nyt mie wikisen (17)

Wikipedian sivut ovat tuttuja ennestään. Melkein aina sieltä joko löytyy tarvittava tieto, tai ainakin vihjeitä uusille poluille.Tehtävän vuoksi tutkin sivuja uudesta näkökulmasta, ajanvietteenä.
Suositelluista artikkeleista poimin Politiikka ja yhteiskunta -sivulta
Henkilöpalvonta:
Hallitsijapalvonta levisi edelleen länteen. Antiikin Roomassa keisari Augustus sovelsi ensimmäisenä monia nykyajan henkilökulttien rakentamiseen käytettyjä menetelmiä. Hän palkkasi runoilijoita, historioitsijoita ja taiteilijoita muokkaamaan julkisuuskuvaansa…
…Kekkonen sai myös jo eläessään kunnianosoituksia, jollaisia tavallisesti annetaan vasta kuoleman jälkeen: mukaansa nimetyn kadun Helsingissä sekä kuvansa 500 markan seteliin.[81]
Toinen suomalainen, jolle on ajoittain osoitettu lähes henkilökulttimaisia piirteitä on Carl Gustaf Emil Mannerheim. Jo sotien aikana hänestä tuli lähes palvonnan kohde ja häneen kohdistuvaa arvostelua pyrittiin torjumaan.[82]
Artikkeli on hyvin laaja. Viitteitä on peräti 84 kappaletta. Vastaava englanninkielinen artikkeli on huomattavasti suppeampi. Siinä on viitteitä vain 16 kappaletta.

Sivu haettu: 31 tammikuuta 2010, kello 09.47 (UTC)   Pysyvä osoite: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)&oldid=7815354
Tutkin myös artikkelin ohessa käytyä keskustelua. Keskustelussa on paljon pitkiä kommentteja artikkelin sisällöstä ja sanamuodoista. Hyvin valaisevaa on käydä katsomassa, miten artikkeli on rakentunut eri tekijöiden käsissä.
 
  Kuva: Mikko Kaunisto
Kino Tapiolan avajaiset elokuu 2007
Löysin Wikipediasta tynkä artikkelin, johon minullakin olisi omakohtaista tietoa lisättäväksi. Kyseisen kulttuuriprojektin epäonninen historia ja suorastaan väkivaltainen loppu ovat vielä niin tuoreessa muistissa ja mieli vereslihalla, etten toistaiseksi kykene artikkelia täydentämään.