Etusivu › Asiat

Opittujen asioiden soveltaminen

Kirjoittanut Mace Ma, 09/06/2008 - 11:04.

Oppimistavoitteet

  • Kertaamme millaisia taitoja olemme kurssilla oppineet
  • Toteamme uudet taitomme yleispäteviksi
  • Opimme tarkastelemaan web 2.0 -palvelujen perustamista organisaatiomme (kirjaston) kannalta

Saatteeksi

Tämän kurssin puitteissa olemme oppineet käyttämään muutamia uudentyyppisiä webpalveluja ja siinä sivussa kehittäneet taitojamme toimia vuorovaikutteisessa tietoverkkoympäristössä. Joihinkin asioihin olemme tutustuneet kurssia varten pystytetyssä omassa ympäristössämme, toisia olemme tutkineet todellisissa, jo olemassa olevissa kurssin ulkopuolisissa ympäristöissä.

Reflektointi-tehtävässä tarkastelimme miten kurssin alkupuoli on meihin vaikuttanut, nyt on korkea aika ruveta miettimään miten elämä jatkuu kurssin päätyttyä.

Sosiaalisessa webissä toimiessamme olemme bloggaamisen, blogien kommentoinnin ja foorumeilla toimimisen myötä totutelleet julkaisemaan puheenvuorojamme avoimesti. Vaikka keskustelua käydään jossain rajatussa kontekstissa, verkon avoimen luonteen vuoksi puheenvuorojemme kohderyhmää ei ole varsinaisesti rajattu vaan joku muukin saattaa meidän sitä jopa tietämättä lukea ja kommentoida omia sanomisiamme. Puheenvuoromme tallennetaan ja indeksoidaan. Tiedon jäsentelyn, jakamisen ja arkistoinnin ammattilaisina arvostamme tätä ja pidämme sitä luonnollisena ja toivottavana asiana.

Diskurssin käymisen lisäksi olemme oppineet tuottamaan ja muokkaamaan webissä olevaa sisältöä asiasta erikseen neuvottelematta ja rakentamaan toisten töille perustaen sekä kasvaneet kunnioittamaan siihen liittyviä tekijän- ja käyttöoikeuksia sekä hyviä tapoja. Avoimesti esiintyessämme luomme muille mahdollisuuden nauttia tekemisistämme, kaikki oma tuotantomme rikastaa verkon sisältöä.

Yksittäisten palvelujen opettelun kautta kehittämämme taidot ovat sovellettavissa myös muihin palveluihin. Wordpress, Vuodatus tai Blogger -bloggauspalvelua käyttänyt on tutustunut vastaavia palveluja ja ohjelmistoja yhdistäviin ominaisuuksiin, samoin del.icio.usin, Mesen ja Flickrin myötä opitut taidot toimivat vastaavissa muissa ympäristöissä. Runescapen käyttöliittymän ja perusominaisuuksien ymmärtäminen auttaa sopeutumaan muihinkin tietokoneroolipeleihin.

Kurssille osallistujien blogeissa on nähty jo innostusta ja monenlaisia sovellusideoita kurssilla käsitellyistä asioista joilla kirjastot voisivat lähteä mukaan sosiaaliseen webiin.

Innostuksen ja osaamisen lisäksi tarvitaan myös pitkäjänteisempää suunnittelua miten oman kirjaston tietohallinto, henkilöstö ja päällystö sekä tietenkin asiakkaat ja muut sidosryhmät saadaan mukaan hedelmälliseen yhteistyöhön ideoiden toteuttamista varten, miten ajankäyttö organisoidaan sekä käyttökoulutuksen rakentaminen ja toteuttaminen. Lisäksi ideat on onnistuneesti markkinoitava päättäville elimille ja toteutukset kollegoille ja asiakkaille.

Organisaatioiden (kirjastojen) on keskusteltava ja päätettävä itse millaisen suhteen ne muodostavat sosiaaliseen webiin. Osallistutaanko siihen vai ei, ja jos osallistutaan niin miten työ organisoidaan. Haluaako organisaatio esiintyä yhtenäisenä ja henkilöitymättömänä vai annetaanko henkilöstön toimia omin nokkinensa. Millaisia periaatteita ja sääntöjä osallistumiselle luodaan ja maksetaanko verkkotyöskentelystä palkkaa vai voidaanko olettaa sen olevan samankaltainen kirjastotyöntekijöiden pyyteetön intohimo kuin vaikkapa kirjojen lukeminen. Voiko työnantaja odottaa olevansa oikeutettu kohdistamaan vaatimuksia tai sääntöjä tällaista työtä kohtaan?

