastaavia tilastoja, mutta näppituntuman ja <a href="http://www.qaiku.com/home/laurila/show/1de2f5e93a1a6202f5e11debe10658c87f7bc60bc60/">viimekesäisen esittäytymisqaikun</a> perusteella tyypillinen qaikuilija lienee yli parikymppinen, varsin pitkälle kouluttautunut, toimistotyötä tekevä henkilö. Mikroblogipalvelut ovatkin jollain tapaa kummajainen verkkopalvelujen maailmassa, sillä niiden varhaisija omaksujia eivät ole olleet teinit &#8212; jotka tyypillisesti tarttuvat nopeasti uusiin ilmiöihin &#8212; vaan eturintamassa on kulkenut parhaassa työiässä oleva väki.</p> <h2>Tehtävät</h2> <h3>Tutki Qaikun ja Twitterin eroja</h3> <p>Lueskele aluksi Qaikusta löytyvää <a href="http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/view/1deca042229f286ca0411de80b2bb5fcae98f6f8f6f/">selostusta</a> (l. &#8220;rapoa&#8221;) <em>Musiikki ja teknologia arjen tietoyhteiskunnassa</em> -seminaarista. Tutustu sitten <a href="http://www.infotoday.com/IL2009/">Internet Librarian 2009</a> -konferenssiin liittyvään <a href="http://twapperkeeper.com/il2009/?limit=all">Twitter-keskusteluun</a> . Kuinka luonnehtisit keskusteluita? Mitkä ovat mielestäsi suurimmat Qaiku ja Twitter-keskustelun erot? Kirjoita havainnoistasi blogiisi.</p> <h3>Twitter &#8212; meillä?</h3> <p>Twitteriä käytetään paljon markkinointiin ja tiedottamiseen. Selvitä tekeekö oman kaupunkisi kirjasto tällaista ja jos tekee, kerro blogissasi mitä käyttäjätunnusta/käyttäjätunnuksia kirjasto käyttää ja mitä sisältöä Twitteriin laitetaan. Twitteristä näet myös kuinka moni seuraa tiedotteita sitä kautta.</p> <h3>Kommentoi</h3> <p>Kommentoi kurssitovereidesi blogikirjoituksia tästä aiheesta. Jätä vähintään kaksi kommenttia.</p> <h2>Lisätietoa</h2> <ul> <li>Jouni Junkkaala: <a href="http://www.tietoviikko.fi/taustat/article267339.ece">Mikroblogit. Viestinnän viimeisin vallankumous</a>. Tietoviikko, 27.4.2009.</li> </ul> <ul> <li>Claire Cain Miller: <a href="http://www.nytimes.com/2009/08/26/technology/internet/26twitter.html">Who’s Driving Twitter’s Popularity? Not Teens</a>. New York Times, 25.8.2009.</li> </ul> Mon, 09 Nov 2009 09:35:39 +0200 2095 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/keskustelufoorumit <h1>Keskustelufoorumit</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tutustumme foorumeihin yleisesti ottaen</li> </ul> <ul> <li>Osallistumme foorumikeskusteluun</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Nyt kovasti huudossa oleva <em>yhteisöllisyys</em> ei ole internetissä mitään uutta, päinvastoin. Tietoliikennetekniikka on aina tarkoittanut ihmisten eikä ainoastaan koneiden välisen kommunikoinnin mahdollistavaa teknologiaa. Jo ennen internettiä BBS-järjestelmät yhdistivät ihmisiä kiinnostuskohteen tai kotipaikkakunnan perusteella ja sähköposti oli välittömästi hittipalvelu kun varsinainen internet kehitettiin. Internetissä keskustelua käytiin ensin Usenetissä sekä sähköpostilistoilla ja webin nopeasti yleistyessä 90-luvulla perustettiin monenlaisia web-selaimella käytettäviä keskustelupalstoja. Tälläisiä kutsutaan yksinkertaisesti <em>foorumeiksi</em>.</p> <p>Yleensä foorumit asustelevat jonkun sivuston osiona ja keskustelu käsittelee samaa aihetta kuin muu sivusto. Keskustelutilan tarjoaminen on eräs tapa antaa tiedonvaihdolle ja yhteisöllisyydelle mahdollisuus muodostua. Ilmaa siipiensa alle saaville keskustelupalstoille kertyy ihmisten tuoman panoksen myötä valtavan arvokasta tietoa jota muualta on vaikea löytää. Sisältö ei aina ole missään kovin lukijaystävällisessä muodossa, vaan pirstaloituneena pitkin poikin keskusteluja. Kunnon foorumiohjelmistot tarjoavatkin hyvän haun ja usein joitain keskusteluja voidaan merkitä <em>stickyiksi</em>, jolloin ne eivät hautaudu arkistojen kätköihin vaan näkyvällä paikalla aihelistauksen alussa.</p> <p>Joillekin foorumeille on rekisteröitävä nimimerkki. Samalla on mahdollisuus antaa itsestään hieman tietoa muiden tarkasteltavissa olevaan profiiliin, vähän kuten jo tutuissa blogipalveluissakin. Blogeista poiketen uuden keskustelun voi foorumilla aloittaa kuka tahansa käyttäjä.</p> <p>Nimimerkkien käytön sallimista tai kieltämistä pidetään usein hyvin merkittävänä tekijänä keskustelun luonteeseen. Käsitys, että nimimerkillä tai anonyymisti osallistumisen mahdollisuus johtaa poikkeuksetta loanheittoon ei suinkaan ole harvinainen.</p> <p><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Netiketti">Netiketti</a> (engl. <em>netiquette</em>) on vanha, Internetin myötä muodostettu ja epävirallinen joukko yleisesti hyvinä pidettyjä ohjeita joilla on tarkoitus opettaa tapakulttuuria tottumattomille käyttäjille.</p> <p>Internetissä on loputtomat määrät eri aihepiireihin keskittyviä foorumeja, tutustumme nyt muutamaan suomenkieliseen:</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Suomi24:n paikallispalstat</h4> <p>Mene Suomi24:ään ja tutustu pintapuolisesti omaa kaupunkiasi tai kuntaasi käsittelevään keskusteluun. Suomi24:n on lievästi sanoen kaoottinen paikka, mutta linkin keskusteluihin löydät heti etusivun ylälaidasta. Etene sieltä osioon <cite>Kaupungit ja kunnat</cite>.</p> <h4>Suomi24:n kirjastopalsta</h4> <p>Tutustu myös Suomi24:n kirjastoja käsittelevään palstaan. Sen löydät <cite>Kirjat ja novellit</cite> -osiosta.</p> <h4>Kirjastot.fi ammatilliset keskustelupalstat</h4> <p>Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimiva Helsingin kaupunginkirjasto toimittaa ja ylläpitää kirjastojen yhteistä Kirjastot.fi -portaalia ja sen yhteydessä on myös <a href="http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/">kirjastoalaa ammattiasioita käsitteleviä keskustelupalstoja</a> muutamille eri aiheille jaoteltuna. Nämä ovat pääasiassa ammattilaisille suunnattuja, muttei mikään estä ketä tahansa rekisteröitymästä ja osallistumasta keskusteluun kirjastoalasta. Kirjasto-kaapeli nousee usein puheenaiheeksi kirjastoammattilaisten keskuudessa ja Kirjastot.fi:hin perustettiin HelMet -alueen oma palsta kun yhteistä, oikeaa intranettiä ei saatu perustettua.</p> <p>Jos nämä Kirjastot.fi:n foorumit eivät vielä ole sinulle tuttuja, silmäile niitä hieman.</p> <h4>Helsingin kaupunginkirjaston keskustelupalsta</h4> <p><a href="http://www.lib.hel.fi">Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla</a> on keskustelupalsta asiakkaille. Vilkaise hieman mitä ja mihin sävyyn siellä jutellaan. Uusimpia keskusteluja on nähtävillä heti etusivulla. Ne ja muutkin löytyvät <a href="http://www.lib.hel.fi/keskustelut/selaa.aspx?sortOrder=2">omalta alisivultaan</a>.</p> <h4>Muutama suomalainen kirjallisuusfoorumi</h4> <p>Kirjastot.fi:n kirjallisuuskanavan <a href="http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/lukukokemukset/">Lukukokemusten keskustelufoorumi</a> on suoraan asiakkaille suunnattu. Tutustu siihen sekä scifi- ja fantasiakirjallisuutta käsittelevän Risingshadowin ja kirjallisuudenkritiikin verkkolehden Kiiltomadon sivujen keskusteluihin.</p> <h4>Osallistu foorumille</h4> <p>Etsi netistä jokin mielenkiintoinen foorumi ja osallistu keskusteluun. Voit vapaasti valita jonkin jo mainituista tai minkä tahansa muun itseäsi kiinnostavan foorumin.</p> <p>Foorumille osallistumista aloittaessa kannattaa selailla jo käytyä keskustelua jotta saa jonkinlaisen käsityksen sen luonteesta. Näin myös löytää yleisimmät kysymykset, joihin vastaamiseen kaikki ovat jo kyllästyneitä. Oma osallistumisensa on helpoin aloittaa jättämällä viesti jonkin jo käydyn keskustelun jatkoksi, mutta voit tehdä uuden keskustelunavauksen itsekin.</p> <p>Älä osallistu foorumille vain tämän kurssin vuoksi, vaan yritä löytää jotain aidompaa sanottavaa itseäsi kiinnostavasta aiheesta kuin <cite>23 asiaa -kurssin maikat pakottivat minut sanomaan jotain</cite>.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Kirjoita blogissasi mille palstalle osallistuit. Liitä blogikirjoituksees keskustelun suora URL-osoite jos osaat, tai ainakin mistä se löytyy foorumin sivustoa navigoimalla. Kerro blogissasi mitä foorumille kirjoitit ja voit lisäksi tuumia miltä foorumille osallistuminen tuntui ja millaisen kuvan itse foorumista ja siellä käytävästä keskustelusta muodostit.</p> <p>Mieti, miten keskustelu foorumeilla on luonteeltaan erilaista kuin chatissa, mikroblogeissa tai tavallisissa blogeissa. Entä löydätkö eroja meidän kurssilaisten ja muualla netissä kohtaamasi ajatuksenvaihdon kesken?</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Käy katsomassa kahden kurssitoverisi viestit, jotka he ovat jättäneet valitsemilleen foorumeille. Voit hyvin osallistua samoihin foorumikeskusteluihin heidän kanssaan, jos aihe on sinusta mielenkiintoinen.</p> <p>Kommentoi jokatapauksessa heidän blogikirjoituksiaan foorumeille osallistumisesta.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>Päivikki Karhula/Parlamenttikirjasto: <a href="http://parlamenttikirjasto.blogspot.com/2007/10/keskustelutrendien-seuranta.html">Keskustelutrendien seuranta, digitaalinen läsnäolo ja osallistumisen välineiden koulutus &#8212; Chilen kongressin kirjasto luo uutta suuntaa kansalaispalveluihin</a></li> </ul> <ul> <li>Elisa Juholin: <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Nettikansa+ottaa+kantaa+8211+turhaan/1135236059171">Nettikansa ottaa kantaa &#8211; turhaan?</a> Vieraskynä, Helsingin Sanomat 4.5.2008. Kirjoituksen alapuolelta löydät muutamankymmentä kommenttia.</li> </ul> Thu, 29 Oct 2009 19:59:49 +0200 Admin 2102 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/irc-galleria <h1>IRC-Galleria</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tutustumme IRC-Galleriaan</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p><a href="http://www.irc-galleria.fi">IRC-Galleria</a> eli <em>Galtsu</em> on kotimainen verkkoyhteisö. Se perustettiin vuonna 2000, jotta tekstipohjaisen IRC-pikaviestimen käyttäjät voisivat nähdä miltä keskustelukumppanit näyttävät. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC">IRC</a> perustettiin jo ennen vuotta 1990 ja oli kymmenen vuotta myöhemmin kymmenientuhansien aktiivien käytössä ja on itseasiassa edelleen, toiset kymmenen vuotta myöhemmin. IRC:illä on merkittävä roolinsa internetin kehittymisessä.</p> <p>IRC-Galleria sensijaan ei varsinaisesti ole pikaviestin, vaan kuvagalleria. Kuvien kommentointimahdollisuus on kuitenkin synnyttänyt Galtsuun erittäin aktiivisen keskustelukulttuurin. Tämä ei pikaisella vilkaisulla ilmene, sillä kommentit eivät rekisteröitymättömille kävijöille näy. Aiemmin Galtsu todellakin näytti vain valtavalta sivustolta jossa nuoriso esitteli kuvia itsestään, ystävistään, lemmikeistään ja moottoripyöristään. Edellisen vuoden aikana <a href="http://irc-galleria.net/info?cat=37">Galtsu on kehittynyt</a> ripeästi, mahdollisesti vastauksena Facebookin yleistymiseen. Galtsussa voi nykyään blogata ja jopa chattia erehdyttävästi <em>oikeaa</em> IRCiä muistuttavalla tavalla :)</p> <p>Kuvien ja kommentoinnin lisäksi eräs luonteenomainen piirre ovat vapaasti liityttävät yhteisöt joihin kuuluminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ne yhdistävät bändien faneja, koululuokkia, kaupunginosalaisia, eläinten ystäviä, <a href="http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=621420">kirjastotätejä <3</a>, opiskelijoita, <a href="http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=1054548">kirjojen</a> ja <a href="http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=680426">lukemisen ystäviä</a>, gootteja, autoharrastajia, Kärppien kannattajia tai mitä ihmeellisempiä kiinnostuksen kohteita joita nuoret (ja vanhemmatkin) voivat keksiä. Yhteisöjä voi kuka tahansa perustaa ja käyttäjät tyypillisesti kuuluvat koko joukkoon yhteisöjä, rakentaen osanotollaan on-line identiteettiään. Kullakin käyttäjällä on oma profiili, jonka ulkonäön muokkaaminen eli <em>modaaminen</em> on eräs maksullisista <a href="http://irc-galleria.net/VIP.php"><em>VIP-ominaisuuksista</em></a>. Perustoiminnot, joista merkittävimmät ovat siis kuvat, kommentointi ja yhteisöissä toimiminen ovat maksuttomia.</p> <p>Kirjastotyön kannalta Galtsun tekee erityisen mielenkiintoiseksi käyttäjien ikäjakauma sekä laaja levinneisyys. Galtsun meneillään olevien uudistusten vuoksi tilastot eivät valitettavasti nyt marraskuussa 2009 ole käytössä (kts. <a href="http://irc-galleria.net/info">Kysymys: Mitä ominaisuuksia on vielä tulossa?</a>), mutta tätä 23 asiaa -kurssia vuonna 2008 laatiessa palvelun 470 000 käyttäjästä lähes 70% kirjautui palveluun päivittäin ja 98% kuukausittain. Palvelun suuri suosio on tehnyt siitä suositun mainosmedian ja varteenotettavan yhteistyökumppanin nuorten ja lasten parissa työtä tekeville järjestöille. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ry sekä Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus ovat tehneet yhteistyötä IRC-Gallerian kanssa.</p> <p>IRC-Galleria on eloisa esimerkki siitä, että sosiaaliset web-palvelut eivät ole täysin uusi juttu joka syntyi vasta <cite>web 2.0</cite>:n myötä. Web 2.0 on yleinen termi joukolle ilmiöitä ja kehityssuuntia, jotka olivat jo yleistymässä kun siitä alettiin puhumaan. Yksi näistä on juuri yhteisöllisyys.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Kaksi pientä lukutehtävää</h4> <p>Lue Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta Vilma Lehtisen tutkimuksen suomenkielinen yhteenveto <a href="http://jkk.mll.fi/lapsetjamedia/kk_artikkeli3.php">Tutkimus: IRC-gallerian merkitys sosiaalisten verkostojen ylläpitämisessä ja laajentamisessa</a>.