Milja tuli meille
Eilen oli hauska päivä. Saimme kirjastoautoon työkaveriksi Milja-tytön. On aina mukavaa kun työpäivän mittaan voi jutella uusien ihmisten kanssa. Asiakkaat ovat toki tärkeimpiä, mutta meillä riittää töitä myös varhaisiin aamuihin jolloin pistämme autoa kuntoon. Silloin on mukava kun on uusia juttukavereita -työkavereiden kanssa on usein ne samat vanhat aiheet. Puhumattakaan syksyn pimeistä iltataipaleista. Piristää, kun joku vasta koulun aloittanut, luonnosta paljon tietävä iloinen tyttö kertoo juttuja (Milja tietää hirveästi asioita, arvelen että monet aikuisetkin tulevat yllättymään).
Tässä Milja lukee Nikolai Kärpäsen ihmeellistä maailmaa. Pikku matkalaukussa on ainakin juustovoileipä, kirjastokortti, kampa, leikkiauto ja varakirja (jos lukeminen sattuu loppumaan).
Milja on ilmeisesti käynyt alkusyksyn koulua, mutta Ukko Mansikka, Reetta ja Leena ajattelivat, että pieni vaihtelu voisi tehdä hänelle hyvää. Kirjastoauton mukana matkatessaan Milja pääsee tapaamaan paljon lapsia ja aikuisia, ja on luvannut kertoa asiakkaille kaikenlaisista hyvistä kirjoista.
Myssy pois silmiltä.
