Vapaalla vaan ei narikassa.
Minä käyn kirjastoissa lomallanikin. Niinkuin moni muukin alan ihminen. Oman kaupungin filiaalien lisäksi bongasin lomamatkalla kolme (tai bongata on väärä sana, ensivisiitin tein vain yhteen). On mukava luoda silmäys arkkitehtuuriin, sitten vertailla aineiston sijoittelua ja kokoelmia ja tutkia miten paikallisuus näkyy vaikkapa ilmoitustauluilla ja/tai näyttelytiloissa.
Parasta tietysti on kurkata asiakaspalvelutiskeille, onko duunissa joku tuttu vuosien takaa, opiskeluajalta tai koulutuspäiviltä. Yllättävän usein on. Ja joo, myönnetään, joskus on pyydetty kahville taukohuoneeseen.
Ei-kirjastolaiset useimmiten hienokseltaan kummastelevat tällaista intoa: "miksi sä sinne meet, etkö saa töistä tarpeeksi muulloin?" En varmaankaan yleensä perustele ääneen vierailujani, mutta mielessäni ajattelen, että on kauppojen henkilökunnankin käytävä ruokaostoksilla vaikka kuinka olisi loma. Ontuva vertaus. No en ainakaan lopeta levyjen tai kirjojen lainausta tai niihin tutustumista kesänkään ajaksi. Kulunut ilmaisu lienee tässä paikallaan, menen siis kansalaisen olohuoneeseen.
Aivot, tuo elin tärkeä siellä luovii mieli -elintärkeä.
Mieleni siis kuvittaa mitä sitä itseänsä huvittaa.
-Pette Rissanen-
