Etusivu › Asiat

Wikipedia

Kirjoittanut Mace Ma, 19/05/2008 - 10:54.

Oppimistavoitteet

  • Luomme laajan silmäyksen Wikipediaan
  • Selailemme Wikipediaa eri tavoin
  • Opimme muutamia tapoja arvioida erityisesti Wikipediaa

Saatteeksi

Jos joistain netti-palveluista saa nykyään kuulla kyllästymiseen asti, ne ovat Google ja Wikipedia. Niiden jatkuva puheenaiheena olo tuskin kuitenkaan on sattumaa, vaan molemmat ovat muodostuneet tieto- ja informaatiokäsitystemme viimeaikaisen muutoksen symboleiksi. Kirjastolaisten kaltaisia tietotyöläisiä tiedon ja sen lähteiden muutokset tietenkin kiinnostaa erityisesti ja alalla asiaa käsitelläänkin jatkuvasti. Tämä ilmenee hyvin nopeasti kun seuraa debattia vaikkapa Kirjastolehdestä, seminaareissa tai Kirjastot.fi:n keskustelupalstalla.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Wikipedia on avoimesti luettava ja kirjoitettava yleinen tietosanakirja. Nimenomaan Wikipedian avoimuus on johtanut laajaan ja sangen perustavanlaatuiseen keskusteluun lähteiden auktorisoinnista näinä erityisen tietokeskeisinä pidettyinä aikoina. Toki keskustelussa on mukana paljon, paljon muitakin tekijöitä, mutta Wikipedia on korkean tunnettavuutensa ja radikaaliutensa vuoksi keskustelun keskiössä.

Me tietotyöläiset elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.

Wikipediaa on arvosteltu paljon sen sisältämän tiedon totuudenmukaisuuden, jakautumisen ja neutraaliuden osalta ja kriittinen tarkastelu onkin aiheellista ja mahdollistaa Wikipedian kehittymisen. Wikipedian salamannopea kasvu ja yleistyminen erittäin nopeaksi ja mukautuvaksi tiedonlähteeksi nostaa myös kysymyksiä suhteistamme sanakirjoihin, verkossa olevaan tietoon, avoimesti muokattavaan tietoon ja käyttämiimme lähteisiin yleensäkin. Wikipediaa ja tietosanakirjoista mahtavimpana pidettyä Encyclopedia Britannicaa on vertailtu eri näkökulmista. Olennainen kysymys ei ole kannattaako Wikipediaan luottaa, vaan onko koskaan kannattanut luottaa mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen. Vastaus ei varmastikaan ole yksinkertainen suuntaan tai toiseen.

Wikipedian sekä sen useiden sisarprojektien toimintaa hallinnoi Wikimedia -säätiö. Wikipedia on monikielinen, ja kutakin kieltä hallinnoivat osaltaan omat työryhmänsä. Varsinaisen työn, eli tiedonkeruun, muotoilun ja tallennuksen sekä myös järjestelyn tekevät periaatteessa kaikki Wikipedian käyttäjät yhdessä. Selvää kuitenkin on, että yksittäisiä artikkeleita muokkaavat suhteellisen pienet ryhmät ja Wikipediaa käyttäjistä harvat osallistuvat työn tekemiseen.

Wikipediaan tallennettu tieto on lisensoitu GNU Free Documentation -lisenssillä, joka muistuttaa Flickriin tutustumisen yhteydessä sivuamaamme ja Mesen-chateissa tarkastelemaamme Creative Commons -lisenssiperhettä. Olennaista on, että Wikipediasta saa kopioida materiaalia niin paljon kuin haluaa, mutta sen vapaasti edelleen levittämistä sellaisenaan tai muokattuna ei saa rajoittaa ja tiedon lähteeksi on mainittava Wikipedia.

Wikipedian sisällön muokkaamista ohjaavat käytännöt, jotka rakentuvat muutaman periaatteen päälle. Merkittävimmät ovat neutraali näkokulma (engl. neutral point of view, NPOV) ja se, että tiedonlähteet on mainittava. Sekä varsinaisia artikkeleita että itse Wikipediaa käsiteltäessä lähdetään konsensusperiaatteesta ja siitä nyrkkisäännöstä, että ihmiset tarkoittavat pääsääntöisesti hyvää. Asioita selvitellään käyttäjien ja artikkelien sivuilla, IRC-kanavilla, seminaareissa ja äänestyksissä. Tämänkaltaisessa projektissa ei tietenkään vältytä virheiltä, ylilyönneiltä, draamalta, väärinymmärryksiltä tai suoranaiselta ilkivallalta, mutta käytännössä Wikipedia toimii sekä tietosanakirjana että maailmaa syleilevänä yhteistyöprojektina yllättävän hyvin!