</p> <p>Lue Matti Lassilan <a href="http://www.kirjastot.fi/File/795e615d-b0d7-438e-b19b-dd47da9e1be5/lapsetnuoret_esiselvitys10042007.pdf">Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalvelut – esiselvitysraportin</a> (1.7MB <span class="caps">PDF</span>) tiivistelmä sekä kappaleet 2-4.2. Selvitys pohjusti <a href="http://www.sivupiiri.fi">Sivupiiri</a> -palvelun perustamista.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Tunnetko ketään kollegaa joka olisi Galtsussa. Jos tunnet, kysy hänen mielipidettään palvelusta. Mikäli et tiedä sitä käyttäviä kollegoita, katso mitä aiempien 23 asiaa -kurssien osallistujat ovat IRC-Galleriasta ajatelleet. He ovat kirjoittaneet vastauksensa blogeihinsa, kuten sinäkin. Kirjoituksia on muutamia kymmeniä, löydätkö niitä esimerkiksi Googlella?</p> <p>Mieti lukutehtävien, viisitoistaminuuttisen YLE:n Opettaja.fi jakson <a href="http://opettajatv.yle.fi/artikkeli?id=13123">Sosiaalinen netti 1/4: Nettiyhteisöt</a> ja muiden kirjastolaisten (siis joko jututtamiesi kollegoiden tai aiempien 23 asiaa -kurssilaisten) mielipiteiden perusteella miten sinun kirjastosi voisi käyttää palvelua ja mitkä olisivat mielekkäitä yhteistyötahoja toimintaan. Jos kirjastosi on jo verkossa, kerro ihmeessä tavoitteistanne ja kokemuksistanne!!</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kiertele kurssitovereidesi blogeja ja kirjoita vähintään kaksi kommenttia ideoista Galtsun käyttämiseen kirjastotyössä.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Käyttösääntöihin kuuluu, että oletuskuvasta käyttäjä on helposti tunnistettavissa. Jos sinulla on vaikkapa kamerakännykkä tai valmiiksi joku kiva kuva itsestäsi, voit rekisteröityä Galtsuun ja itse tutustua vilkkaaseen palveluun.</p> <p>Kaikki kurssilaiset eivät välttämättä halua kuvaansa näkyviin, eikä kirjautuminen olekaan tällä kurssilla pakollista. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että miltei joka kymmenes suomalainen (lue: asiakas) ja 60% 13-19 vuotiaista on Galtsussa.</p> <p>Kurssia vetävän Matin <em>nikki</em> (kutsumanimi <em>nickname</em> -> <em>nick</em> -> <em>nikki</em>) on <a href="http://irc-galleria.fi/sad-hu"><cite>sad-hu</cite></a> ja Macen <a href="http://irc-galleria.net/tekonivel"><cite>tekonivel</cite></a>.</p> <p>Etusivun päivän kysymys 10.11.2007 oli <em>Mihin kaikkeen käytät kirjastoa?</em> ja se keräsi 20 000 vastausta seuraavaan iltapäivään mennessä sekä satoja puheenvuoroja avointa keskustelua.</p> <table> <tr> <td> kysymys </td> <td> ääniä </td> <td> % kyllä </td> </tr> <tr> <td> Kirjojen lainaus </td> <td> 22673 </td> <td> 84 % </td> </tr> <tr> <td> Musiikin lainaus </td> <td> 12135 </td> <td> 45 % </td> </tr> <tr> <td> Elokuvien lainaus </td> <td> 11574 </td> <td> 43 % </td> </tr> <tr> <td> Internetin käyttö </td> <td> 18646 </td> <td> 69 % </td> </tr> <tr> <td> Tietokoneella kirjoittaminen </td> <td> 3309 </td> <td> 12 % </td> </tr> <tr> <td> Lehtien lukeminen </td> <td> 14926 </td> <td> 56 % </td> </tr> <tr> <td> Tiedonhaku/opiskelu </td> <td> 11925 </td> <td> 44 % </td> </tr> <tr> <td> Kokouksen pito </td> <td> 733 </td> <td> 3 % </td> </tr> <tr> <td> Ajanvietto </td> <td> 12632 </td> <td> 47 % </td> </tr> <tr> <td> En ole koskaan käyttänyt kirjastoa </td> <td> 1855 </td> <td> 7 % </td> </tr> </table> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>Tuula Haavisto: <a href="http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/siv/home.nsf/pages/13897A7E0FEA1C14C22572CA00423696/$file/haavisto_2.pdf">Lasten ja nuorten mediaympäristöstä, esimerkkinä IRC-galleria</a> (461KB <span class="caps">PDF</span>)</li> </ul> <ul> <li>Galtsun omistavan Sulake Corporationin <a href="http://irc-galleria.net/view.php?nick=Wiljander">Ville Mujusen</a> Mediapäivien 12.4.2008 esitelmän kuuntelijoiden verkkoon yhdessä kirjoittamat <a href="http://jaiku.com/channel/mediapaivat/presence/31589132">muistiinpanot</a></li> </ul> Thu, 29 Oct 2009 20:00:36 +0200 Admin 2103 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/facebook <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tutustumme Facebookiin hieman etäämmältä</li> <li>Katsomme Facebookin sidoksia muihin palveluihin</li> </ul> <ul> <li>Mietimme mikä on yhteisöllisyyspalvelu</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/nrlSkU0TFLs&hl=en_US&fs=1&rel=0"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/nrlSkU0TFLs&hl=en_US&fs=1&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object></p> <p>Facebook, tuo 21:n ensimmäisen vuosisadan Babylon, voisi sinänsä olla kurssin aihe. Sen käsittelyyn tosin yhdeksän viikkoa tuskin riittäisi. Ei sillä ettemmekö tuossa ajassa oppisi sitä mitä FB:stä opittavaa on, vaan koska unohtuisimme hiomaan henkilösuhteitamme Mafia Warsin parissa >:-]</p> <p>Facebook (myös <em>Naamakirja</em> tai <em>Naamis</em>) kuuluu siihen sivustojen joukkoon, jotka pyrkivät olemaan synteesi siitä mitä Internet on. Internet internetissä tai hiekkalaatikko, jolla ei vaikkapa blogosfääristä poiketen ole avoimia reunoja. Samaan palveluun on koottu erilaisia toimintoja, joita ihmiset verkossa tekevät. Facebookissa päällimmäisinä näistä ovat ainakin mikrobloggaaminen, linkkien jako ja kommentointi, keskustelupalstat, bloggaaminen ja kuvien julkaisu. Lampaiden heittely on nykyään jäänyt vähemmälle. Peleillä on kuitenkin merkittävä osuus Facebookissa ja erilainen tietokoneella pelaaminen onkin arkipäiväistynyt entisestään. Palaamme peleihin myöhemmin tällä kurssilla. </p> <p>Tällaisia toiminnallisesti laajoja, kavereiden kanssa käytettäviä sivustoja kuvaavan <em>social network site</em> -termin voisi kääntää vaikkapa <em>verkostoitumispalveluksi</em> tai <em>yhteisöllisyyspalveluksi</em>.</p> <p>Näissä palveluissa nimenomaan ihmisten välisillä verkostoilla ovat korostetussa asemassa, voidaan jopa katsoa että juuri se on näiden palvelujen <em>se</em> ominaisuus/sisältö. Kaikki varsinaiset toiminnot ovat olemassa muuallakin, mutta keskitetyssä palvelussa toimijoiden välisiä suhteita voi helpommin tuoda esiin. Facebookin tapauksessa osa sisällöstäkin haetaan todellisuudessa muualta verkosta ja tuodaan Naamikseen, jonne käyttäjät ovat kokoontuneet.</p> <p>D. Boyd ja N. Ellison määrittelevät artikkelissaan <a href="http://jcmc.indiana.edu/vol13/issue1/boyd.ellison.html">Social network sites: Definition, history, and scholarship</a> (Journal of Computer-Mediated Communication, 13(1), article 11) yhteisölllisyyspalvelut näin:</p> <p>> We define social network sites as web-based services that allow individuals to (1) construct a public or semi-public profile within a bounded system, (2) articulate a list of other users with whom they share a connection, and (3) view and traverse their list of connections and those made by others within the system. The nature and nomenclature of these connections may vary from site to site.</p> <p>> What makes social network sites unique is not that they allow individuals to meet strangers, but rather that they enable users to articulate and make visible their social networks.</p> <p>Naamis ei sekään ole syntynyt tyhjiöön. Muita vastaavia palveluja ovat ainakin Ning, LinkedIn sekä kotimainen IRC-Galleria ja myös vanhempi MySpace sekä aikanaan monella tapaa uraauurtaneet <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/GeoCities">GeoCities</a> ja <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Angelfire">Angelfire</a>. Aika näyttää voidaanko kirjastojen Axiell Areena tulevaisuudessa laskea tähän joukkoon :) </p> <p>Facebook on viimeisin vaihe siinä yli kymmenvuotisessa verkkopalvelujen jatkumossa, jonka myötä internet ei enää ole vain teknonörttien temmellyskenttä. Olisi kuitenkin rohkeaa olettaa, että Facebook tai mikä tahansa muu nykyinen tuntemamme verkkopalvelu olisi olemassa täällä edes kymmenen vuoden päästä, sillä jos jossain, niin vähintääkin verkossa on jatkuvasti käynnissä luova tuho. Sitävastoin <a href="http://www.danah.org/papers/talks/MSRTechFest2009.html">voimme olla melko varmoja siitä</a>, että yhteisöllisyyspalvelut ovat täällä jäädäkseen, muodossa tai toisessa.</p> <p>Facebookilla on mielenkiintoinen taipumus nousta puheenaiheeksi ihmisten tavatessa kasvotustenkin. Moni tunnistaa myös painostuksen, jota Facebookin käyttäjät kohdistavat niihin jotka eivät (vielä) ole palveluun liittyneet. Kiertokirjeet ja massapostittaminen koetaan Facebookissa olevan suvaittavaa toimintaa. Sähköpostissahan ne ovat varsinainen vitsaus. Mikä tekee Facebookin näin erityisen verkkopalvelun?</p> <p>Kuten enemmistö verkon yhteisöllisyyspalveluista, myös Facebook on käyttäjälleen ilmainen. Reippaan <a href="http://www.facebook.com/press/info.php?statistics">kolmensadan miljoonan</a> käyttäjän verkkopalvelun ylläpito ei ole halpaa huvia. Mistä Facebook Oy hankkii rahoituksensa? Eräs tulonlähde on mainonta, mutta kuka tahansa Facebookissa aikaa viettänyt huomannee, että sivustolla on mainontaa juuri vain nimeksi. Merkittävämmin tuloja irronnee käyttäjätietojen analyysistä eri tarkoituksia varten; tuotekehitys, markkinointi, mielipidetutkimus ja sosiaalisten ryhmien analyysi ovat ilmeisimpiä käyttäjätiedon sovelluskohteita. Kolmensadan miljoonan facebookkaajan itsestään kertomat asiat, sekä käyttäjien muodostama sosiaalinen verkosto muodostavat vertaansa vailla olevan tutkimusaineiston. Facebookin käytöstä ei tarvitse maksaa rahalla, vaan maksuvälineenä ovat omat tiedot ja tekemiset. Omaa profiilia rakentaessaan voi päättää, kuinka suuri tämä maksu on.</p> <p>Tuntumaa siitä, miten Facebookin tietoja voidaan hyödyntää tutkimustarkoituksessa saa kokeilemalla Facebookin Social Graph -sovellusta, jolla voi piirtää näkyväksi oman ystäväverkostonsa. Mitä todennäköisimmin Facebookin ylläpidolla on käytössään työkalut, jolla vastaavia mutta paljon yksityiskohtaisempia analyysejä voidaan laatia mistä tahansa palvelun käyttäjäjoukosta. </p> <p><img src="http://dl.dropbox.com/u/1517442/social-graph.png" alt="" /><br /> Kuvassa Matin kaveriverkostoa Social Graph-sovelluksella piirrettynä. Korostettuna Mace.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Bloggaa</h4> <p>Lue Qaikusta löytyvä <a href="http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/view/1de8ca4dcce8b268ca411de919b65fca1b331373137/">Wirkamiehet Werkossa Workshop</a> -seminaariraportti ja kirjoita siitä lyhyt, pohdiskeleva yhteenveto blogiisi. Voit halutessasi käsitellä yksityiskohtaisemmin jotain yksittäistä teemaa, esimerkiksi sitä miten virka-asemassa toimivan henkilön olisi viisasta esiintyä verkossa. Sinun ei tarvitse muodostaa mitään erityistä kantaa seminaariraportin teemoihin, tärkeintä on monipuolinen pohdiskelu.</p> <p>HelMet -kirjastoille on kehitteillä yhteinen sosiaalisen median strategia. Helsingin kaupunginkirjastolla on omat <a href="http://sosiaalinen-media-hkk.wikispaces.com/">suosituksensa sosiaalisen median käytöstä</a>. Tuon sivun vasemmasta laidasta löydät alisivuja sosiaalisen median käytöstä käytävään keskusteluun.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Etsi kurssikavereidesi blogikirjoituksia Facebookista ja jätä ainakin kahteen kommentti.</p> <h4>Vapaaehtoisia tehtäviä – tekemistä Facebookissa</h4> <p>Jos sinulla on Facebook-profiili tai haluat luoda profiilin ja kokeilla Facebookia tämän kurssin innoittamana, voit tehdä myös seuraavat pari tehtävää. Kurssin vetäjät eivät ole vastuussa, mikäli tälle kurssille myönnetty työaika osoittautuu riittämättömäksi.</p> <h5>Kokeile Social Graph-sovellusta</h5> <p>Facebookin <a href="http://www.facebook.com/apps/application.php?id=67692068407">Social Graph</a> -sovellus paljastaa kaveripiirisi rakenteen. Usein esimerkiksi harrastus, opiskelu ja työkaverit muodostavat omat piirinsä – tämä sovellus tekee kaveripiirien sisäiset ja eri piirien väliset yhteydet näkyviksi. Sovelluksen tuottama kaavio näkyy vain itsellesi. </p> <h5>Esittele jonkun kirjaston Facebook-sivu.</h5> <p>Etsi Facebookista minkä tahansa kirjaston fanisivu ja kirjoita siitä lyhyt esittely blogiisi. Voit kertoa esimerkiksi, kuinka paljon kirjastolla on faneja, keitä fanit näyttävät olevan, mihin fanisivua käytetään, kuinka usein sivulle on ilmestynyt uutta sisältöä ja niin edelleen. Muista liittää blogikirjoitukseesi linkki esittelemällesi fanisivulle.</p> <h5>Yleisesti kirjastoaiheisia ryhmiä Facebookissa</h5> <p>Facebookissa on myös yleisluontoisempia, kirjastoihin liittyviä ryhmiä, profiileja ja fanisivuja, jotka eivät ole olemassa mitään yksittäistä toimipistettä varten. Näitä ovat esimerkiksi <a href="http://www.facebook.com/group.php?gid=42554099144">Suomen Kirjastoseuran profiili</a> ja <a href="http://www.facebook.com/group.php?gid=5723628140">Helsingin seudun yleisten kirjastojen verkkoryhmä 2.0</a>. Löydätkö vielä muita? Näiden ryhmien ja profiilien sisältö ei näy Facebookin ulkopuolelle eikä siis löydy hakukoneillakaan. Kerro blogissasi ryhmien ja profiilien sellaisesta sisällöstä, mikä ei näy avoimeen verkkoon.</p> <h5>Innovoi kirjastopalvelu Facebookiin</h5> <p>Keksi joku nokkela kirjastopalvelu jollainen olisi omiaan nimenomaan Facebookissa tai muussa yhteisöllisyyspalvelussa. Kuvaile keksintösi blogissasi ja kerro miksi se on niin erinomainen.</p> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>Jouni Junkkaala: <a href="http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article343201.ece">Älä ole törppö – opi Facebook-etiketti. Tietoviikko, 1.11.2009.</a></li> <li><a href="http://yle.fi/alueet/teksti/kymenlaakso/2009/10/maalaisjarki_suojaa_facebookin_riskeilta_1083677.html">Maalaisjärki suojaa Facebookin riskeiltä</a> . Yle.fi, Kymeenlaakso, 16.10.2009.