Verkkopelien lumoissa
En ole mitenkään erityisen innokas verkkopelaaja, mutta olen mukana Facebookissa, ja useampikin sen peleistä on ainakin jonkin verran tullut tutuksi. Facen tämän hetken suosituinta peliä eli Farmvilleä olen pelannut jo jonkin aikaa, ja levelini on nyt 16. Sitä ennen pelasin jo muutamaa muutakin maanviljelypeliä, erityisesti Farm Town -nimistä.
Näissä peleissä pelaaja on maanviljelijä, joka kehittää omaa maatilaansa raivaamalla maata, viljelemällä sitä ja hankkimalla puita, eläimiä sekä rakennuksia ym. Maanviljely tuottaa satoa, jonka voi myydä, ja näin saadaan rahaa. Sillä pelaaja taas voi ostaa haluamiaan asioita pelin kaupasta. Farmvillen tilallinen voi myös laajentaa tilaansa ostamalla lisää maata.
Verkkopelaaja ei kuitenkaan ole koskaan yksin, ei myöskään virtuaalimaanviljelijä. Naapureiden kanssa lähetellään lahjoja, ja Farmvillessä käydään sopivissa tilanteissa myös naapurin tilalla lannoittamassa peltoja ja ruokkimassa kanoja. Tällä hetkellä vaihdellaan vilkkaasti Valentinen päivän -lahjoja, ja monella on meneillään hevostallin rakentaminen naapureiden avulla.
Myös Runescape on minulle ennestään jonkin verran tuttu. Omat poikani pelasivat Runea melko ahkerasti vielä vuosi pari sitten, ja maksoimme jonkin aikaa myös pelin jäsenmaksuja molempien osalta. Katselin nyt kuitenkin ensi kertaa Runen opetusvideota, ja melko tutulta touhu näytti. Sen jälkeen pyysin vielä nuorisolta pienen opastuskierroksen Runessa, ja poikien lonkkaa vetäneet pelihahmot virkistyivät hetkessä taas pelikuntoon.
Läksimme liikkeelle Draynor Villagesta, joka on pieni kylä. Siellä käytiin pankissa hakemassa esineitä, erityisesti riimuja (loitsujen tekoon tarvittavia esineitä), ja sitten lähdettiin taistelemaan zombeja vastaan. Se tapahtui hyppäämällä jonkinlaiseen aukkoon, josta päästiin pieneen luolaan (dungeon). Zombien kävi tietysti huonosti, kun niitä vastaan käytiin meleellä, rangella ja magialla (kokeiltiin kaikkia vaihtoehtoja).
Pian zombien mäiskintä kävi tylsäksi, ja lähdettiin kävellen kohti Lumbridgea. Sieltä päätettiin kuitenkin hetimiten lähteä kaivoshommiin Al Kharidin aavikolle, josta löysimmekin monenlaista kaiveltavaa (kuparia, tinaa, hiiltä, rautaa, mithrilliä ja kultaa). Kokeilin itsekin tätä hommaa, ja hurjan näköiset skorpionit jättivät meidät onneksi rauhaan, koska pelihahmolla oli leveleitä riittävän paljon.
Saadut metallit ja hiili piti hyödyntää. Siispä oli järkevää lähteä aavikolta Al Kharidin kaupunkiin sulattamaan saalis harkoiksi. Tätäkin puuhaa kokeilin. Sitten mentiin taas pankkiin lisää riimuja hakemaan, ja niiden avulla päästiin teleporttaamaan uuteen paikkaan, Varrockiin. Siellä ryhdyttiin takomaan, ja sain aikaiseksi nuijan, kypärän ja haarniskan. Ne myytiin sekatavarakaupassa, ja rahaa tuli. Lopuksi mentiin vielä kirkkoon rukoilemaan Saradominia. Näin saatiin kuluneet prayer-pisteet palautettua taas toivotulle tasolle. Ottipa voimille!
