Kukkahattutätinä Galtsussa
Tunnustan nyt heti alkuun: minulla on ongelma IRC-Gallerian kanssa (samoin kuin muiden nuorten nettiyhteisöjen). Työskentelen lasten ja nuorten kanssa. Minun pitäisi siis jo ammattini puolesta olla kiinnostunut ja perillä näistä jutuista. Olen kyllä muutoin mukana sosiaalisen median sovelluksissa, mutta jostakin syystä näiden nuorten yhteisöjen kanssa tökkii. Työajalla ei yleensä ehdi roikkua kaiken maailman galtsuissa ja vapaa-ajalla se on ihan nou nou. Irkki (siis tämän nuorison versio) on siis minulle tuttu vain siitä, mitä nuoret ovat minulle siitä näyttäneet ja mitä siitä olen kuullut. Omia tunnuksia en palveluun edelleenkään halua, mutta surffailin nyt huvikseni ilman tunnareita katselemassa sivuja.
Ymmärrän miksi Galtsu on nuorille niin tärkeä. Olisipa vastaava ollut jo silloin kun itse olin teinari. Toisaalta olen myös onnellinen ettei sitä ollut, sillä välillä on kauhea kuunnella sitä, kuinka nuoret toisiaan irkin kautta arvostelevat. Hyvältä juorujen levittäjältä se myös vaikuttaa. Paljon kuulee sitä, että joku oli galtsussa jotakin kirjoittanut...
Muutaman nuoren kanssa olen päässyt kierrokselle heidän irkkimaailmaansa. Sitä en sitten tiedä, kuinka sensuroitu versio kirjastotädille on esitetty. Minulle esitetyt "keskustelut" ovat juuri sellaisia kuin Vilma Lehtisen tutkimuksessa kerrotaan: päättömiä, epäolennaisia ja sisäpiirijuttuja. Ulkopuolisille ne eivät kerro mitään. Tärkeä juttu ovat myös kuvat ja videot. Ymmärtääkseen esim. jonkun videon pointin, täytyy tuntea ihmiset ja tapahtumat. Muille ne eivät kerro mitään. Kierrellessäni nuorten kanssa Galtsussa tunnen auttamatta olevani kukkahattutäti, joka ei tajuu.
Tiedän, että Koivukylän kirjastossa Vantaalla IRC-Galleriaa ollaan hyödynnetty mm. mainostamalla siellä kirjastossa olevaa nuorille suunnattua tapahtumaa. Palvelujen ja tapahtumien markkinointi onkin varmaan tällä hetkellä se asia, mihin voisin kuvitella kirjaston Galtsua hyödyntävän. On hyvä olla siellä, missä asiakkaatkin ovat. Sen sijaan joku "olemme paikalla, kysy meiltä" -tyyppinen palvelu veisi varmaankin liikaa resursseja. Niitä kun ei kirjastossa liikaa ole. Voisihan siellä varmaan yrittää pyörittää jotain kirjallisuuteen liittyvää yhteisöä. Toisaalta nyt on jo olemassa valtakunnallinen nuorten kirjallisuushanke Sivupiiri.
Mukavaa on huomata, että nuoret keskustelevat kirjoista ilman kirjastotätejä ja opettajia, ihan vapaaehtoisestikin. Galtsun lisäksihän näitä nuorten kirjavinkkejä löytyy myös nuortenlehtien nettisivuilta.Galtsussa viehättää se, että yhteisöstä näkee sukupuolijakauman ja keski-iän. Kiinnostavaa tutkailla esim. eri kirjailijoiden/kirjojen fanittajien profiilia.
Kunhan nykyiset Galtsu-nuoret päätyvät työelämään kirjastotädeiksi ja -sediksi, on heillä varmaankin ihan uudenlaista näkemystä mihin galtsuja voisi käyttää. Mitä IRC-Gallerialle silloin kuuluu, on sitten ihan eri asia. Ilmiöt kun tulevat, kehittyvät ja menevät nykyään niin huimaa vauhtia.
Ilmankos sitä aina tuntee tulevansa kaikessa jälkijunassa
kuvalähde / CC BY-NC-ND 2.0
ps. Blogger jumittaa ja temppuilee tänään. Tai sitten mun kone tekee kuolemaa.