</li> <li>Kirjastot.fi-keskustelu: <a href="http://www.kirjastot.fi/keskustelut/viestit.aspx?messageID=f26be5f9-b6b0-40c2-9c3a-36af2b5fc2c3&#38;sortOrder=1">Kirjasto Facebookissa</a></li> <li>Lauri Dammert (2009): <a href="http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/extrat?modeyksi=yksi&#38;teksti_id=14314">Kirjastot Facebookissa</a></li> <li>Mark‐Shane E. Scale (2008).<a href="http://www.nlj.org.jm/acuril/papers/Monday/Mark_Shane_Scale.pdf">Libraries, Facebook and the Information Age</a> [PDF]</li> <li>Taneli Tikka: <a href="http://tane.li/2009/facebook-finland-network-revealed-irc-galleria-comparison">Facebook Finland Network revealed + IRC-Galleria comparison</a> Mielenkiintoisia käppyröitä ja tilastoja näiden kahden palvelun käyttäjäjakaumista.</li> <li><a href="http://www.thefacebookproject.com/index.html">The Facebook Project</a> – Facebook akateemisen tutkimuksen kohteena</li> <li>Sahar Perez: <a href="http://www.nytimes.com/external/readwriteweb/2009/09/16/16readwriteweb-5-easy-steps-to-stay-safe-and-private-on-fac-6393.html?em">5 Easy Steps to Stay Safe (and Private!) on Facebook</a> New York Times, 16.9.2009.</li> <li>Ari Haasio: Facebook-opas (<span class="caps">BTJ</span>, 2009, <span class="caps">ISBN</span> 978-951692-719-3)</li> </ul> <ul> <li>Tuija Aalto, Tuhat sanaa <a href="http://tuhatsanaa.net/facebookoppaan_kirjoittaja_tietoturvaa_k%C3%A4ytet%C3%A4%C3%A4n_verukkeena">Facebook-oppaan kirjoittaja: Tietoturvaa käytetään verukkeena</a></li> </ul> Thu, 29 Oct 2009 19:42:58 +0200 2096 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/23-asiaa-verkko-opetuksesta <h3>Toiminta ja vuorovaikutus ovat verkko-opetuksen ytimessä</h3> <p>Verkko-opetus on mielestäni hyvä rakentaa päinvastoin kuin perinteinen oppikirja, luento tai diaesitys. Useinhan ne rakentuvat niin, että ensin annetaan vastaus ja sitten vasta tulevat kysymykset. Kokeillaan toista suuntaa: annan teille ensin toimeksiannon ja sitten ehdotuksia lähteiksi. </p> <p>Tämän viikon tehtävänä on suunnitella verkko-opetus wikin, blogin, Twitterin tai jonkin sosiaalisen median palvelun käytöstä. Työstä suunnitelmaasi avoimesti blogissasi ja verkostoidu (= seuraa muiden suunnitelman, etenemistä kommentoi ja pyydä kommentteja) saman aiheen kanssa työskentelevien kanssa. Valitse vapaasti toteutuksen välineeksi blogi tai jokin muu alusta ja etsi hyödyllisimmät verkkolähteet.</p> <h3>Miten suunnittelen verkkokurssin?</h3> <p>Tehtävässä on siis kyse pienimuotoisen verkkokurssin teosta. Verkkokurssit olen ohjeistanut käsikirjoittamaan seuraavasti: </p> <ol> <li>Määrittele tavoite, oppimisprosessi ja sitä vastaava projektitehtävä.</li> <li>Viipaloi oppijan toiminta 5–7 osatehtäväksi.</li> <li>Määrittele kurssin kokonaistuotos.</li> <li>Kirjoita motivoivat toimeksiannot ja kiinnostavat ytimekkäät alustukset.</li> </ol> <ol> <li>Laadi itsellesi laaja kommentoitu lähdeluettelo, josta tuot sopivat houkuttelevasti esitellyt linkit keskusteluun sen etenemisen mukaan. </li> </ol> <p>Ohjeistus koskee siis pitkää verkkokoulutusta, mutta sitä voi hyödyntää tehtävän teossa soveltuvin osin. Keskeinen idea on se, että suunnittelija keskittyy toiminnan ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Sisällöt upotetaan tehtäviin ja keskusteluihin sen sijaan, että ne kirjoitettaisiin oppikirjamaiseksi tekstiksi. </p> <p>Hyvä toiminnan juoni on tärkeä, sillä se auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuuden. Pirstalemaisuus ja hallinnan puute lisäävät keskeyttämisen riskiä, joka on verkko-opinnoissa muutenkin suuri. Juoni myös luo jännitteen ja lisää näin motivaatiota toiminnan loppuun saattamiseen.</p> <h3>Kirjoita kiinnostavasti</h3> <p>Verkkoon aina käsketään kirjoittaa lyhyesti. Kuitenkin lyhyyttä tärkeämpi ominaisuus on tekstin kiinnostavuus, johon vaikuttaa lukijan tiedontarve. Olen käsitellyt kirjoittamista <a href="http://www.yksityinenkielitoimisto.net/yk/super/index.php">Superhyvä hyperteksti</a> ja <a href="http://www.yksityinenkielitoimisto.net/yk/iwfaq/index.php">Verkkokirjoittamisen FAQ</a> -jutuissani, jotka voi käydä silmäilemässä. </p> <p>Kirjoittamisesta, verkko-oppimisesta ja verkko-opetuksen suunnittelusta on lähteitä verkossa runsaasti. Verkko-opetukseen saa nopean lähdön esimerkiksi <a href="http://www.yksityinenkielitoimisto.net/eoppiminen/index.html">e-Oppimisen</a> sivuston avulla. Alan lähteitä olen esitellyt kielitoimiston <a href="http://www.yksityinenkielitoimisto.net/yk/pmwiki/pmwiki.php?n=KielitoimistonWiki.Kirjaesittelyt">wikissä</a> – ottakaa sieltä se, mikä hyvää on ja unohtakaa muu. Työniloa kaikille! </p> Thu, 29 Oct 2009 20:01:07 +0200 Admin 2104 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/webinaarit <h1>Webinaarit</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Opimme mitä webinaarit ovat</li> </ul> <ul> <li>Pidämme pienen esitelmän webin kautta</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Webinaarit ovat tapahtumia, joissa nimensä mukaan yhdistetään piirteitä seminaareista ja webistä (_web_+_seminaari_=_webinaari_). Mitä hyvänsä videoneuvottelua tai verkkokokousta ei ole syytä pitää varsinaisena webinaarina. Perinteisistä seminaareista tuttua on tapahtuman <em>yksi puhuu, muut kuuntelevat</em> -muoto, mutta tapahtumaan osallistutaan verkon kautta. Osallistujat menevät sovittuun aikaan omaan osoiteeseen, johon tapahtuman näkymä aukeaa. Yleinen ohjelmisto webinaarien järjestämiseen on Adobe ConnectPro. Osallistujien ei kuitenkaan tarvitse asentaa mitään omalle koneelleen, tavallinen webbiselain riittää.</p> <p>Webinaarin näkymä koostuu joukosta ikkunoita. Tyypillisesti näkyvillä on videokuva puhujasta ja hänen esitysgrafiikkansa ja hänen puheensa kuuluu tietenkin myös. Usein näkösällä on myös osallistujalista ja keskusteluikkuna, jossa osallistujat voivat jutella keskenään.</p> <p>Vaikka ConnectPro pitkälti määrittääkin sen mitä webinaarina yleensä pidetään, on webinaari käsitteenä aika löyhä. Esimerkiksi <span class="caps">YLE</span> Areenan kautta on lähetetty videokuvaa suoraan seminaareista ilman että videon vieressä on suoraan ollut mitään keskusteluikkunaa. Samoin akateemisista tapahtumista kuten Tieteen päiviltä on lähetetty suoraa videokuvaa verkkoon. Keskustelu on sensijaan käyty jossain muussa palvelussa, esimerkiksi mikroblogeissa tai IRC:n kaltaisessa pikaviestimessä. Keskustelusta puhutaan joskus <em>backchannelina</em> eli <em>taustakanavana</em>, joka on aikuisten käyttämä termi &#8220;vieruskaverille supattamiselle&#8221;.</p> <p>Yhteenvetona webinaari-tilaisuuksia määrittäviä ominaisuuksina voidaan siis pitää esitelmämäistä muotoa, videokuvaa verkossa, tekstichattiä sekä reaaliaikaisuutta.</p> <p>Kuten tavallisissakin seminaareissa, on webinaareissa usein tapana nostaa yleisössä virinneitä kysymyksiä ja kommentteja esiin esityksen lopuksi.</p> <p>Webinaarit ovat pikkuhiljaa yleistymässä, ainakin korkeakoulujen piirissä. Nopeiden nettiyhteyksien ja videon tekemisen yksinkertaistumisen myötä yliopistojen luentoja on lähetetty jo vuosia ja tekstichatin järjestäminen videon rinnalle on verraittain mutkatonta.</p> <h3>Tehtäviä</h3> <h4>Katso pätkä webinaari-tallenteesta</h4> <p>Katso <a href="http://virtuaaliyliopisto.fi">Suomen virtuaaliyliopiston</a> <a href="http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/palvelut/seminaarihuone/?q=node/173">Plagioinnin tunnistaminen</a> -tapahtuman ohjelmaa. Katso vaikkapa ensimmäiset 10 minuuttia Katja Puran (Oulun Yliopisto) luennon <a href="http://amk.emea.acrobat.com/p47164379/">Plagioinnin tunnistamisen peruslähtökohtien ja filosofisen puolen esille tuominen</a> tallennetta. Näet miltä ConnectProlla järjestetty webinaari näyttää.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Kirjoita blogiisi mitä webinaareista ajattelet, onko näissä mitään järkeä? Mitä hyötyä tai haittaa webinaareista on perinteisiin luentoihin verrattuna? Jos olet joskus osallistunut webinaariin, kerro miten se sujui. Mitä luulet työkavereidesi sanovan jos osallistuisit webinaarin kautta johonkin koulutukseen? Ovatko webinaarit oikeiden töiden välttelyä?</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kiertele kurssikavereittesi blogeja ja jätä pari kommenttia heidän webinaari-ajatuksiinsa.</p> <h4>Webinaarit viikon chattien rinnalla</h4> <p>Tämän viikon kurssichattien rinnalla järjestämme pienoiset webinaarit. Kirjaudu normaalisti meseen, siirrymme sieltä yhdessä webiinaariin. Käytämme <a href="http://dimdim.com">DimDimiä</a>, tai yksinkertaisempaa <a href="http://tinychat.com">Tinychattia</a>, jotka ovat perusominaisuuksiltaan maksuttomia webinaarien järjestämispalveluita.</p> <h5>Esitys</h5> <p>Kaikki halukkaat voivat pitää pienen (5-10 min) esitelmän tämän viikon webinaareissa. Voit käyttää omia powerpointtejasi tai kysyä joltain työkaverilta powerpointteja lainaan. Aiheen ei välttämättä tarvitse olla mitään järkevää. Webinaarin voi pitää ja siihen voi osallistua vallan mainiosti myös ilman kuva ja ääniyhteyttä, joten jos koneellasi ei ole mikrofonia tai kameraa tai kuva/ääniyhteys ei toimi, esityksen pitäminen on silti täysin mahdollista.</p> Thu, 29 Oct 2009 19:43:24 +0200 Mace 2097 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/reflektointi <h1>Reflektointi</h1> <p>Kurssia on kuljettu nyt kutakuinkin puoleen väliin. Jos kaikki on sujunut tähän mennessä nuottien mukaan, verkon perustyökalut alkavat vaikuttaa tutuilta.</p> <p><a href="http://www.flickr.com/photos/navillot/2476788642/"><img src="http://farm3.static.flickr.com/2124/2476788642_6fdbd9ac0f_m.jpg" alt="" width="160" height="240" /></a> (kuvasta lämmin kiitos Flickr -käyttäjälle <a href="http://www.flickr.com/photos/navillot/">Gimli_36</a>)</p> <p>Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä tunnustelemaan, miltä jatkuvassa informaatiovirrassa eläminen tuntuu. Miten kuvailisit tapaasi käyttää syötteidenlukuohjelmaa ja Deliciousia? Esimerkiksi &#8211; suhtaudutko syötteiden ja Delicious-verkoston tarjoamiin tiedonjyviin samalla tapaan kuin sanomalehteen &#8211; niin, että vilkaiset aluksi, mitä kaikkea onkaan tarjolla ja sitten luet ne osiot, jotka vaikuttavat kiinnostavilta ja joihin tutustumiseen on aikaa. </p> <p>Mitä hyviä ja huonoja puolia näet syötteidenlukuohjelmissa ja Delicious:n kaltaisessa linkkienjakopalvelussa? Pohdi näitä kysymyksiä nimenomaan omalta kannaltasi.</p> <p>Uusiin asioihin tutustuminen on kurssimme idea, mutta niin on myös näistä uusista asioista kirjoittaminen. Osalle kurssilaisista verkkoon kirjoittaminen on ollut aivan uusi kokemus. Näin vajaan kuukauden kokemuksella &#8211; miltä blogin pitäminen on tuntunut? Entä miten suhde verkkoon on muuttunut, kun on tullut laittaneeksi likoon omaa persoonaansa blogin ja chattien myötä ja toisaalta tutut ja kollegat, omat kurssitoverit ovat tehneet samoin.</p> <h3>Tehtäviä</h3> <h4>Bloggaa</h4> <p>Pohdi yllä esitettyjä kysymyksiä blogikirjoituksessa.</p> <p>Jotkut teistä ovat jo kirjoittaneet omasta bloggaamisestaan ja verkkoelämästään aiemmin kurssin aikana, muiden tehtävien yhteydessä tai toisten juttuja kommentoidessa. Jos olet tehnyt niin, laita uuteen kirjoitukseesi mukaan linkit noihin aiempiin ajatuksiisi.</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kommentoi kahden sellaisen kurssitoverisi kirjoitusta, joille et vielä ole kommenttia jättänyt.</p> Thu, 29 Oct 2009 20:01:53 +0200 2105 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/flickr-ja-muut-kuvapalvelut <h1>Flickr ja muut kuvapalvelut</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Opimme, miten muut säilövät, esittelevät ja jakavat ottamiaan valokuvia netissä</li> </ul> <ul> <li>Tutustumme Flickr-kuvapalvelun käyttöön</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Kuten olemme oppineet, jakaminen on <em>web 2.0</em> -ajatusten keskeisiä teemoja. Suurin osa työstämme rakentuu jo tehdyn työn päälle; seisomme jättiläisen hartioilla.</p> <p>Luovan työn tekijälle luonnollisesti kuuluvaksi katsottavat <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404">tekijänoikeudet</a> ovat hyvin kattavat. Mikäli tekijä luopuu osasta yksinoikeuksiaan työhönsä ja antaa muiden käyttää sitä hyväksi, ei työ ole mennyt hukkaan.</p> <p>Esimerkiksi tämä kurssi perustuu Helene Blowersin PLCMC:lle tekemään <a href="http://plcmcl2-about.blogspot.com/">Learning 2.0</a> -kurssiin, <a href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/">jonka lisenssi</a> antaa luvan tuon työn julkaisuun, levittämiseen ja muokkaamiseen mikäli alkuperäisen tekijän nimi mainitaan eikä toiminta ole kaupallista. Myös tämän kurssin lisenssi myöntää edelleen vastaavat oikeudet.</p> <p>Internetissä onkin valtava määrä tavaraa, jota tekisi mieli käyttää oman työnsä pohjana. Esimerkiksi aina kaivattua kuvitusta on netistä erittäin helppo löytää <a href="http://images.google.com">Googlen kuvahaun</a> avulla. Helppo löytyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kuviin olisi käyttölupia, sillä niitä suojaavat tekijänoikeudet aivan samoin kuin muitakin töitä.