Kirjasto IRC-galleriassa ja Facebookissa sekä virkamiehen rooli verkossa
Vilma Lehtisen tutkimuksen mukaan IRC-gallerian käyttäjät ovat pääasiassa kotona asuvia nuoria, joille Galtsu tuo mahdollisuuden olla yhteydessä omaan sosiaaliseen verkostoonsa – tuttuihin ja puolituttuihin. Galtsussa korostuu nimenomaan tuttujen ihmisten merkitys, sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja keinot tuoda esiin yhteenkuuluvuutta lähettämällä toisille ”päättömiäkin” kommentteja. Galtsussa voidaan perustaa yhteisöjä, joissa käytetään mm. muille käsittämättömiä sisäpiirivitsejä. Lisäksi sen avulla voidaan luoda myös uusia tuttavuuksia.
Pari vuotta sitten tehty Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalvelut –esiselvitys täydensi hyvin omaa käsitystäni nuorten nettipalveluista, vaikka tilanne muuttuukin jatkuvasti. Erityisen kiinnostunut olin myös selvityksessä luoduista käyttäjäprofiileista (liitteessä), mutta jäin pohtimaan niiden osuvuutta pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Tutustuin nyt myös selvityksen jälkeen kehitettyyn Sivupiiri-sivustoon tarkemmin käymällä läpi kaikki siinä tarjotut palvelumuodot. Kirjavinkeistä jäi joitain lukulistalle, vaikka nuortenkirjat eivät olekaan ykköskategoriassani. Jaikun 2008 Mediapäivien seminaarimuistiinpanoissa yllätti IRC-galleriassa toteutettu Stabilon mainoskampanja, josta luin nyt ensi kertaa. Jännä oivallus sinänsä markkinamiehiltä, mutta herättää kyllä kysymyksiä. Tuula Haaviston aineistoon tehty linkki ei toiminut, joten se jäi lukematta.
Kurssitehtävämme johdantotekstissäkin todetaan, että Facebook on yhteisöllisyyspalvelu, jonka mahdollisuuksia ovat ainakin mikrobloggaaminen, linkkien jako ja kommentointi, keskustelupalstat, bloggaaminen, kuvien julkaiseminen ja pelaaminen. Melkein kaikkiin näihin toimintoihin olen tutustunutkin jo (reilun vuoden ajan) käyttäjänä.
Qaikun seminaarikannun raportissa Wirkamiehet werkossa –workshopista käsiteltiin ensin poliisin (Fobban) toimintaa IRC-galleriassa, jolle löytyy vastineita myös muista maista. Poliisi näkee Galtsussa tehtäväkseen ohjauksen, yhteydenpidon (nuoriin), neuvonnan ja tiedottamisen. Palvelu on erittäin suosittu ja siellä käy 2000 – 4000 vierailijaa viikossa. Kuuntelin Fobban esitystä itse lokakuussa Ison Pajan mediaseminaatissa, ja olin vaikuttunut idean toimivuudesta.
Yleisemmältä kannalta virkamiesten verkkotoiminnan olisi hyvä olla avointa, sillä se lisää luottamusta. Tämä on toisaalta hiukan ristiriitainen vaatimus (esim. salassapito), mutta hyvässä tapauksessa verkkovirkamiehellä voi olla välittäjän rooli (kuten face to face palvelussakin). Toisten mielestä virkamiehen ei tarvitse verkossakaan aina heti osata antaa täsmällistä oikeaa vastausta, mutta toiset näkevät tässä tietynlaista ongelmaa erityisesti vastuukysymyksissä. Myös virkamiesten verkkopalveluun käytettävissä oleva aika voi olla rajallista, mutta toisaalta poliisin esimerkki on osoittanut toiminnan kustannustehokkaaksi. Joka tapauksessa johdon tulisi olla sitoutunut verkkotoimintaan, muuten asiat eivät suju, se helpottaa samalla myös resurssiongelmissa.
Mikä suhde on virka- ja yksilöidentiteetillä verkossa? Sitä pidettiin suorastaan ydinkysymyksenä. Poliisin IRC-palvelussa on tarkoituksellisesti pidetty työ- ja vapaa-ajan profiilit täysin erillään. Joku huomautti, että virkamieslain mukaan virkamiehen tulee käyttäytyä virkansa mukaisesti 24 h/vrk, eikä sananvapaus ole samanlainen kuin kansalaisella yleensä. Toisaalta virkamieheltä odotetaan myös ihmisenä eikä vain virkamiehenä esiintymistä. Tämä voi olla samanaikaisesti melko haastavaa! Myös sitä mietittiin, voisiko virkaidentiteetti olla verkossa jaettu?
Ohjeistusta virkamiesten verkko-osallistumiselle kaivataan melko yleisesti, ja esim. valtionhallinnossa on äskettäin ollutkin työryhmä tätä pohtimassa, samoin Helsingin kaupunginkirjastolla on omia suosituksiaan. Toisaalta virkamiehenkin roolit vaihtelevat verkossa eri foorumeilla. Välillä voidaan olla palvelemassa asiakkaita verkossa ja toisena hetkenä kommunikoimassa kollegiaalisesti.
