ajatuksia peleistä

Kirjoitin eilen tähän blogiin, ja kun sitten halusin julkaista ”hienon” kirjoitukseni, ohjelma heittikin minut ulos :(.

Nyt siis uusi yritys. Kirjoitan nyt tämän varmuuden vuoksi ensin wordiin, jotta sama onnettomuus ei pääse tapahtumaan.

Pidin tarpeellista, ihanaa lomaa välipäivinä. Silloin yritin, ja onnistuinkin, olla ajattelematta työasioita kovinkaan paljon.

Mutta joka väitti kuitenkin, että täytin kurssin pelikiintiötä kun viihdytin itseäni pelaamalla pelejä Facebookissa. Kyllä vain, aika paljon vietin aikaa pelaamalla Cube craschia ja Bouncing ballsia. Sellaiset pelit ovat niin hyviä viihdyttäjiä – ei tarvitse juuri ajatella mitään – mutta täytyy kuitenkin olla suhteellisen valpas. Samalla voi kuunnella musiikkia, tai jotain muuta mukavaa, esim. radio-ohjelmia tai äänikirjoja. Rakastan tällaisia pelejä – olen aikaisemminkin pelannut Tetristä, pasiansseja y.m. No, voihan pelata ilman tietokonettakin – vaikka pasiansseja ihan oikeilla kortteilla tai Sudokua lyijykynän ja kumin avulla! Puhumattakaan lautapeleistä sukulaislasten ja muitten mukavien ihmisten kanssa.

Internetin avulla olen pelannut Älypää-visaa aikaisemmin, sekä ihanaa Bubblespeliä http://absolutist.com/online/bubbles/bubbles.swf.

Facebookissa olen tietoisesti välttänyt Farmvillea ja sen tyyppisiä pelejä, koska pelkään, että jäisin aivan liian kiinni niihin. Toisaalta voisihan olla kivaa pelata yhdessä friendien kanssa. Jonkunverran pelasin Scrabblesia y.m.s, mutta ei ollut kauhan kivaa pelata sellaista peliä englanniksi. Vaikka puhuukin jonkunlaista englantia, sanapeli englanniksi ei oikein onnistu. Saman huomasin kun testastin Google labeleria. Olisi ollut hauskempaa asiasanoittaa äidinkielellä, tai ehkä suomeksi. Sitten minussa asuva kirjastonhoitaja rupesi myös protestoimaan ja toivomaan tesaurusta. Sinänsä tuo peli oli kyllä mielenkiintoinen.

Runescapetyyppisiin peleihin en oikein jaksa paneutua. Pelasin omat roolipelini 12-vuotiaana vain oma ja kavereiden mielikuvitus apuna. Se saa riittää.