</p> <p>Luvattomille teille ei tarvitse kuitenkaan lähteä, sillä sopivista paikoista hakemalla on mahdollista löytää runsain määrin kuvia, joiden luoja on päättänyt luopua osasta yksinoikeuksistaan, kunhan kuvien käyttö täyttää erikseen määritellyt ehdot. Tässä tehtävässä tutustumme palveluihin, joista voi löytää kuvia esimerkiksi verkkosivujen, powerpoint-kalvojen, esitteiden tai verkkokurssien tehtävien mausteeksi. :)</p> <p>Kuvapalvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään &#8211; albumipalveluihin ja kuvapankkeihin. Näiden välisiä eroja voidaan jäsentää esimerkiksi seuraavasti:</p> <h4>Albumipalvelut</h4> <ul> <li>kuvien näkyvyyden voi määrätä, voit päättää näytetäänkö kuvat vain erikseen määritellyille henkilöille</li> <li>kuvia ei ennakkotarkasteta</li> <li>kuvat ovat useimmiten perhealbumitasoa, laadunvaihtelu on suurta</li> </ul> <ul> <li>kuvia ei voi pääsääntöisesti lainata, ellei niin ole erikseen mainittu</li> </ul> <h4>Kuvapankit</h4> <ul> <li>palveluun siirretyt kuvat ovat kaikkien katseltavissa</li> <li>kuvat ennakkotarkastetaan</li> <li>kuvat useimmiten yleiskäyttöisiä: esineitä, pintoja, jotain symboloivia. Katso esimerkiksi sxc.hu:n <a href="http://www.sxc.hu/category/9002">ladatuimmat kuvat</a></li> </ul> <ul> <li>kuvia voi käyttää omissa töissä, kunhan määritetyt ehdot täyttyvät</li> </ul> <p>Suurimpia albumipalveluita lienevät Yahoon ostama <a href="http://www.flickr.com">Flickr</a> sekä Googlen <a href="http://www.picasaweb.google.fi">Picasa Web Albums</a>. <a href="http://www.kuvaboxi.fi">Kuvaboxi</a> on näiden jättien kotimainen haastaja. Jos etsii itselle sopivaa paikkaa, johon laittaa kuvia esimerkiksi ystävien katsottavaksi, on makuasia minkä palveluista ottaa käyttöön. Mikäli valokuvauksesta (ja monista muista asioista!) keskustelu ja kokemuksien vaihtaminen tuntuvat tärkeiltä, Flickr on hyvä valinta. Picasan valttina on sen saumaton yhteiskäyttö muiden Googlen verkkopalvelujen kesken sekä suomenkielinen käyttöliittymä, joka on myös Kuvaboxin vahvuus.</p> <p>Kuvapankit ovat perinteisesti olleet maksullisia, pääsääntöisesti ammattikuvaajien otoksia sisältäviä palveluita. Ammattilaistarjonnan ohelle on viime vuosina ilmestynyt kuvapankkeja, joiden kuvatarjonta koostuu lähinnä vakavien harrastajien tai ammattilaisuutta tavoittelevien kuvaajien otoksista. Onhan paljon ladattu ja kiitosta saanut ilmaisotos hyvää mainosta kuvaajan palveluille. <a href="http://www.sxc.hu">Stock.XCHNG</a> ja <a href="http://www.morguefile.com">Morguefile</a> ovat ilmaiskuvapankkien parhaimmistoa, mutta monia muitakin palveluja voi löytää esimerkiksi tutkimalla avainsanoilla (so. tageilla) <a href="http://delicious.com/tag/photo+stock"><i>stock+photo</i></a> merkittyjä linkkejä Deliciousissa.</p> <p>Flickr sijoittuu kuvapankkien ja albumipalveluiden väliin, sillä palvelusta löytyy sekä kuvapankeista että albumipalveluista tuttuja piirteitä. Flickr:n kuvapankkiluonne syntyy siitä, että halutessaan palveluun kuvia lataavat käyttäjät voivat sallita otostensa uudelleenkäytön. Tällä hetkellä (marraskuussa 2009) Flickrissä on yhteensä huimat 130 miljoonaa kuvaa, joiden uudelleenkäyttö on jollain tavalla sallittu. Uudelleenkäytön ehtoihin kannattaa tutustua ajatuksella, sillä kuvan ottaja on voinut sallia esimerkiksi alkuperäisen kuvan julkaisun ei-kaupallisessa yhteydessä, mutta ei esimerkiksi sen muokkaamista. Uudelleenkäytön sallivien kuvien yhteydessä on &#8220;Some rights reserved&#8221; -linkki (<a href="http://flickr.com/photos/fimoculous/54700092/">katso esimerkki</a>), josta pääsee tutkimaan kuvalle asetettuja käyttöehtoja. Uudelleenkäytön sallivia kuvia löytää helpoiten Flickr:n <a href="http://www.flickr.com/creativecommons">Creative Commons -haulla</a>.</p> <p>Flickrissä kuvat tagataan ja kuvaillaan kuten kirjanmerkit Deliciousissa. Omat kuvansa voi lisäksi koota albumeiksi, sijoitella maailmankartalle ja laittaa muiden ottamien kuvien joukkoon mitä moninaisimpia aiheita käsitteleviin ryhmiin ja jopa muokata Flickriin integroidulla kuvankäsittelyohjelmalla. Ryhmien lisäksi käyttäjät ovat tekemisissä keskenään kommentoimalla toistensa kuvia ja muodostamalla erilaisia tuttavaverkostoja helpottamaan uusien kuvien seuraamista ja kommentointia ja tarvittaessa rajaamaan kuvien yleistä näkyvyyttä.</p> <p>Kurssin vetäjät ovat muuten Flickrissä käyttäjätunnuksilla <a href="http://www.flickr.com/photos/matti-lassila/">Matti L</a> sekä <a href="http://www.flickr.com/photos/xmacex/">xmacex</a>.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Kuvan liittäminen blogiin</h4> <p>Hae jostain mainituista kuvapalveluista kuva, jonka liität blogikirjoitukseen. Kerro samalla, mitä kuvapalvelua käytit ja selitä, millaiset käyttöoikeudet valitsemallasi kuvalla on.</p> <h4>Tutustu kirjastoihin Flickrissä</h4> <p>Vilkaise <a href="http://www.webjunction.org/do/DisplayContent?id=17624">31 Flavors &#8211; Things to Do With Flickr in Libraries</a> -artikkelia ja tutustu<br /> Flickrin <a href="http://www.flickr.com/groups/librariesandlibrarians/">Libraries and Librarians</a> -ryhmän keskusteluihin (katso toki myös ryhmäläisten lähettämiä kuvia, jos haluat). Kerro blogissasi joitain tapoja, joilla kirjastot ovat hyödyntäneet Flickriä ja pohdi samalla, voisiko Flickriä tai muita vastaavia kuvapalveluita hyödyntää myös omassa kirjastossasi.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Jos haluat, voit kirjautua Flickriin ja siirtää sinne ottamiasi valokuvia jotta näet lähemmin miten Flickr toimii. Samalla kannattaa <a href="http://www.flickr.com/explore">selailla sisältöä eri tavoin</a> ja ehkä rohkaistua jättämään muutama kommentti.</p> Thu, 29 Oct 2009 20:02:35 +0200 Admin 2106 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/library-thing <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tiedämme, mikä LibraryThing oikein on</li> </ul> <ul> <li>Tunnemme erilaisia LibraryThing -kirjastokäytön mahdollisuuksia</li> </ul> <p>Vuonna 2005 perustettu <a href="http://www.librarything.com">LibraryThing</a> on tehnyt kirjojen luetteloinnista kansanhuvia. Neljän vuoden aikana palvelu on houkuttanut mukaan yli 900000 kirjojen ystävää, joiden kokoelmissa on yhteensä lähes 46 miljoonaa kirjaa &#8211; näin tätä kirjoitettaessa joulukuussa 2009. Pelkkä oman kirjakokoelman sisällön listaaminen ei yksistään ole kovin mielenkiintoista, mutta LibraryThingin koukku onkin siinä, mitä kirjojen luettelointitiedoilla tehdään. Hauskoja ja hyödyllisiä toimintoja ovat esimerkiksi <a href="http://fi.librarything.com/suggester">Suggester</a> ja <a href="http://fi.librarything.com/unsuggester">UnSuggester</a> -kirjasuosittelijat. Palvelussa on lisäksi huimaava määrä erilaisia kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä <a href="http://fi.librarything.com/groups">ryhmiä</a> ja <a href="http://fi.librarything.com/groups">keskusteluita</a> . </p> <p>Kotikirjaston kirjojen luetteloinnin lisäksi palvelulle on keksitty myös muita käyttötarkoituksia. Varsin tyypillistä on käyttää LibraryThingiä lukupäiväkirjan tapaan, luetteloimalla palveluun luettuja, mutta ei välttämättä omistettuja kirjoja. Senegalin Dakarissa Librarything on valjastettu toimimaan <a href="http://www.librarything.com/catalog.php?view=sunuker">kokonaisen kirjaston näyttöluettelona</a> (Ulkoasianministeriön sivulla <a href="http://global.finland.fi/public/?contentid=97658&#38;contentlan=1&#38;culture=fi-FI">artikkeli</a> aiheesta). </p> <p><a href="http://fi.librarything.com/groups/iseedeadpeoplesbooks">I See Dead People&#8217;s Books</a> -ryhmän jäsenet ovat ottaneet tehtäväkseen luetteloida palveluun edesmenneiden kuuluisuuksien ja merkkihenkilöiden kotikirjastojen kokoelmat. Onkin varsin mielenkiintoista tutkia, millainen onkaan ollut rap-taiteilija <a href="http://fi.librarything.com/catalog.php?view=2pac">Tupac Shakurin kirjahylly</a> tai mitä <a href="http://fi.librarything.com/catalog.php?view=WolfgangAMozart">Mozart</a> ja <a href="http://fi.librarything.com/profile/MarieAntoinette">Marie Antoinette</a> ovat lukeneet. Edesmenneiden henkilöiden kirjakokoelmat perustuvat aina jonkinlaiseen lähdeaineistoon, mutta luonnollisestikaan niiden oikeellisuudesta ei voi mennä täyteen varmuuteen. Varmuudella totuudenmukainen on esimerkiksi 1995 kuolleen, runoilija-kirjailija-suomentaja <a href="http://fi.librarything.com/profile/Eeva-Liisa_Manner">Eeva-Liisa Mantereen</a> kokoelma, sillä vastaavat tiedot löytyvät myös Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-luettelosta.</p> <p>Kuten arvata saattaa, myös kirjastolaiset ovat löytäneet palvelun. Kirjastoaiheista keskustelua käydään muun muassa <a href="http://fi.librarything.com/groups/librarianswholibrar">Librarians who LibraryThing</a> -ryhmässä.</p> <p>Kerrottakoon vielä ennen tehtäviin siirtymistä eräs ihailtava seikka, joka tekee LibraryThingistä tähden erilaisten yhteisöpalvelujen joukossa.<br /> Palvelun käyttöliittymän tekstejä on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle ja lähes kaikki käännökset on tehty vapaaehtoisvoimin. Tätä kirjoitettaessa <a href="http://fi.librarything.com/translations.php">suomenkielinen käännös</a> on yksi täydellisimmistä &#8211; 84.3% käyttöliittymäteksteistä näkyy suomeksi. Kunnioitusta herättävä saavutus!</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Kokeile Suggester ja Unsuggester -toimintoja</h4> <p>Tutki, millaisia kirjoja <a href="http://fi.librarything.com/suggester">Suggester</a> ja <a href="http://fi.librarything.com/unsuggester">Unsuggester</a> -toiminnot ehdottavat. Vaikuttavatko suositukset järkeviltä? Nimensä mukaisesti Suggester suosittaa kirjoja, kun taas UnSuggester listaa kirjoja, joista mitä todennäköisemmin et pidä. Kirjoita blogiisi havainnoistasi.</p> <h4>LibraryThing kirjastotyössä</h4> <p>Lue LibraryThing-kehitysblogissa julkaistu kirjoitus <a href="http://www.librarything.com/blog/2006/09/how-libraries-are-using-librarything.php">How libraries are using LibraryThing</a><br /> ja vilkaise <a href="http://fi.librarything.com/groups/librarianswholibrar">Librarians who LibraryThing</a> ryhmässä käytyjä keskusteluja. Pohdiskele blogissasi, voisiko LibraryThingiä käyttää myös suomalaisessa kirjastossa</p> <h4>Vapaaehtoinen bonustehtävä: Luetteloi kirjojasi</h4> <p>Jos haluat, luo itsellesi LibraryThing-tunnus ja luetteloi palveluun muutamia lukemiasi tai omistamiasi kirjoja. Kokeile sitten liittää blogiisi <a href="http://fi.librarything.com/tools">LibraryThing-widget</a>, jonka voit virittää näyttämään blogissasi esim. kirjakokoelmasi sisällön tai juuri tällä hetkellä lukemasi kirjat. Me kurssin vetäjät olemme LibraryThingissä nimimerkeillä <a href="http://fi.librarything.com/profile/xmacex">xmacex</a> ja <a href="http://fi.librarything.com/profile/sadhu">sadhu</a> .</p> <h3>Lisätietoa</h3> <p>Library Thing ei ole suinkaan ainoa lukemiseen ja kirjallisuuteen keskittynyt yhteisöpalvelu. Muita vastaavia, joskin vähemmän tunnettuja ovat esimerkiksi:</p> <ul> <li><a href="http://www.shelfari.com/">Shelfari</a></li> <li><a href="http://www.goodreads.com/">Good Reads</a></li> <li><a href="http://www.revish.com/">Revish</a></li> <li><a href="http://www.whatshouldireadnext.com/search">What Should I Read Next</a></li> <li><a href="http://www.anobii.com/">aNobii</a></li> </ul> <ul> <li><a href="http://beta.booklamp.org/">Booklamp</a></li> </ul> <p>Tähän listaan voi kenties tulevaisuudessa lukea myös kotimaisen kirjastokentän tuottamia palveluja kuten Kirjasampo, Axiell Areena sekä <a href="http://kdk2011.fi">Kansallinen Digitaalinen kirjasto</a>. Niiden aika ei kuitenkaan ole vielä.</p> Mon, 07 Dec 2009 09:26:05 +0200 Admin 2107 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/wikipedia <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Luomme laajan silmäyksen Wikipediaan</li> <li>Selailemme Wikipediaa eri tavoin</li> </ul> <ul> <li>Opimme muutamia tapoja arvioida erityisesti Wikipediaa</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Jos joistain netti-palveluista saa nykyään kuulla kyllästymiseen asti, ne ovat Google ja Wikipedia. Niiden jatkuva puheenaiheena olo tuskin kuitenkaan on sattumaa, vaan molemmat ovat muodostuneet tieto- ja informaatiokäsitystemme viimeaikaisen muutoksen symboleiksi. Kirjastolaisten kaltaisia tietotyöläisiä tiedon ja sen lähteiden muutokset tietenkin kiinnostaa erityisesti ja alalla asiaa käsitelläänkin jatkuvasti. Tämä ilmenee hyvin nopeasti kun seuraa debattia vaikkapa Kirjastolehdestä, seminaareissa tai Kirjastot.fi:n keskustelupalstalla.</p> <p>Kaikessa yksinkertaisuudessaan Wikipedia on avoimesti luettava ja kirjoitettava yleinen tietosanakirja. Nimenomaan Wikipedian avoimuus on johtanut laajaan ja sangen perustavanlaatuiseen keskusteluun lähteiden auktorisoinnista näinä erityisen tietokeskeisinä pidettyinä aikoina. Toki keskustelussa on mukana paljon, paljon muitakin tekijöitä, mutta Wikipedia on korkean tunnettavuutensa ja radikaaliutensa vuoksi keskustelun keskiössä.</p> <p>Me tietotyöläiset elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.</p> <p>Wikipediaa on arvosteltu paljon sen sisältämän tiedon totuudenmukaisuuden, jakautumisen ja neutraaliuden osalta ja kriittinen tarkastelu onkin aiheellista ja mahdollistaa Wikipedian kehittymisen. Wikipedian salamannopea kasvu ja yleistyminen erittäin nopeaksi ja mukautuvaksi tiedonlähteeksi nostaa myös kysymyksiä suhteistamme sanakirjoihin, verkossa olevaan tietoon, avoimesti muokattavaan tietoon ja käyttämiimme lähteisiin yleensäkin. Wikipediaa ja tietosanakirjoista mahtavimpana pidettyä Encyclopedia Britannicaa on vertailtu eri näkökulmista. Olennainen kysymys ei ole <cite>kannattaako Wikipediaan luottaa</cite>, vaan <cite>onko koskaan kannattanut luottaa mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen</cite>. Vastaus ei varmastikaan ole yksinkertainen suuntaan tai toiseen.