webinaari (13)

Aion lisätä blogieni otsikoihin numeroinnin, jotta itse helpommin löytäisin tekemäni ja keskeneräiset tehtävät.
Kuuntelin ConnectProlla järjestettyä Suomen virtuaaliopiston ohjelmaa. Näytti olevan käyttökelpoinen tapa kommunikoida fyysisesti toisistaan kaukana olevien jäsenien välillä. Ei se tietenkään elävää kontaktia korvaa, mutta usein se on taloudellisempaa sekä ajankäytön että kulujen suhteen. Tapa on myös demokraattinen,sillä kaikilla osallistujilla on yhtä pitkä matka tapahtumaan. Olen kuullut tällaista käytettävän mm koulutuksessa hajasijoitusalueella.  Tämä on myös ehdottomasti egologisin tapa järjestää kansainvälisiä tapaamisia ja seminaareja.
Esimerkistä ei selvinnyt, kuinka monella oli puheoikeus. Puheen pyytäminen, varsinkin, jos ei ole kuvayhteyttä puheenjohtajaan, vaatii etukäteen sovitun käytännön. Webbiseminaareissa uskon olevan omanlaisensa kulttuuri ja istuntotavat, jotka arvatenkin muotoutuvat osallistujien kokoonpanon ja tottuneisuuden mukaan. Aiemmin mainitsemani Ubiikkiseminaari eduskuntatalosta muistuttaa webinaaria, ehkä jopa oli sellainen.
Harjoittelimme tiistain meseillassa omaa webinaaria Dimdimissä. Meitä taisi olla siellä vain viisi osallistujaa. Matti toimi puheenjohtajana ja jakoi oikeuksia meille muille osallistujille. Koska käytössä oli ilmainen sovellus, puhe- ja kuvaoikeus oli maksimissaan kolmella yhtäaikaa. Macen esitys dioineen välittyi hyvin. Tekniikan kanssa oli ongelmia. Vaatii tämäkin näköjään sen taidon hiomista. Erityisesti ääni joko ei kuulunut ollenkaan tai kaikui epämielyttävästi. Kesti hetken tottua siihen, että kuuli jonkun puhuvan, mutta ei itse voinut sanoa mitään. Kuvailinkin jo silloin, että tuntui, kuin olisi vedetty teippi suun eteen. Kyllä siihenkin kommunikointitapaan vähitellen tottui. Webinaarin tekniikasta sai, uskoakseni, aika oikean kuvan.
Voin hyvin kuvitella webinaaria apuvälineeksi työnteossa. Pieniä HelMet -kirjastojen kokouksia voisi vallan mainiosti järjestää näin. Varsinkin pienijäsenisten suunnitteluryhmien esittelykokoukset hoituisivat helposti. Istunnoin aikana voisivat useammat osallistujat kommentoida samanaikaisesti jotakin. Tällainen kokoustapa voisi sopia myös sellaiseen tilanteeseen, että joku tai muutama kokoukseen osallistuja ei oli kokoushuoneessa.
Varmaan aluksi joutuisi työpaikalla selittämään työtovereille, mista webinaarissa on kysymys. En kuitenkaa usko kenekään vähättelevän tai arvottavan tapaa millä ja miten tapaamiseen osallistuu. Eihän sekään, että on fyysisesti kokouksessa, todista sitä, että tekisi silloin "oikeammin" töitä, kuin webinaarissa. Tärkeintähän kaikissa tapaamisissa ja kokoontumisissa on se, mitä siellä saadaan aikaan, eikä se miten kokoukseen mennään
. mad world