Mesetyksen ja median vallan jälkeen
En ole nyt yhtään ehtinyt miettiä tai anayloida ajatuksiani, laitan vaan "muistiin" tänne nopeat kokemukseni tästä työpäivän jälkeisestä illasta. Ehdin vihdoinkin meseen ja keskustelu siellä oli vilkasta ja mielenkiintoista, kiitos kaikille oikeesti. Chat on mainio tapa viestiä (ketkä meseä nykyään käyttää?) mut ainakin vähän jäljessä tulleelle se tuntui kömpelöltä, kun ruutu rullasi ja kiinnostavat asiat jäi "teknisten: ootko täällä, oonko täällä" -tekstien varjoon. Adalmiinan syvemmät pohdiskelut viuhahti ohi, yksityisyyden suoja -keskustelu jäi aika mesoamiseksi.
Kuulostan varmaankin ikäiseltäni, jos ehdotan, että kurssin alkuvaiheessa tähän asiaan vois paneutua oikeesti. Olen saanut näitä yksityisyyttä suojaavia vinkkejä kavereiltani, varsinkin työkavereiltani (voit laitta tohon pakolliseen kenttään mitä vaan, älä laita omaa nimeä...) ja silti kiireessä ja innoissani olen nyt rekisteröitynyneenä ties missä bittiavaruudessa. Sanon tämän vielä kerran, koska olen itse kohdannut asian muutaman kerran.
Nälkä (mace,taas ruoka!), jonka tainnutin, piristi ja niinpä hakeuduin naapurin telkkarin (omaa ei oo) ääreen katsomaan keskustelua median vallasta. Kevyttä väittelyä, joka kuitenkin herätti jälleen kerran vähän hämmentyneitä ajatuksia, mutta karmeinta oli, ja nyt sanon tämän ihan väsyneenä ja ilman tiivistämistä ja muita suomisen oppeja, että mua vedätettiin ylen tasolta kivasti. Ruudussa pyöri katsojien tekstiviestit niin paljon tilaa saaneena, että täytyi oikein ravistella itseään erottaakseen ne puhujien kommenteista. Jos osallistuvuus, interaktiivisuus, on demokratiaa, ihan hyvä. Mut eletääks taas jotain välivaihetta, jossa tällä kertaa median käyttöön ottama muoto syö lapsensa? Kuka lukee tai katselee minuutin uutisia, joiden infoarvo jää otsikon tasolle? Ja menee sen jälkeen keskustelemaan asiasta median verkkosivulle. Haloo media! Myös sosiaalinen.
Mut sit kuitenkin, joku (Aila?) sano siellä tapamisessa niin hyvin, et tän kurssin ihmisiin synty heti oudon luottamuksellinen suhde. Totta. Ja olen sitä ennenkin miettiny. Fb on siitä hyvä esimerkki, sinne on helppo mennä ja olla, siellä on kaverit ja voit olla itses. Mut sitä olen miettiny, et olenko sielläkin sen kaveripiirin keskellä verkostoitunut niinku muussakin elämässä? Olen. Käyttäydynkö samalla lailla? Käyttäydyn. Haluanko lisää kavereita? No enpä juuri. Paitsi jotain mielenkiintoisia :). Ihan sama kun koulun röökiringissä? Olenko siis uuden median tuoman mielipiteenvapauden ansiosta vapaampi? Avoimempi? Vastaanottavaisempi? Hmm... Mutta olisinko nyt kiinnostuneempi näistä kurssin avaamista asioista ja sen takia ehkä vähän mediavalppampi?
Tässä rikoin nyt kaikkia bloggaamisen ohjeita, oikein klassinen esimerkki, toivottavasti päädyn sitaatiksi johonkin media-luentoon "älä tee näin". Anteeksi, kun jouduit kärsimään vuodatusta, kurssitoveri, toivottavasti meillä on zippaus-viikko odottamassa.
Sleep good - rock well