</p> <p>Wikipedian sekä sen <a href="http://www.wikimedia.org">useiden sisarprojektien</a> toimintaa hallinnoi <a href="http://www.wikimediafoundation.org">Wikimedia -säätiö</a>. Wikipedia on monikielinen, ja kutakin kieltä hallinnoivat osaltaan omat työryhmänsä. Varsinaisen työn, eli tiedonkeruun, muotoilun ja tallennuksen sekä myös järjestelyn tekevät periaatteessa kaikki Wikipedian käyttäjät yhdessä. Selvää kuitenkin on, että yksittäisiä artikkeleita muokkaavat suhteellisen pienet ryhmät ja Wikipediaa käyttäjistä harvat osallistuvat työn tekemiseen.</p> <p>Wikipediaan tallennettu tieto on lisensoitu <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Creative_Commons_Attribution-Share_Alike_3.0_Unported_-lisenssiehdot">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä. CC-lisenssit ovat tehty helposti ymmärrettäviksi, mutta olennaisinta on, että Wikipediasta saa kopioida materiaalia niin paljon kuin haluaa, mutta sen vapaasti edelleen levittämistä sellaisenaan tai muokattuna ei saa rajoittaa ja tiedon lähteeksi on mainittava Wikipedia.</p> <p>Wikipedian sisällön muokkaamista ohjaavat käytännöt, jotka rakentuvat muutaman periaatteen päälle. Merkittävimmät ovat <em>neutraali näkokulma</em> (engl. <em>neutral point of view</em>, <em>NPOV</em>) ja se, että <em>tiedonlähteet on mainittava</em>. Nämä ovat tietosanakirjoille tuttuja lähtökohtia. Sekä varsinaisia artikkeleita että itse Wikipediaa käsiteltäessä lähdetään konsensusperiaatteesta ja siitä nyrkkisäännöstä, että ihmiset tarkoittavat pääsääntöisesti hyvää. Asioita selvitellään käyttäjien ja artikkelien sivuilla, IRC-kanavilla, seminaareissa ja äänestyksissä. Tämänkaltaisessa projektissa ei tietenkään vältytä virheiltä, ylilyönneiltä, draamalta, väärinymmärryksiltä tai suoranaiselta ilkivallalta, mutta käytännössä Wikipedia toimii sekä tietosanakirjana että maailmaa syleilevänä yhteistyöprojektina yllättävän hyvin!</p> <p>Suurin osa 23 asiaa -kurssin osallistujista onkin aivan varmasti tutustunut Wikipediaan tavalla tai toisella. Se on lähteenä usein siteerattu ja Googlekin antaa hyvin mielellään linkkejä Wikipediaan. Varsinaisten artikkelien alkuun on koottu tiivistelmä ja pidempiin artikkeleihin sisällysluettelo. Kukin artikkeli koostuu kappeleista, jotka voi olla pilkottu omiin artikkeleihinsa tarkempaa käsittelyä varten jos asia on laaja. Usein ohessa on pieni fakta-laatikko. Lopussa on luettelo viitteistä ja lähteistä.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Tarkastele tiedon rakennetta</h4> <p>Vaikka tietosanakirja on lähtökohtaisesti hakuteos, on sanakirjan tai kirjasarjan selailu lumoavaa. Kirjoiksi sidotun sanakirjan pariin on helppo unohtua lehteilemään sivuja hajamielisesti, lueskellen artikkeleita ja seuraillen niissä olevia viitteitä. Tietosanakirja onkin hypertekstiteos. Perinteinen sanakirja on tiedonhakua varten aakkostettu ja apuvälineinä ovat hakemisto ja uudelleenohjaukset sekä jo mainitut viitteet.</p> <p>Tietokoneella käytettävä sanakirja on käyttöliittymältään kuitenkin erilainen. Tarkat haut tekee luonnollisesti tietokone, ja haku voidaan kohdistaa myös artikkelien kokotekstiin. Wikipediassa on kustakin artikkelissa tieto siitä, mitkä muut artikkelit viittaavat siihen. Sivun lopussa on lista aihepiireireistä joihin artikkeli liittyy ja joihin sitäkautta pääsee tutustumaan. Sen sidotuista sanakirjoista tutun sattumanvaraisen lehteilyn voi aloittaa Wikipedian &#8220;satunnainen artikkeli (engl. <em>random article</em>) -napilla.</p> <p>Mene suomenkielisen Wikipedian etusivulle ja tarkastele sitä. Huomaat, että se tuo mieleen pikemminkin sanoma- tai aikakausilehden kannen kuin tietosanakirjan.</p> <p>Selaile etusivulta aloittaen Wikipediaa muutamin eri tavoin, jotta saat kokemusta erilaisista tavoista joilla sisältöä on ryhmitelty. Valitse sitten mikä tahansa artikkeli ja kopioi siitä jonkinlainen pätkä omaan blogiisi. Muista mainita lähde, ja tee myös kunnollinen, perille johtava linkki Wikipedian artikkeliin. Voit käyttää vasemmassa laidassa sijaitsevien työkalujen <cite>viitetiedot</cite> (engl. <cite>cite this page</cite>, r. <cite>citera denna artikel</cite>) -linkin takaa löytämiäsi viittaustapoja tai viitata vapaamuotoisemmin omalla tyylilläsi.</p> <p>Kerro myös miten päädyit johonkin artikkeliin; käytitkö kokotekstihakua, osoitekentän muokkausta, Wikipedian sisäisiä linkkejä, kategorioita, etusivun nostoja vai saavuitko artikkeliin jotain muuta reittiä. Kokeile jotain muuta tapaa kuin sellaista, jota olet jo tottunut käyttämään.</p> <h4>Tarkastele laadun arviointia</h4> <p>Muista tietosanakirjoista poiketen tiedon arviointiin on Wikipediassa aivan erilaiset työkalut kuin luottamus kustantajan tai muun taustaorganisaation tai teoksen itsensä maineeseen. Kustakin artikkelista on olemassa täydelliset historiatiedot sekä artikkelia käsittelevä keskustelu omine historioineen. Löydät nämä työkalut sivun ylälaidasta. Lähdeluettelon löydät sivun lopusta. Artikkeleiden alkuun lisätään huomautuksia, jos ne kaipaavat selkiyttämistä, eivät mainitse lähteitä riittävän hyvin tai ovat muuten selvästi parantamisen tarpeessa.</p> <p>Koska Wikipedia on monikielinen projekti, kannattaa oman kielitaidon (tai <a href="http://babelfish.altavista.com">Babelfishin</a> kaltaisen käännöskoneen) rajoissa katsoa myös muun kielisiä artikkeleita. Niihin on suorat linkit sivun vasemmassa laidassa.</p> <p>Laadi kommentti kahden kurssitoverisi blogeissaan tekemiin Wikipedia-sitaatteihin. Liitä kommenttiisi linkki käsiteltävän Wikipedia-artikkelin keskustelu- tai historiasivuun tai johonkin erikieliseen versioon samasta artikkelista. Arvioi itsekin kurssitoverisi valitseman artikkelin laatua kommentissasi.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Voit lueskella alle listattuja lisätietolähteitä ja kirjoittaa niistä ajatuksia blogiisi.</p> <p>Voit myös editoida Wikipediaa. Se ei ole vaikeaa.</p> <p><a href="http://alltheweb.com">AlltheWeb</a> -hakukonetta voi käyttää etsimään viittauksia webistä johonkin tiettyyn Wikipedia-artikkeliin. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut etsimään linkkejä Wikipedian artikkeliin kissoista, voit käyttää hakulauseketta <a href="http://www.alltheweb.com/search?cat=web&#38;q=link%3Afi.wikipedia.org%2Fwiki%2FKissa+-domain%3Awikipedia.org&#38;rys=0&#38;_sb_lang=any">link:fi.wikipedia.org/wiki/Kissa -domain wikipedia.org</a>. Toisinaan muistakin hakukoneista on iloa kuin Googlesta :)</p> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>Wikipedian <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia">Wikipedia-artikkeli</a></li> <li>Erkki Lounasvuoren tekemä <a href="http://www.kirjastot.fi/fi-fi/keskustelut/viestit.aspx?messageID=687a9fcf-e7b1-4024-a6a3-82a764c9aed3">ehdotus kirjastolaitoksen osallistumisesta Wikipediaan ja ehdotuksen herättämä keskustelu</a> Kirjastot.fi:ssä</li> <li>Wikibooks: <a href="http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikipedian_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4n_k%C3%A4sikirja">Wikipedian käyttäjän käsikirja</a> (<a href="http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=wikipedian+k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4n+k%C3%A4sikirja&#38;searchscope=9&#38;Submit.x=33&#38;Submit.y=18&#38;m=&#38;l=&#38;b=&#38;Da=&#38;Db">löytyy myös HelMetistä</a>=)</li> <li>IJsbrand van Veelen: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=WMSinyx_Ab0">The Truth According To Wikipedia</a> 48 minsan dokumentti Wikipediasta</li> <li><a href="http://www.lib.hel.fi/Page/ab00f186-1880-4b0f-a901-648fa810625d.aspx">Suomenkielisen Wikipedian 100 000 artikkelin juhlaseminaari Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä keskiviikkona 21.3.</a></li> </ul> <ul> <li>Tieteessä tapahtuu, vol 25, No 7 (2007) <a href="http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/319">Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan</a> kokotekstikokoelma</li> </ul> Mon, 07 Dec 2009 09:28:16 +0200 Admin 2108 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/mika-wiki <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Perehdymme wikien periaatteisiin</li> </ul> <ul> <li>Vertailemme wikejä jo hallitsemiimme blogeihin</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Wikipedian nimi on yhdistelmä <em>wikistä</em> ja <em>ensyklopediasta</em>. Jälkimmäinen tämän kurssin yhteydessä tuskin kaipaa tarkennusta. <cite>Wiki wiki</cite> sen sijaan on havaijin kieltä ja tarkoittaa nopeaa. WikiWikiWeb oli vuonna 1995 perustetun <a href="http://c2.com/cgi/wiki">Portland Pattern Repository</a> -sivuston julkaisujärjestelmä ja vastaavien järjestelmien yleistyessä on alettu puhumaan yleisesti vain wikeistä. </p> <p>Wikipedia on siis yleinen tietosanakirja, jota tuotetaan wiki-tyyppistä julkaisujärjestelmää käyttäen.</p> <p>Wikipedia on kuuluisa ja laaja sivusto ja nousee monesti Googlessakin hyvin esille. Monelle Wikipedia onkin ensimmäinen kosketus wikeihin yleensäkin. Wikipedia edustaa wiki-filosofiaa hyvin puhtaassa muodossa, sillä sivujen muokkaamista ei ole rajattu juuri ollenkaan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki wikit olisivat Wikipedian tavoin radikaalin avoimia sen suhteen, ketkä sivujen sisältöä saavat muokata. Mikäli halutaan tinkiä wikeille tyypillisestä <em>pehmeästä vallasta</em>, voidaan siirtyä asteittain <em>kovempaan valtaan</em> esimerkiksi rajaamalla joidenkin tai jopa kaikkien sivujen muokkaamisoikeudet vain joillekin käyttäjätunnuksille. Käyttäjien osallistumismahdollisuuksia sulkemalla liikutaan kohti tavanomaista websivustojen julkaisujärjestelmää, jossa sekä sisällöntuottaminen että tuotannon hallinta on rajattu tietylle ydinjoukolle.</p> <p>Web 2.0:sta puhuttaessa harvoin voidaan välttää mainitsemasta sekä blogit että wikit. Blogit ovat meille kurssin myötä tietenkin jo tuttuja, niiden aktiivisen lukemisen että kirjoittamisen kautta. Voimme käyttää tätä osaamistamme verrataksemme näitä kahden tyyppisiä sivustoja alle koottujen listausten kautta.</p> <h4>Blogi</h4> <ul> <li>henkilökohtainen, ei kollaboratiivinen</li> <li>kirjoitus kuuluu kirjoittajalle</li> <li>puheen- tai keskustelunomaisuus, harvemmin kirjoitetaan useita versioita</li> <li>sisäisten viittausten tekeminen aiempaan tekstiin on hankalaa ja toisarvoista uuden tekstin tuottamiseen nähden</li> <li>linkit viittaavat yleensä ulospäin</li> <li>kronologinen</li> </ul> <ul> <li>välitön, kirjoitetaan hetkessä, kirjoitettu hetkestä</li> </ul> <h4>Wiki</h4> <ul> <li>avoin osallistumiselle, sivu mielletään yhteisenä tilana</li> <li>tarkoituksena dokumenttien luonti (yksittäisten sivujen ja wikin itsensä)</li> <li>tekstiä kirjoitetaan uusiksi</li> <li>tallentaa kirjoittamisen prosessin</li> <li>kannustaa ristiinlinkittämistä l. wikin sivujen linkittämistä toisiinsa</li> <li>linkittäminen uuden tekstin luomiselle ensisijaista</li> </ul> <ul> <li>ajatusten ilmaiseminen sivujen suhteina, l. sivujen välisinä linkkeinä</li> </ul> <p>Wiki on yksinkertaisesti webbisivusto, joka on suunniteltu siten, että sivujen luominen ja muokkaaminen sekä keskenään linkittäminen on mahdollisimman helppoa. Wiki on mukautuva, eläväinen, jatkuvassa muutoksen oleva sivusto. Tiedon tallentaminen on keskitettyä, mutta muokkaaminen hajautettua. Mikäli yksi käyttäjä muokkaa wikiä, on uusi sivu välittömästi kaikkien käytössä ilman kiusallisia ja kömpelöitä &#8220;tässä liitteenä korjattu versio&#8221; -sähköposteja. Sisällön muutoksista on saatavilla useammanlaisia RSS-syötteitä, joten wikin muutosten seuraaminen ei vaadi jatkuvaa wikissä vierailua.</p> <p>Organisaation, vaikkapa kirjaston tai jonkin hankkeen sivusto voidaan toteuttaa wikinä siten, ettei wikiyttä ulospäin edes huomaa. Pari esimerkkiä tälläisestä ovat <a href="http://library.usca.edu/Main/HomePage"><span class="caps">USC</span> Aiken Gregg-Graniteville Libraryn</a> ja <a href="http://www.dbb.su.se/">Tukholman yliopiston Biokemian ja biofysiikan laitoksen</a> sivustot.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Tee tutkimusmatka kirjastojen intra-wikeihin</h4> <p>Yleensä organisaatioiden intranetit ovat suljettuja ulkopuolisilta. Joissain organisaatioissa on taas päätetty, että pääsääntöisesti kaikki organisaatiota koskevat asiat ovat julkisia &#8211; ellei jokin erityinen syy (esimerkiksi laki) vaadi jonkin tiedon pitämistä organisaation sisällä. Loppujen lopuksi tällaisia asioita on varsin vähän.</p> <p>Kaikille avoimien intranettien ansioista pääsemme tutustumaan, miten wikejä voidaan käyttää esimerkiksi kirjaston sisäisten asioiden hoidon ja suunnittelun tukena. Valitse vierailusi kohteeksi jompi kumpi seuraavista henkilökuntawikeistä. Voit toki käydä selailemassa molempia, jos haluat.</p> <ul> <li><a href="http://albystaff.pbwiki.com/">Albany County Public Library &#8211; Albystaff wiki</a></li> </ul> <ul> <li><a href="https://wiki.lib.umn.edu/">University of Minnesota Libraries Staff Wiki</a></li> </ul> <p>Kerro blogissasi, minkä wikin/wikit valitsit ja havaintojasi siitä, mihin tarkoituksiin kyseistä wikiä on sovellettu. Mitä sisältöä wikistä löytyy? Kuinka usein wiki näyttää päivittyvän? HelMet-alueella tehtiin vastikään selvitys kirjastojen yhteisen intranetin perustamiseksi. Pitkän selvityksen tulos oli, että yhteistä intraa ei voida perustaa. Kirjastot.fi:ssä on sensijaan <a href="http://www.kirjastot.fi/Keskustelut/Viestit.aspx?groupID=bc812463-121c-478e-a892-52eca377ed0f">yksi yhteinen keskustelupalsta</a>. Voisiko yhteisestä, wikimäisestä tietojärjestelmästä kuitenkin olla jotain iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kirjastoille?