Uusia verkkopalveluja rakennettaessa on syytä ottaa huomioon muutamia eri näkökulmia. Esimerkiksi tuottaja, siis varsinaisen työn tekijä haluaa varmistua riittävästä, asiantuntevasta ja käytännöllisestä koulutuksesta sekä työajan ja muiden resurssien organisoinnista. Tietohallintoa kiinnostavat tietoturvan eri puolet ja työkalujen toiminnan varmistaminen sekä mahdollisuus vaihtaa työkalua mahdollisimman kivuttomasti tarpeen tullen. Kirjaston markkinoinnin kannalta on merkityksellistä minkälaisen kuvan toiminta ulospäin antaa ja että se tavoittaa haetut asiakkaat sekä tarkkailla minkälainen vaikutus tehdyllä työllä on.

On varmasti erittäin hyödyllistä tarkastella miten muut kirjastot ovat mukaan lähteneet esimerkiksi bloggaamiseen ja miten se on lähtenyt sujumaan. Suomalaisten kirjastojen kannattanee keskustella onnistumisista ja epäonnistumisista keskenään, jotta hyvät käytännöt voidaan jakaa ja tunnetut sudenkuopat välttää. Keskusteluun on kirjastoalalla muutamia foorumeita olemassa (Kirjastot.fi, Kirjastolehti, Kirjastolehden keskustelupalsta, seminaarit) ja tämän kurssin myötä on myös muodostunut pienimuotoinen, dynaaminen verkosto web 2.0 -osaajia joiden varmasti kannattaa pitää yhteyksiä yllä vaikkapa jo tutuksi tulleen Mesen avulla ja ryhmittyä tarpeiden mukaan. Kauempanakin olevien palvelujen ylläpitäjille on helppoa lähettää kysely vaikkapa sähköpostitse ja esittäytyä kollegana ja kysellä kokemuksia käyttöönoton kiemuroista.

Tehtävät

Tee yksinkertaista mediaseurantaa

Kurssimme myötä verkkoon on syntynyt melkoinen määrä kirjastoon ja web 2.0:aan liittyviä sivuja, lähinnä tietenkin kurssilaisten blogeihin mutta muualle myös. Tutkiskele Googlen avulla, missä yhteyksissä kurssimme on mainittu. Jotta haku on varmasti kattava, kannattaa käyttää sekä 23 asiaa että 23asiaa hakusanoja. Selvitä myös, onko Google löytänyt oman blogisi. Samalla voit opetella käyttämään Googlen tarkennettua hakua jos et hallitse sitä jo. Bloggaa havainnoistasi.

Opitun arviointia

Lue joko Kate Sheehanin kirjoitus Are librarians culturally self-aware? tai John Blybergin Library 2.0 Debased, joka on jatkoa Sheenanin tekstille. Silmäile lävitse myös valitsemasi tekstin kommenttiosuus, sillä kummassakin tapauksessa blogikirjoitus on vain alustus kommenttiosuudessa leimahtaneelle keskustelulle.

Miten kurssilla oppimasi asiat vertautuvat nyt lukemaasi tekstiin ja siitä käytyyn keskusteluun? Miten kommentoisit Sheehahin tai Blybergin blogikirjoitusta?

Pohdi blogissasi, mitkä kurssilla tutuiksi tulleista palveluista ja tekniikoista -– tekniikoilla tarkoitamme asioita kuten pikaviestintä, RSS, blogit ja wikit -– voisivat olla hyödyksi kirjastosi asiakkaille suunnatuissa palveluissa ja mitkä taas eivät. Pohdi myöskin, mitkä näistä työkaluista vaikuttavat sellaisilta, että niitä voisi käyttää kirjastoväen keskinäisen yhteydenpidon ja työskentelyn välineinä. Jos olet kirjoittanut aiheesta jo aiemmin, täydennä pohdintaasi linkeillä aiempiin kirjoituksiisi.

Kommentoi

Kirjoita ainakin kaksi kommenttia kurssitovereidesi blogeihin.

Lisätietoa