Suurin osa 23 asiaa -kurssin osallistujista onkin aivan varmasti tutustunut Wikipediaan tavalla tai toisella. Se on lähteenä usein siteerattu ja Googlekin antaa hyvin mielellään linkkejä Wikipediaan. Varsinaisten artikkelien alkuun on koottu tiivistelmä ja pidempiin artikkeleihin sisällysluettelo. Kukin artikkeli koostuu kappeleista, jotka voi olla pilkottu omiin artikkeleihinsa tarkempaa käsittelyä varten jos asia on laaja. Usein ohessa on pieni fakta-laatikko. Lopussa on luettelo viitteistä ja lähteistä.

Tehtävät

Tarkastele tiedon rakennetta

Vaikka tietosanakirja on lähtökohtaisesti hakuteos, on sanakirjan tai kirjasarjan selailu lumoavaa. Kirjoiksi sidotun sanakirjan pariin on helppo unohtua lehteilemään sivuja hajamielisesti, lueskellen artikkeleita ja seuraillen niissä olevia viitteitä. Tietosanakirja onkin hypertekstiteos. Perinteinen sanakirja on tiedonhakua varten aakkostettu ja apuvälineinä ovat hakemisto ja uudelleenohjaukset sekä jo mainitut viitteet.

Tietokoneella käytettävä sanakirja on käyttöliittymältään kuitenkin erilainen. Tarkat haut tekee luonnollisesti tietokone, ja haku voidaan kohdistaa myös artikkelien kokotekstiin. Wikipediassa on kustakin artikkelissa tieto siitä, mitkä muut artikkelit viittaavat siihen. Sivun lopussa on lista aihepiireireistä joihin artikkeli liittyy ja joihin sitäkautta pääsee tutustumaan. Sen sidotuista sanakirjoista tutun sattumanvaraisen lehteilyn voi aloittaa Wikipedian “satunnainen artikkeli (engl. random article) -napilla.

Mene suomenkielisen Wikipedian etusivulle ja tarkastele sitä. Huomaat, että se tuo mieleen pikemminkin sanoma- tai aikakausilehden kannen kuin tietosanakirjan.

Selaile etusivulta aloittaen Wikipediaa muutamin eri tavoin, jotta saat kokemusta erilaisista tavoista joilla sisältöä on ryhmitelty. Valitse sitten mikä tahansa artikkeli ja kopioi siitä jonkinlainen pätkä omaan blogiisi. Muista mainita lähde, ja tee myös kunnollinen, perille johtava linkki Wikipedian artikkeliin. Voit käyttää vasemmassa laidassa sijaitsevien työkalujen viitetiedot (engl. cite this page, r. citera denna artikel) -linkin takaa löytämiäsi viittaustapoja tai viitata vapaamuotoisemmin omalla tyylilläsi.

Kerro myös miten päädyit johonkin artikkeliin; käytitkö kokotekstihakua, osoitekentän muokkausta, Wikipedian sisäisiä linkkejä, kategorioita, etusivun nostoja vai saavuitko artikkeliin jotain muuta reittiä.

Tarkastele laadun arviointia

Muista tietosanakirjoista poiketen tiedon arviointiin on Wikipediassa aivan erilaiset työkalut kuin luottamus kustantajan tai muun taustaorganisaation tai teoksen itsensä maineeseen. Kustakin artikkelista on olemassa täydelliset historiatiedot sekä artikkelia käsittelevä keskustelu omine historioineen. Löydät nämä työkalut sivun ylälaidasta. Lähdeluettelon löydät sivun lopusta. Artikkeleiden alkuun lisätään huomautuksia, jos ne kaipaavat selkiyttämistä, eivät mainitse lähteitä riittävän hyvin tai ovat muuten selvästi parantamisen tarpeessa.

Koska Wikipedia on monikielinen projekti, kannattaa oman kielitaidon (tai Babelfishin kaltaisen käännöskoneen) rajoissa katsoa myös muun kielisiä artikkeleita. Niihin on suorat linkit sivun vasemmassa laidassa.

Laadi kommentti kahden kurssitoverisi blogeissaan tekemiin Wikipedia-sitaatteihin. Liitä kommenttiisi linkki käsiteltävän Wikipedia-artikkelin keskustelu- tai historiasivuun tai johonkin erikieliseen versioon samasta artikkelista. Arvioi itsekin kurssitoverisi valitseman artikkelin laatua kommentissasi.

Muuta tehtävää

Voit lueskella alle listattuja lisätietolähteitä ja kirjoittaa niistä ajatuksia blogiisi.

Voit myös editoida Wikipediaa. Se ei ole vaikeaa.

AlltheWeb -hakukonetta voi käyttää etsimään viittauksia webistä johonkin tiettyyn Wikipedia-artikkeliin. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut etsimään linkkejä Wikipedian artikkeliin kissoista, voit käyttää hakulauseketta link:fi.wikipedia.org/wiki/Kissa -domain wikipedia.org. Toisinaan muistakin hakukoneista on iloa kuin Googlesta :)

Lisätietoa