</p> <h4>Tutustu wikisuunnittelumalleihin</h4> <p>Suunnittelumalli (design pattern) on ohjelmistotekniikan puolelta periytyvä termi. Suunnittelumallit ovat kaavamaisia kuvauksia siitä, kuinka jokin yleisesti esiintyvä ongelma voidaan ratkaista jo aiemmin hyväksi havaitulla tavalla. Suunnittelumalli sisältää ongelmakuvauksen l. tilanteen, jossa mallia voidaan soveltaa, sekä ongelman yleisellä tasolla esitetyn ratkaisun. Joskus suunnittelumallin yhteydessä kerrotaan vielä ratkaisun soveltamisen seurauksista ja annetaan joitain käytännön esimerkkejä. Suunnittelumalli voidaan esittää myös <i>antisuunnittelumallin</i> (anti-pattern) muodossa, jolloin suunnittelumallin tarkoituksena on auttaa piilevien ongelmatilanteiden havaitsemisessa.</p> <p><a href="http://www.wikipatterns.com">Wikisuunnittelumallit</a> (wikipatterns) ovat toimiviksi havaittuja wikityöskentelyn edistämisen keinoja. Samalla sivustolla on tarjolla myös antisuunnittelumalleja, joiden avulla voi koittaa välttää wikien käytön sudenkuopat.</p> <p>Selaile wikisuunnittelumalleja ja valitse jokin suunnittelumalli, josta kerrot lyhyesti omin sanoin blogissasi. Kerro minkä suunnittelumallin tai antisuunnittelumallin valitsit, mistä kyseisessä mallissa on kyse ja missä tilanteissa mallia voisi käyttää. Tuntuvatko annetut esimerkit järkeviltä?</p> <p>Tämä tehtävä voi vaikuttaa aluksi hankalalta. Jos tehtävän johdannon kuvailu ohjelmistotekniikan suunnittelumalleista tuntuu aivan käsittämättömältä, niin ei huolta. Tutkaile rauhassa Wikipattens-sivustoa, niin asia todennäköisesti avautuu itsestään. Wikisuunnittelumalleja voi soveltaa tietämättä ohjelmistotekniikan suunnittelumalleista mitään. Wikeistä ja tästä tehtävästä voidaan jutella myös tulevissa ryhmäkeskusteluissa.</p> <p>(Jos jollekulle heräsi uteliaisuus tutkia, millaisia alkuperäiset suunnittelumallit ovat, Wikipedia tietää kertoa lisää. Suomenkielinen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Antisuunnittelumalli">Antisuunnittelumalli</a> -artikkeli on suorastaan hauska :) )</p> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>Laurel Tarulli (2007): <a href="http://laureltarulli.wordpress.com/2007/12/27/wikis-and-cataloguers-the-first-step-has-been-successful/">Wikis and Cataloguers: Success for the First Step</a></li> <li>Commoncraft: <a href="http://www.commoncraft.com/video-wikis-plain-english">Wikis in Plain English</a> (3:50 video)</li> <li>Bemidji State University: <a href="http://ferret.bemidjistate.edu/~morgan/WeblogsAndWikis/wikka.php?wakka=CategoryWikiHandbook">Wiki Writing Handbook</a></li> <li><a href="http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=s%3Awikit&#38;searchscope=9&#38;Submit.x=16&#38;Submit.y=25&#38;m=&#38;l=&#38;b=&#38;Da=&#38;Db">wiki-aiheisia kirjoja</a>= HelMetissä</li> <li>Stewart Mader (2007): <a href="http://www.amazon.com/Wikipatterns-Stewart-Mader/dp/0470223626/ref=bxgy_cc_b_img_b">Wikipatterns</a></li> <li>Stewart Mader (2007): <a href="http://www.youtube.com/watch?v=32cXcdXqS4A">How do you grow wiki adoption?</a> (21:17 videoitu esitelmä)</li> </ul> <ul> <li>Mike Cannon-Brookes (2007): <a href="http://www.slideshare.net/mcannonbrookes/organisational-wiki-adoption">Organizational Wiki Adoption</a></li> </ul> Mon, 07 Dec 2009 09:29:53 +0200 Admin 2109 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/wikit-tiedonlahteena <h1>Wikit tiedonlähteenä</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Tunnemme joitain erityisalojen wikejä</li> </ul> <ul> <li>Tiedämme, miten kirjastoissa on käytetty wikejä</li> </ul> <p>Kaikkien tuntema Wikipedia ei ole suinkaan ainut käyttäjiensä yhteistoimin rakentama tiedonlähde. Kuten tietosanakirjat yleensä, Wikipedia on parhaimmillaan silloin, kun jostain asiasta haluaa saada yleiskuvan nopeasti tai tavoitteena on kerätä edustava viitelista, jonka ohjaamana voi ryhtyä etsimään alkuperäislähteitä.<br /> Wikipedian tietosanakirjaluonne asettaa kuitenkin vaatimuksensa palvelussa julkaistaville sisällöille. Wikipediassa ei voi julkaista alkuperäistutkimusta tai artikkeleita suuren yleisön näkökulmasta merkityksettömistä aiheista &#8211; näin muutamia Wikipedian laatukriteereitä mainitaksemme. Yleisluontoisen Wikipedian rinnalla elää ja kukoistaa valtava erityisalojen wikien joukko, johon tutustuminen on tämän kerran asiamme. Erityisalojen wikit voivat vapaasti olla sitä, &#8220;mitä Wikipedia ei ole&#8221;:http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Mitä_Wikipedia_ei_ole.</p> <p>Wikipedian rahoitusta ja teknistä ylläpitotyötä hoitamaan perustettu Wikimedia-säätiö on taustaorganisaationa myös joukolle muita wikejä. Säätiön suojeluksessa ovat muun muassa <a href="http://wiktionary.org">Wiktionary</a> -sanasto ja tesaurus, <a href="http://wikibooks.org/">Wikibooks</a> -kirjasto ja <a href="http://www.wikiversity.org/">Wikiversity</a> -oppimisen verkkoyhteisö. Wikipedian tapaan nämä palvelukokonaisuudet ovat tarjolla myös suomeksi nimillä <a href="http://fi.wiktionary.org">Wikisanakirja</a> , <a href="http://fi.wikibooks.org">Wikikirjasto</a> ja <a href="http://fi.wikiversity.org">Wikiopisto</a></p> <p><a href="http://www.wikiindex.org">WikiIndex</a> &#8211; hakemistomuotoinen wiki wikeistä &#8211; on nopein tie erityisalojen wikien jäljille. Vaikka hakemistossa on listattuna tuhansia wikejä, valtavan aineistomäärän selailu on varsin sujuvaa, sillä kaikki palvelussa esitellyt wikit on kuvailtu saman mallin mukaan <a href="http://www.wikiindex.org/WikiIndex:StructuredData">erityisen tallennuspohjan</a> avulla. Hakemistoa voi selailla esimerkiksi wikin <a href="http://wikiindex.org/Category:Wiki_Topic">aihepiirin</a>, <a href="http://wikiindex.org/Category:Wiki_Language">kielen</a> ja <a href="http://wikiindex.org/Category:Wiki_Size">artikkelimäärän</a> mukaan. WikiIndexin suomalaisten wikien lista ei ole kattava. Suomalaisia wikejä etsiessä kannattaakin tutustua suomenkielisen Wikipedian listaukseen &#8220;aihealueisiin erikoistuneista wikeistä&#8221;:http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Luettelo_suomenkielisistä_wikeistä.</p> <p>Kirjastoaiheisiin wikeihin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa WikiIndexin <a href="http://www.wikiindex.org/Category:Library">Library</a> -hakemistosivulta, jolla listatuista wikeistä tutustumisen arvoisia ovat ainakin ohjewikit <a href="http://www.libsuccess.org">LibSuccess</a> ja hieman hiljaisempi <a href="http://www.liswiki.org">LISWiki</a>. Ei kannata unohtaa myöskään koto-Suomen <a href="http://wiki.kirjastot.fi">KirjastoWikiä</a>, josta ei vielä ole esittelyä WikiIndexissä (_vink_ <em>vink</em>).</p> <p>Wikipedian menestys on osoittanut, että ainakin tietosanakirja-tyyppisen sisällön tuottamiseen wiki on mitä mainioin työkalu. Wikin ei tarvitse kuitenkaan automaattisesti olla tietosanakirjan kaltainen, eikä edes ulkoisesti muistuttaa tavallista verkkosivua. Esimerkiksi <a href="http://www.wikimapia.org">Wikimapia</a> -palvelun käyttöliittymänä on satelliittikuva, jonka välityksellä palveluun voi syöttää ja selailla tiettyihin paikkoihin liittyvää tietoa ja huomioita. (Katso esimerkiksi <a href="http://wikimapia.org/#lat=59.4390968&#38;lon=24.7440434&#38;z=14&#38;l=0&#38;m=a&#38;v=2">Tallinna</a>) </p> <p>Paperille painetun teoksen yhtenä etuna on tavattu pitää sitä, että kerran painettuna teksti on pysyvää eikä sitä voi muuttaa. Joidenkin teostyyppien kohdalla tekstin pysyvyys ja hankala muutettavuus on kuitenkin ei-toivottu ominaisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi matkaoppaat, jotka muutaman vuoden ikäisinä palvelevat vain kuriosieettitarkoituksia. Muuttuva maailma vanhentaa teokset hyllyihin.</p> <p>Jatkuvan muutoksen tilassa oleva wiki sen sijaan voi heijastaa maailman muutoksia välittömästi. Painetun matkaoppaan tietoja kannattaakin verrata ja täydentää <a href="http://www.wikitravel.org">Wikitravel</a> -wikimatkaoppaan avulla. Tutkaile kokeilun vuoksi, mitä Wikitravelissa kerrotaan etelänaapuristamme <a href="http://wikitravel.org/en/Estonia">Virosta</a> .</p> <h3>Tehtäviä</h3> <h4>Bongaa wiki</h4> <p>Etsi <a href="http://www.wikiindex.org">WikiIndexsistä</a> mikä tahansa itseäsi kiinnostava, <i>jokin muu kuin kirjastoaineinen wiki</i> ja tutustu kyseisen wikin sisältöön. Bloggaa bongaamastasi wikistä &#8211; kerro mistä on kyse ja mistä osoitteesta wiki löytyy. Linkitä myös kyseisen wikin WikiIndex-esittelysivuun.</p> <h4>Kirjastowikit kirjaston käyttäjille</h4> <p>Perehdy <a href="http://librarywikis.pbwiki.com/">LibraryWikis</a> -sivuston avulla kirjastojen asiakkailleen rakentamiin wikeihin. Kerro blogissasi havaintojasi siitä, miten kirjastot ovat hyödyntäneet wikejä nimenomaan asiakkaille suunnatuissa verkkopalveluissa? (<a href="http://librarywikis.pbwiki.com/Collaboration+between+Library+Staff+and+Patrons">Collaboration between Library Staff and Patrons</a>)</p> Mon, 14 Dec 2009 09:57:51 +0200 2110 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/yhteistyo-verkossa <h1>Yhteistyö verkossa</h1> <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Vertailemme perinteisiä ohjelmistojamme verkossa toimiviin ohjelmistoihin</li> <li>Opimme katsomaan verkkoa työtilana, nimenomaan yhteisöllisenä sellaisena</li> </ul> <ul> <li>Tutustumme varjo-it -käsitteeseen</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>MS Office &#8211; tuo toimistotyöläisen verraton apu ja ikuinen piinaaja! Kun lisätään tähän vielä selain, sähköposti ja ryhmäkalenteri, ollaan luultavasti siinä kokoonpanossa jolla suurin osa tämän päivän tietotyöstä tehdään, organisaatiosta ja maasta riippumatta. Tähän päälle tulevat luonnollisesti vielä kunkin alan erityisohjelmistot, kuten meidän tapauksessamme kirjastojärjestelmät.</p> <p>Tuttujen toimisto-ohjelmien juuret ovat ajassa, jolloin verkotettu tietokone oli harvinaisuus ja dokumentti oli yhtä kuin paperinippu. Verkottomana aikana dokumentti kirjoitettiin itsekseen, se tulostettiin, vietiin kommentoitavaksi, korjattiin, tulostettiin uudelleen ja lopulta arkistoitiin jonnekin jotain tarkoitusta varten &#8211; samaan tapaan, kuin tehtiin kirjoituskoneiden aikakaudella.</p> <p>Ja näin me teemme edelleen! Kommentoitavat dokumentit kiertävät nykyään useimmiten sähköpostilla, mutta muutoin työskentely sujuu samaan tapaan kuin aikana, jolloin pöydällä oli Dellin sijaan <a href="http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kirjoitus">Remington</a>. Yksi syy tähän lienee se, etteivät tutut toimisto-ohjelmistot taivu kovin hyvin verkkovälitteiseen ryhmätyöskentelyyn, vaikka esimerkiksi Wordiin onkin hiljalleen lisätty muun muassa kommentointia ja tekstin versioiden hallintaa helpottavia ominaisuuksia. Käytössä näitä ominaisuuksia näkee kuitenkin kovin harvoin.</p> <p>Tätä ongelmaa on koitettu korjata rakentamalla intranettejä, joiden dokumenttienhallinta- ja työryhmäominaisuuksien on toivottu helpottavan yhdessä työskentelyä ja tiedon jakamista. Ajatus on hyvä, mutta toteutuksessa on usein parantamisen varaa &#8211; yhden ongelman ratkaisu onkin uusien ongelmien alku.</p> <p>Työt on kuitenkin tehtävä, temppuili IT-infra tai ei. Tyytymättömyys virallisiin, mutta huonosti toimiviin työvälineisiin on synnyttänyt ilmiön, jota kutsutaan nimellä <a href="http://www.digitoday.fi/tyo-ja-ura/2008/07/10/tyytymattomyys-hitaaseen-it-kehitykseen-kasvaa-tyopaikoilla/200818198/66?offset=10">varjo-it</a>. Kun viralliset työkalut eivät toimi tai parannukset ovat juuttuneet loputtomaan palaveeramisen ja suunnittelun suohon, uusia työkaluja on alettu tuomaan käyttöön keittiön kautta, jotta työt saadaan tehdyksi. Sekään ei liene aivan harvinainaista, että epävirallisia tietä käyttöön otettu työkalu saa lopulta IT-osaston siunauksen ja tulee tukipalvelujen ja lisensoinnin piiriin. On tyypillistä, että ilmaistyökaluista on tarjolla paremmin laajaan organisaatiokäyttöön sopiva maksullinen versio.</p> <p>Sensitiivisten tietojen käsittelyyn epäviralliset työkalut eivät sovi &#8212; kuka vastaa, jos tiedot vuotavat ulkopuolelle? Toisaalta loppujen lopuksi sellaista tietoa, joka todella vaatii tarkkaa varjelua, on varsin vähän. Etenkin kirjaston kaltaisessa julkishallinnon organisaatiossa, jossa ei ole yrityssalaisuuksia vaan päinvastoin laki velvoittaa avoimeen virkamiestoimintaan. Edellisessä tehtävässähän me tutkailimme <a href="http://albystaff.pbworks.com">yhdysvaltalaisen kirjaston wiki-intraa</a>, jossa oleva tieto on käytännössä hyödyksi vain kirjaston henkilökunnalle, mutta jonka avoimuudesta ei kuitenkaan ole haittaa ja siksi sisältö on kaikkien selailtavissa.</p> <p>Mitä varjo-it sitten käytännössä on? Jo aiemmin tutuksi tulleet Mese, RSS-lukijat, Deli ja wikit lienevat tyypillisimpiä epävirallisen IT-infran osia, kuten myöskin toisen kurssitapaamisen ajankohdan etsimisessä käytetty <a href="http://www.doodle.com">Doodle</a>. Myös Officelle on käytössä vaihtoehtoja, kuten <a href="http://docs.google.com">Google Docs</a> ja <a href="http://www.zoho.com/">Zoho</a> jotka taipuvat esikuvaansa paremmin verkkovälitteiseen ryhmätyöskentelyyn. Nopeatempoiseen ideointiin ja aivoriiheilyyn taas miellekarttaohjelma <a href="http://www.mindmeister.com">Mindmeister</a> tai itsenäisyyspäivän kurssichatissa kokeiltu <a href="http://www.etherpad.com">Etherpad</a> ovat omiaan. Näitä ohjelmia kannattaa tutkailla kaikessa rauhassa sopivan tilaisuuden tai tarpeen tullen. Kannattaa vilkaista ainakin Mindmeisteristä löytyvää <a href="http://www.mindmeister.com/20543424/mind-mapping">huikeaa miellekarttaa miellekartoista</a> :) Tämän viikon tehtävissä jatkamme kuitenkin wikien parissa.