Talvi liukkaassa wikimaassa

Wikeily vei aikansa, sinne uppoaan, kuten alustuksessa sanottiin, samoin kuin tietosanakirjaan. Wikiin upotetaan paljon linkkejä tekstin sisään. Itse en ole ollut tavasta kovinkaan innostunut, laittaisin "täydentävät" linkit tekstin loppuun. Melko usein nämä linkit myös johtavat tynkäartikkeliin, tapa ohittaa usein sisällön. Työssä käytän wikiä ponnahduslautana, haen sieltä henkiö- sun muu triviaa ja jatkan matkaa eteenpäin. Useimmiten tarkistan vielä perustiedotkin toisesta lähteestä.
Kuvassa on Pariisin Montmartren kahvilan menu (nimi on hauska "Kesä loivassa rinteessä" vanhan ranskalaisen elokuvan mukaan). Se sijaitsee butten sillä puolella, josta harva turisti laskeutuu alas (pöyhkeältä) Sacré-Coeurin kirkolta kohti kaupunginosan vanhaa keskustaa. Otan nyt näitä maamerkkejä koko ajan sieltä päin, taitaa olla ikävä Pariisiin!Tein haut wikin perushaulla. Ja koska mulla ei nyt ole mitään painettua materiaalia vertailukohteena, täytyy kai olla sitä samaa mieltä, että Wiki antaa perustietoa siinä missä painettukin. Lähtöalustana hyvä, ainoana lähteenä, no, helppo ja nopea, mutta kaipaa usein rinnalleen muita lähteitä. Wikin periaatteet on kyllä kunnioitettavat: kriittinen tarkastelu, neutraali näkökulma, tiedonlähteiden tärkeys...
Etsiskelin tietoa monille tutusta paikasta, Montmartresta ja Sacré-Coeurista. Sieltä tulikin kaikki se perustieto, mitä jokaisesta matkaoppaasta löytyy: "Pariisin kommuunin aikana sadoittain kommunardeja piiloutui kukkulalla sijaitseviin kalkkikaivoksiin ja jäi niihin loukkuun, kun hallituksen joukot räjäyttivät uloskäynnit dynamiitilla. Vallankumouksen jälkeen kukkula palasi köyhään ja uneliaaseen elämään. Muutamia vuosia myöhemmin Montmartren korkeimmalle kohdalle rakennettiin suuri basilika Sacré-Coeur.""Siitä tuli muistomerkki Ranskan-Preussin sodan ja Pariisin kommuunin aikana kuolleille ranskalaisille." "The work was financed by gifts, often modest, from all over France." Montmartrelaisen suusta sain kuulla vuosia sitten sitten tällaisen tarinan:Pariisin kommuunin toinen keskus oli Montmartren kalkkikaivoksen ympärille asettuneiden työläisten keskuudessa (toinen oli 20:ssä kaupunginosassa). Pariisin porvarit lupasivat, että rakentavat kirkon sinne, korkeimmalle kohdalle, jos kapina saadaan kukistettua. Kalkkikaivokset ja sinne piiloutuneet kapinalliset räjäytettiin, kapina kukistettiin ja kirkon rakennustyöt aloitettiin. Kirkosta piti tulla suuri näyttävä voitonmerkki. Siitä tuli myös kallis. Kalkkiperäinen maa oli murtuvaa, joten vuoreen piti upottaa tukipuita alaspäin yhtä syvälle (83 metriä), kuin kirkon korkeus on kukkulan maanpinnasta. Massiiviset tukipuut ovat sata vuotta pitäneet kirkon lisäksi asukkaiden vanhat kerrostalot suorassa jatkuvasti liikkuvan kalkkikukkulan rinteissä. Sekös heitä huvittaa :). Kirkolla on paikallisten suussa vähemmän mairitteleva lisänimi "kermakakku".Molemmat näistä tiedoista ja tarinoista ovat mielestäni yhtä luotettavia :).