</p> <p>Tiedon jakamisen lisäksi wikiä voi käyttää tekstinkäsittelyn tapaan. Erityisen hyvin se sopii tähän käyttöön, jos tekstiä on kirjoittamassa useampi henkilö &#8212; kuten työryhmä. Tällöin työryhmän jäsenet kirjoittavat tekstiä wikissä, sen sijaan että he tukkisivat toistensa sähköpostit Word-liitetiedostoilla, joiden ajantasaisena pitäminen hukkaa työaikaa ja on turhauttavaa. Kukapa ei olisi jossain vaiheessa elämäänsä joutunut sompailemaan kömpelön &#8220;Liitteenä uusin versio, kommentoikaa&#8221; -sähköpostivaihdon kanssa, jonka osapuolet ovat yleensä tasapuolisesti yhtä ulkona siitä, missä viestissä onkaan se uusin ja kaikki muutokset sisältävä Word-tiedoston versio.<br /> &#8216;Tekstinkäsittelywikin&#8217; voi aivan hyvin sulkea ulkopuolisilta, jolloin siihen voi olla helpompi suhtauta tekstin muokkaamisen työkaluna, jossa kirjoitetun tekstin ei suinkaan tarvitse olla valmista ja punnittua puhetta. Wikipedian artikkeleiden huoliteltu kieli ja ulkoasu antaa wikityöskentelystä liian siloitellun kuvan :)</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Luo sivu kurssin wikiin</h4> <p>Kurssillemme on perustettu oma, kaikille avoin wiki, joka sijaitsee Wikispaces-palvelussa osoitteessa <a href="http://23asiaa.wikispaces.com">23asiaa.wikispaces.com</a>. Tarkoituksena on, että kukin luomme kurssiwikiin oman, henkilökohtaisen profiilisivun valmiiksi tehdyn sivupohjan ohjaamana. Tässä sovellamme <a href="http://www.23asiaa.net/asiat/mika-wiki">aiemmin esiteltyjä</a> wikisuunnittelumalleja &#8211; tarkemmin sanottuna <a href="http://www.wikipatterns.com/display/wikipatterns/Scaffold">Scaffold</a> ja <a href="http://www.wikipatterns.com/display/wikipatterns/MySpace">MySpace</a> -nimisiä suunnittelumalleja. Tämän tehtävän tekeminen ei kuitenkaan vaadi näiden suunnittelumallien tuntemista. Huomaa, ettei profiilissa tarvitse paljastaa omaa nimeä &#8212; joten jos olet bloggaillut ja esiintynyt tähän asti nimimerkin suojista, todellinen identiteettisi pysyy edelleen salassa. </p> <p><a href="http://opeblogi.blogspot.com/">Anne Rongaksen</a> hienot video-ohjeet opastavat wikityöskentelyn alkuun. Opetusvideoita on kokonaista kymmenen kappaletta, mutta selviydyt tästä tehtävästä kunhan katsot videot:</p> <ul> <li><a href="http://www.peda.net/img/portal/1249282/Wikispaces_ohjeet_kirjoita.html" title="3:26 min">Kirjoita wikiin</a></li> </ul> <ul> <li><a href="http://www.peda.net/img/portal/1249282/Wikispaces_ohjeet_kuvawikiin.html" title="3:26 min">Lisää kuva wikiin</a></li> </ul> <p>Lisää Annen tekemiä opetusvideoita löydät <a href="http://sosiaalinen.wikispaces.com/Wikit">Sosiaalinen media opetuksessa -wikistä</a></p> <p>Videot katsottuasi mene kurssiwikiin ja luo itsellesi oma profiili http://23asiaa.wikispaces.com/Sivupohjat -sivulle linkitetyn Profiilisivu -sivupohjan avulla. Voit katsoa esimerkkeinä <a href="http://23asiaa.wikispaces.com/MattiL">Matin</a> ja <a href="http://23asiaa.wikispaces.com/mace">Macen</a> profiilit.<br /> Voit käyttää profiilisi kuvana mitä tahansa kuvaa, johon sinulla on käyttöoikeudet. Sen ei tarvitse olla omakuva, kuten meillä on.</p> <p>Saat luotua profiilisi oikeaan paikkaan, kun menet aluksi <a href="http://23asiaa.wikispaces.com/Kurssilaiset_Helmet_2009">Kurssilaiset</a> ja luot linkin uudelle sivulle (tulevaan profiiliisi), kuten Annen video-ohjeissa neuvotaan. Jos haluat kokeilla aluksi wikin muotoilua jossain muualla, voit mennä kurssiwikin <a href="http://23asiaa.wikispaces.com/Hiekkalaatikko">Hiekkalaatikolle</a> , jossa saa kokeilla mielin määrin erilaisia muotoiluasetuksia. Älä pelkää tehdä wikiin muutoksia, kaikista sivuista tallentuu muutoshistoria, jonka avulla mikä tahansa muutos on peruttavissa. Katso esimerkiksi <a href="http://23asiaa.wikispaces.com/page/history/Hiekkalaatikko">Hiekkalaatikon muutoshistoria</a> .</p> <h4>Osallistu kurssitapaamisen suunnitteluun</h4> <p>Tällä kurssilla on 13.11.2009 järjestetyn lisäksi vielä toinen tapaaminen, näillä näkymin tammikuun loppupuolella. Kurssiwikiin on perustettu sivu, jossa päivän sisältöä rakennellaan. Käy kirjoittamassa sinne mitä haluaisit tuolloin käsiteltävän ja poista ja muokkaa asioita joista olet eri mieltä. Olisiko sinulla itselläsi jotain annettavaa kurssitovereidesi toiveisiin? Mikä olisi päivälle hyvä rakenne?</p> Mon, 14 Dec 2009 10:00:50 +0200 2098 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/pelaaminen <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>tutustutaan ja kokeillaan kevyttä tietokonepelaamista</li> </ul> <p>Mitä moninaisempia pelejä tunnetaan sivilisaation hämäristä alkuajoista asti &#8211; pelit sekä pelaaminen ovat universaalisti tunnettuja kaikissa ihmiskulttuureissa.</p> <p>Kirjastojen ja pelien suhde lienee ollut ongelmallinen kirjastojen alkuajoista asti, sillä onhan kirjasto pyhitetty ajan tuhlaamiseksi nimenomaan kirjallisuuden, eikä pelien parissa. Kirjastoissa on kuitenkin jo huomattu pelien potentiaali lukemiseen innostamisen ja muun kasvatuksen apuna. Koululaisille on järjestetty lukukilpailuja Suomessakin. Yleisten kirjastojen aineistokokoelmista löytyy pelejä käsittelevän kirjallisuuden lisäksi myös jonkin verran varsinaisia pelejä kotiin lainattavaksi. Tietokonepelien kohdalla tilanne on toistaiseksi umpikujassa, sillä Suomen tekijänoikeuslaki ei nykyisellään takaa kirjastoille lainausoikeutta mihinkään tietokoneohjelmiin.</p> <p>Ennen Windowsin pasianssia ja Miinaharavaa törsäsimme aikaamme hirttopuun ja jätkänshakin merkeissä. Nykyään lyhyet luppoajat vaikkapa julkisissa kulkuneuvoissa tai kirjastossa sujuvat kännykän matopelin ja mahjong-pasianssin tai netistä löytyvien flash-pelien siivittämänä. Tällaisille pikkupeleille on yhteistä yksinkertaiset säännöt sekä pelisession matala aloitus- ja lopetuskynnys. Tällaisestä niin kutsutusta <em>casual gaming</em> -pelaamisesta käytämme tässä yhteydessä suomennosta ajanvietepelaaminen.</p> <p>Yksinkertaisia ajanvietepelejä pelataan tyypillisesti itsekseen tai tietokonetta vastaan, mutta kiinteiden nettiyhteyksien myötä on valtavirtaisen ajanvietepelaamisenkin ympärille rakennettu sivustoja, joissa on jonkinlaisia yhteisöllisiä ominaisuuksia. Kaksi tällaista suomalaista sivustoa ovat <a href="http://alypaa.com/">Älypää</a> sekä <a href="http://aapeli.com">Aapeli</a>. Molemmissa pelaajilla on oma profiili, jossa näkyy minkä pelien parissa he ovat viihtyneet ja kuinka hyvin niissä suoriutuneet ja pelaamisen sivussa voi turinoida muiden käyttäjien kanssa. </p> <p>Ajanvietepelit ovat myös Facebookin suosittua sisältöä. Facebookin peleistä <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/FarmVille">Farmville</a>, &#8216;reaaliaikainen maatilasimulaatio&#8217; on ollut viime aikoina tapetilla. Nyt joulukuun alussa virtuaalimaanviljelijöiden määrä oli kasvanut jo yli 72 miljoonaan.</p> <p>Ajanvietepelit lienevät useimmille ensimmäinen kosketus tietokonepelien maailmaan ja tästä syystä niiden pelaajamäärät ovat huimia. Toinen viime vuosina suosiotaan valtavasti kasvattanut peligenre on <span class="caps">MMORPG</span>, johon tutustumme nyt Runescape-pelin kautta.</p> <p>Tuttavallisesti <em>Runena</em> tunnettu Runescape on eräs <span class="caps">MMORPG</span>, eli <em>massively multiplayer online roleplaying game</em>. Käsite vaatinee hieman avaamista. <i>Massively multiplayer</i> tarkoittaa, että pelaajia on pelissä kerrallaan satoja tuhansia. <cite>Online</cite> viittaa tietenkin verkossa pelaamiseen ja <cite>roleplaying game</cite> <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokoneroolipeli">roolipeleihin</a>. Selaimessa toimiva peli on suosittu suomalaisenkin nuorison keskuudessa ja sitä kautta myös moni kirjastolainen tuntee pelin nimeltä.</p> <p>Muihin MMORPG:eihin, kuten World of Warcraftiin (WoW) tai <span class="caps">EVE</span> Onlineen verrattuna Rune on hieman yksinkertainen ja sitä pidetäänkin tällaisten <i>oikeiden</i> MMORPGien pikkuveljenä.</p> <p>Varsinaista juonta eikä myöskään päätepistettä pelissä ei ole, vaan pelaaminen koostuu maailmassa elämisestä. Hahmon kehittyneisyyttä mitataan tasoilla ja kaikki aloittavat samasta &#8211; tasolta yksi, josta edetään ylöspäin. Tällainen asetelma on roolipeleille hyvin ominainen.</p> <p>Runen, kuten muidenkin MMORPGien pelaaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Monimutkaisen pelimaailman hallitseminen vaatii valtavan määrän tietoa, jonka laajuudesta saa käsityksen vierailemalla <a href="http://strategywiki.org/wiki/Runescape">Runescape-wikissä</a>. </p> <p>Frans Mäyrän <a href="http://www.uta.fi/~frans.mayra/Mayra_verkkopelaamisen_muodonmuutos.pdf">Internet-pelaamisen muodonmuutos</a> (Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 4/2006) sekä <a href="http://www.tieke.fi/tiedosta-lehti/?ARTICLE_NUM=18133">Pelikulttuurit ja tietoyhteiskunnan muutos</a> -artikkeleista selviää muun muassa, että kevyttä ajanvietepelaamista harrastavat eivät olekaan nuoria poikia, kuten yleensä stereotyyppisesti ajatellaan. Pelaaja voi aivan yhtä hyvin olla aikuinen nainen, kertovat tutkimukset.</p> <h4>Muutamia pelejä</h4> <p>Orange County Library Systemin tuoreessa <a href="http://www.ocls.info/Virtual/Galleries/Events/gaming.asp?bhfv=9&#38;bhfx=9.0%20%20r28&#38;bhqs=1">Citricon&#8212;Library Defenderissä</a> OCLS:n maskotti Squirt pelastaa kirjaston aineiston, jonka avaruusmuukalaiset vievät.</p> <p><a href="http://images.google.com/imagelabeler/">Google Image Labeler</a> -pelissä avainsanoitetaan netistä löytyviä kuvia. Pisteitä saa siitä, että käyttää samoja avainsanoja kuin pelikaveri. Googlelta peli on ovela veto, sillä tämän avulla käyttäjät tuottavat kätevästi metadataa Googlen omaa kuvahakupalvelua varten.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Tutustu Runen opetusjaksoon</h4> <p>Katsele video <a href="http://youtube.com/watch?v=MacdJ4rGSBI&#38;fmt=6">Runecsapen opetusjaksosta</a> komealla sankarihevillä ryyditettynä. Jos haluat tutustua Runeen oikein perinpohjin, voit luoda itsellesi myös pelihahmon ja pelata opetusjakson läpi.</p> <p>Huomaa, ettei opetusjakson aikana vielä pääse olemaan tekemisissä muiden pelaajien kanssa. Varsinainen peli alkaa vasta jaksosta suoriuduttua ja siihen mennee puolisen tuntia riippuen tietenkin siitä kuinka hukassa olet kolmiulotteisen peligrafiikan kanssa ja kuinka nopeasti opit hallitsemaan sen.</p> <h4>Pelaa</h4> <p>Jos sinulla on Facebook-profiili, valitse jokin Facebook-peli ja kokeile sen pelaamista. Suosittuja Facebook-pelejä löydät esimerkiksi <a href="http://mashable.com/2009/10/16/top-facebook-games/">tältä listalta</a>. Voit toki kokeilla myös useampaa peli,. </p> <p>Mikäli et ole Facebookissa, tutustu Aapeli tai Älypää -sivustoihin ja pelaa jotain peliä, tai useampaa. Voit rekisteröityä käyttäjäksi, jos haluat paremman kuvan palvelujen yhteisöllisistä ominaisuuksista. </p> <p>Kirjoita blogissasi mitä pelasit. Kuvaile peliä jollain tavoin blogisi lukijoille, vaikkapa sen säännöistä tai oliko se sinusta aivan dorka, hauska, tai aluksi vaikea oppia. Jos loit tunnukset Aapeliin tai Älypäähän , kerro myös käyttäjänimesi, jotta muut kurssilaiset löytävät sinut.</p> <h4>Bloggaa</h4> <p>Lue silmäillen pelejä ja oppimista käsittelevä Yhdysvaltain koulukirjastoyhdistyksen julkaisema PDF-dokumentti <a href="http://library.sd.gov/forlibrarians/institute/2009/YAHandouts/GVBOCES-BoardGamesAASLStandards.pdf"><span class="caps">AASL</span> Standards for the 21st-Century Learner Board Gaming Alignment</a>.</p> <p>Pohdi blogissasi, joko erillisessä kirjoituksessa tai pelikokemustasi kuvailevan blogikirjoituksen yhteydessä, kuinka hyvin AASL:n dokumentin lautapelejä koskevat väitteet pitävät paikkansa tietokonepelien tapauksessa.</p> <p>Kierrä lisäksi kurssitovereidesi blogeissa ja jätä kaksi kommenttia.</p> <h4>Muuta tehtävää</h4> <p>Jos tiedät jotain mielenkiintoisia pelejä netissä, lähetä ihmeessä niistä linkki kurssilaisille deliin. Muistathan vielä miten se tapahtui?</p> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li>American Library Association <a href="http://gaming.ala.org/resources/index.php?title=Main_Page">Gaming Wiki</a></li> <li><a href="http://gaming.ala.org/gnews/2008/05/12/readers-advisory-for-gamers/">Readers Advisory for Gamers</a> (kirjojen suosittelu asiakkaan suosikkipelien perusteella)</li> <li>Beth Gallaway: <a href="http://libgaming.blogspot.com/">Game On: Games in Libraries</a> (Blogi)</li> <li>The Shifted Librarian 15.2.2008: <a href="http://theshiftedlibrarian.com/archives/2008/04/15/does-gaming-promote-reading.html">Does Gaming Promote Reading?</a></li> <li>Karin Edman, Olle Engström: <a href="http://dspace.bib.hb.se:8080/dspace/bitstream/2320/3515/1/08-21.pdf">Folkbibliotek och TV-spel: En kvalitativ studie av hur införandet at TV-spel på svenska folkbibliotek relaterar till införandet av andra nya medier</a> (320KB <span class="caps">PDF</span>)</li> <li>UCPoriNews nro 8 &#8211; 6.11.2006: <a href="http://www.porinyliopistokeskus.fi/sivu.aspx?taso=2&#38;id=424">Lapsia tarvitaan opettamaan aikuisia pelaamaan</a></li> <li>Tuhat sanaa 17.11.2007: <a href="http://tuhatsanaa.net/puolet_suomalaisista_digitaalisia_pelaajia">Puolet suomalaisista digitaalisia pelaajia</a></li> <li>Marc Prensky: <a href="http://partners.becta.org.uk/page_documents/research/emerging_technologies07_chapter4.pdf">How to teach with technology: keeping both teachers and students comfortable in an era of exponential change</a> (680KB <span class="caps">PDF</span>)</li> <li>Annikka Suoninen: Lasten mediamaailma (Hyvinvointikatsaus, 1/2007, s. 30-34)</li> <li>Sinko, Pietilä, Bäckman: <a href="http://www.edu.fi/julkaisut/lukusuomi_valmis.pdf">Luku-Suomessa taottua &#8211; Opetushallituksen Luku-Suomi-kärkihankkeen (2001–2004) raportti</a> (3MB <span class="caps">PDF</span>)</li> </ul> <ul> <li>Ruotsalainen <a href="http://spelbiblioteket.wordpress.com/">Spelbibliotek -blogi</a></li> </ul> Thu, 29 Oct 2009 20:07:07 +0200 2111 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/opittujen-asioiden-soveltaminen <h3>Oppimistavoitteet</h3> <ul> <li>Kertaamme millaisia taitoja olemme kurssilla oppineet</li> <li>Toteamme uudet taitomme yleispäteviksi</li> </ul> <ul> <li>Opimme tarkastelemaan web 2.0 -palvelujen perustamista organisaatiomme (kirjaston) kannalta</li> </ul> <h3>Saatteeksi</h3> <p>Tämän kurssin puitteissa olemme oppineet käyttämään muutamia uudentyyppisiä webpalveluja ja siinä sivussa kehittäneet taitojamme toimia vuorovaikutteisessa tietoverkkoympäristössä. Pääasiallisesti olemme toimineet oikeassa, varsinaisessa internetissä emmekä missään omissa, turvallisissa ja eristetyissä testi- ja oppimisympäristöissä.</p> <p>Reflektointi-tehtävässä tarkastelimme miten kurssin alkupuoli on meihin vaikuttanut, nyt on korkea aika ruveta miettimään miten elämä jatkuu kurssin päätyttyä.</p> <p>Sosiaalisessa webissä toimiessamme olemme bloggaamisen, blogien kommentoinnin ja foorumeilla toimimisen myötä totutelleet julkaisemaan puheenvuorojamme avoimesti. Vaikka toimintaamme onkin ohjannut tietyt aihepiirit, verkon avoimen luonteen vuoksi puheenvuorojemme kohderyhmää ei ole varsinaisesti rajattu. Joku muukin saattaa meidän sitä jopa tietämättä lukea ja kommentoida omia sanomisiamme. Puheenvuoromme tallennetaan ja indeksoidaan hakukoneisiin. Dokumenttien, tiedon ja elämysten jäsentelyn, jakamisen ja arkistoinnin ammattilaisina arvostamme tätä ja pidämme sitä luonnollisena ja toivottavana asiana.</p> <p>Diskurssin käymisen lisäksi olemme oppineet tuottamaan ja muokkaamaan webissä olevaa sisältöä asiasta erikseen neuvottelematta. Olemme totutelleet rakentamaan työmme toisten töihin perustaen sekä kasvaneet kunnioittamaan tähän liittyviä tekijän- ja käyttöoikeuksia sekä yleisiä hyviä tapoja. Vastavuoroisesti luomme muille mahdollisuuden nauttia meidän tekemisistämme. Kaikki oma tuotantomme rikastaa verkon sisältöä.</p> <p>Yksittäisten palvelujen opettelun kautta kehittämämme taidot ovat sovellettavissa myös muihin palveluihin. Wordpress, Vuodatus tai Blogger -bloggauspalvelua käyttänyt on tutustunut vastaavia palveluja ja ohjelmistoja yhdistäviin ominaisuuksiin. Samoin Deliciousin, Mesen, Galtsun ja Facebookin sekä Flickrin myötä opitut taidot toimivat vastaavissa muissa ympäristöissä. Runescapen käyttöliittymän ja perusominaisuuksien ymmärtäminen auttaa sopeutumaan muihinkin tietokoneroolipeleihin.</p> <p>Kurssille osallistujien blogeissa on nähty jo innostusta ja monenlaisia sovellusideoita kurssilla käsitellyistä asioista joilla kirjastot voisivat lähteä mukaan sosiaaliseen webiin.</p> <p>Innostuksen ja osaamisen lisäksi tarvitaan myös pitkäjänteisempää suunnittelua miten oman kirjaston tietohallinto, henkilöstö ja päällystö sekä tietenkin asiakkaat ja muut sidosryhmät saadaan mukaan hedelmälliseen yhteistyöhön ideoiden toteuttamista varten, miten ajankäyttö organisoidaan sekä käyttökoulutuksen rakentaminen ja toteuttaminen. Lisäksi ideat on onnistuneesti markkinoitava päättäville elimille ja toteutukset kollegoille ja asiakkaille.</p> <p>Organisaatioiden (kirjastojen) on keskusteltava ja päätettävä itse millaisen suhteen ne muodostavat sosiaaliseen webiin. Osallistutaanko siihen vai ei, ja jos osallistutaan niin miten työ organisoidaan. Haluaako organisaatio esiintyä yhtenäisenä ja henkilöitymättömänä vai annetaanko henkilöstön toimia omin nokkinensa. Millaisia periaatteita ja sääntöjä osallistumiselle luodaan ja maksetaanko verkkotyöskentelystä palkkaa vai voidaanko olettaa sen olevan samankaltainen kirjastotyöntekijöiden pyyteetön intohimo kuin vaikkapa kirjojen lukeminen. Voiko työnantaja odottaa olevansa oikeutettu kohdistamaan vaatimuksia tai sääntöjä tällaista työtä kohtaan?</p> <p>Uusia verkkopalveluja rakennettaessa on syytä ottaa huomioon muutamia eri näkökulmia. Esimerkiksi tuottaja, siis varsinaisen työn tekijä haluaa varmistua riittävästä, asiantuntevasta ja käytännöllisestä koulutuksesta sekä työajan ja muiden resurssien organisoinnista. Tällä kurssilla on opittu ainakin se, että aikaa menee väistämättä ja aivokoppa kuormittuu. Tietohallintoa kiinnostavat tietoturvan eri puolet ja työkalujen toiminnan varmistaminen sekä mahdollisuus vaihtaa työkalua mahdollisimman kivuttomasti tarpeen tullen. Kirjaston markkinoinnin kannalta on merkityksellistä minkälaisen kuvan toiminta ulospäin antaa ja että se tavoittaa haetut asiakkaat sekä tarkkailla minkälainen vaikutus tehdyllä työllä on. HelMet-kirjastojen yhteiset <a href="http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/">suositukset yhteisöllisen median käytöstä</a> ovatkin paraikaa kehitteillä.</p> <p>On varmasti erittäin hyödyllistä tarkastella miten muut kirjastot ovat mukaan lähteneet esimerkiksi bloggaamiseen ja miten se on lähtenyt sujumaan. Meillä on nyt tässä kasassa jo koko kourallinen uusia kirjastolaisia, jotka ovat bloganneet ainakin vähän aikaa ja aiemmalta 23 asiaa -kurssilta kokemuksia on kertynyt myös. Suomalaisten kirjastojen kannattanee keskustella onnistumisista ja epäonnistumisista keskenään, jotta hyvät käytännöt voidaan jakaa ja tunnetut sudenkuopat välttää. Keskusteluun on kirjastoalalla muutamia foorumeita olemassa (Kirjastot.fi, Kirjastolehti, Kirjastolehden keskustelupalsta, seminaarit) ja tämän kurssin myötä on myös muodostunut pienimuotoinen, dynaaminen verkosto web 2.0 -osaajia joiden varmasti kannattaa pitää yhteyksiä yllä vaikkapa jo tutuksi tulleen Mesen avulla ja ryhmittyä tarpeiden mukaan. Kauempanakin olevien palvelujen ylläpitäjille on helppoa lähettää kysely vaikkapa sähköpostitse ja esittäytyä kollegana ja kysellä kokemuksia käyttöönoton kiemuroista.</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Tee yksinkertaista mediaseurantaa</h4> <p>Kurssimme myötä verkkoon on syntynyt melkoinen määrä kirjastoon ja web 2.0:aan liittyviä sivuja, lähinnä tietenkin kurssilaisten blogeihin mutta muualle myös. Tutkiskele Googlen avulla, missä yhteyksissä kurssimme on mainittu. Jotta haku on varmasti kattava, kannattaa käyttää sekä <cite>23 asiaa</cite> että <cite>23asiaa</cite> hakusanoja. Selvitä myös, onko Google löytänyt oman blogisi. Samalla voit opetella käyttämään <a href="http://www.google.fi/advanced_search?hl=fi">Googlen tarkennettua hakua</a> jos et hallitse sitä jo. Bloggaa havainnoistasi.</p> <h4>Opitun arviointia</h4> <p>Lue joko Kate Sheehanin kirjoitus <a href="http://loosecannonlibrarian.net/?p=156">Are librarians culturally self-aware?</a>, John Blybergin <a href="http://www.blyberg.net/2008/01/17/library-20-debased/">Library 2.0 Debased</a> joka on jatkoa Sheenanin tekstille tai <a href="http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/">HelMetin suositukset yhteisöllisen median käytöstä</a>. Silmäile lävitse myös valitsemasi tekstin kommenttiosuus, sillä kahdessa ensin mainitussa blogikirjoitus on vain alustus kommenttiosuudessa leimahtaneelle keskustelulle. HelMet-ohjeiden luonnoksista löydät kaikenlaista mielenkiintoista aineistoa sivun vasemmasta laidasta.</p> <p>Miten kurssilla oppimasi asiat vertautuvat nyt lukemaasi tekstiin ja siitä käytyyn keskusteluun? Miten kommentoisit Sheehanin tai Blybergin blogikirjoitusta tai millaiseen muotoon haluaisit HelMet-ohjeet, olisiko tarkoituksenmukaisempaa tiivistää kolmee tai viiteen ranskalaiseen viivaan vai laatia seikkaperäiset ohjeet?</p> <h4>Kommentoi</h4> <p>Kirjoita ainakin kaksi kommenttia kurssitovereidesi blogeihin.</p> <h3>Lisätietoa</h3> <ul> <li><a href="http://nonprofitorgs.wordpress.com/2009/10/22/10-tips-for-managing-social-media-burnout/">10 Tips for Managing Social Media Burnout</a></li> <li><span class="caps">OCLC</span> Reports: <a href="http://www.oclc.org/reports/sharing/default.htm">Sharing, Privacy & Trust in our Networked World</a></li> </ul> <ul> <li>Kimmo Tuominen/Parlamenttikirjasto -blogi: <a href="http://parlamenttikirjasto.blogspot.com/2007/12/yhteisllist-liian-vhn-yhteisllist.html">Yhteisöllistä, liian (vähän) yhteisöllistä?</a></li> </ul> Mon, 21 Dec 2009 08:43:00 +0200 2112 at http://www.23asiaa.net http://www.23asiaa.net/asiat/2009/web-20-ja-muuttuvat-tyotavat <h3>Saatteeksi</h3> <p>Esimerkkinä verkkotyöskentelystä kerromme näin kurssin lopuksi lyhyesti siitä, miten tämä kurssi rakennettiin.</p> <p>23 asiaa -kurssia on vuoden 2008 kansallisen kurssin jälkeen kyselty useitakin kertoja ja kun HelMet-alueen koulutusryhmältä Sedulta tuli ehdotus meille sopivasta ajankohdasta ja muista järjestelyistä, tartuimme tilaisuuteen.</p> <p>Edellisellä kerralla kurssin aloittamista edelsi villi brainstormaussessio Tampereella, mutta nyt sellaista ei pidetty. Sen sijaan <a href="http://23asiaa.net/asiat/2008">aiemmat aineistot</a> kopioitiin kirjastot.fi:n tarjoamaan <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Redmine">Redmine-projektinhallintatyökaluun</a> edelleenkehittelyä varten. Kurssin tehtävien järjestystä säädettiin parissa <a href="http://www.dimdim.com/">DimDim-sessiossa</a>, mutta muu työ hoidettiin miltei kokonaan Redminessä. Projektinhallintatyökaluna se ei ole aivan selkeimmästä päästä, mutta on palvellut meidän tarkoituksiamme. Redminen tapahtumakalenteriin merkittiin kunkin tehtävän julkaisupäivä (nekin toki siirtyilivät ja jopa vaihtoivat järjestystä matkan varrella) ja muutamia muitakin tärkeitä päivämääriä. Projektin etenemisen hahmottaminen on mukavaa ns. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Gantt_chart">Gantt -näkymässä</a>.</p> <p>Suurin työ aineistojen kirjoittamiseksi tehtiin vuoden <a href="http://23asiaa.net/asiat/2008">2008 kurssia</a> <a href="http://www.23asiaa.net/asiat/2008/web-20-ja-muuttuvat-tyotavat">laadittaessa</a>. Tämä HelMet-alueella vedetty kurssi perustuu aineistoiltaan pitkälti silloin luotuun pohjaan. Redminessä on wikimäinen kirjoitustyökalu, jota käytettiin koko kurssin ajan noiden aiempien tekstin päivittämiseen. Linkit tsekattiin ja hapantuneet poistettiin. Ajankohtaisia linkkejä lisättiin ja tehtäviä muokattiin lähdeaineiston mukaan. Jokunen uusikin teksti kirjoitettiin ja vanhoja yhdisteltiin. Taisivat tosin päästä hieman lihomaan, vaikka yritimme pitäytyä &#8220;jos lisäät jotain, myös poistat jotain&#8221; -periaatteessamme.</p> <p>Kun juttelimme Mesessä tai DimDimissä, olimme yleensä sopineet tapaamisen ajankohdan etukäteen. Kun kurssi oli lähtenyt käyntiin, kurssichattejä ennen ja niiden jälkeen jäimme usein vaihtamaan ajankohtaisia kuulumisia kurssiin liittyen.</p> <p>23asiaa.net -kurssisivusto rakennettiin avoimeen lähdekoodiin perustuvan <a href="http://drupal.org">Drupal</a> -julkaisujärjestelmän päälle jo vuoden 2008 kansallista kurssi varten. Muilla 23asiaa/23things -kursseilla kurssisivusto ja tehtävät on yleensä julkaistu Bloggerin tai muun vastaavan blogipalvelun avulla. Myös me harkitsimme tätä vaihtoehtoa. Drupaliin päädyimme, koska itse pystytetyn ja tarpeidemme mukaan suunnitellun järjestelmän avulla saatoimme käsitellä kaikkia kurssiin liittyviä tietoja yhdessä paikassa. Esimerkiksi ilmoittautumisten ja blogikirjoitusten seurantaa varten kurssisivustolle rakennettiin erityiset työkalut, jotka helpottivat tylsiä hallinnollisia asioita huomattavasti. Näin meille jäi enemmän aikaa kierrellä kurssiblogeissa ja kehitellä tehtäviä.</p> <p>Kurssille on hankittu oma 23asiaa.net -verkko-osoite, joka tulee tästä eteenpäinkin säilymään aiheeseen liittyvässä tarkoituksessa. Ajattelimme, että oma, helposti muistettava verkko-osoite on yksi osa kurssin markkinointia &#8211; emmekä halunneet jättää verkko-osoitetta jonkin epäasiallisen käyttäjän armoille, kuten englanninkielisille 23things -osoitteille näyttää käyneen.</p> <p>Meille vetäjille nämä molemmat kurssit ovat olleet mielenkiintoisia etätyökokeiluja. Emme ole koskaan työskennelleet samassa organisaatiossa – saati saman pöydän ääressä – mutta siitä huolimatta työskentely on saatu käytettävissämme olleilla välineillä sujumaan varsin mallikkaasti.</p> <p>Toivomme, että tämä kurssi monien muiden asioiden ohella rohkaisi teitä vastaaviin kokeiluihin :) Tunnustamme, että kurssi on sen kävijöille ollut raskas mutta uskomme, että näin pitkällä taipaleella jokaiselle on tarttunut jotain sellaista matkaan, jota voi välittää myös kollegoilleen ja asiakkailleen. Kurssilaisten blogit ovat täynnä toinen toistaan upeampia oivalluksia ja tarinoita, joiden lukeminen on ollut meille jatkuva nautinto!</p> <h3>Tehtävät</h3> <h4>Lopputoimet</h4> <p>Viimeinen tehtävä ei ole tehtävä laisinkaan. Käy täyttämässä <a href="http://23asiaa.net/node/add/tarkastuspyynto">tarkastuspyyntölomake</a> ,jonka vastaanotettuamme tiedämme, että tehtävät ovat osaltasi valmiit.</p> <p>Pitäkääpä vielä alkuvuoden mittaan kurssiblogia silmällä. Ilmoittelemme siellä tehtävien tarkastamisen etenemisestä, tulevasta toisesta lähipäivästä sekä tietenkin myös upeista palkinnoista, jollainen on tiedossa jokaiselle kurssin suorittaneelle ja lisäksi arvotaan siis iPod nano. Olemme teihin yhteydessä myös sähköpostitse, mutta siitä lisää lomien jälkeen&#8230; Nyt hyvää joulun ja vuodenvaihteen aikaa kaikille! *<:) *<:)</p> Mon, 21 Dec 2009 08:54:10 +0200 2530 at http://www.23asiaa.net