Miksi ovet ei aukene meille?

Palasimme maanantaiaamuna töihin. Olimme poissa asiakkaiden luota puolitoista viikkoa, ei järkyttävän pitkä aika, mutta rekyyli tuntui kyllä joka paikassa. Mukavinta oli tietysti kuulla kommentteja, joissa ihmiset olivat helpottuneita siitä, että palvelu pelaa taas. Monet myös pudistelivat päätään rahansäästöyrityksille -itse luonnollisestikaan emme kommentoi työnantajan toimenpiteitä asiakkaille.
Asiakkaille on kurjaa, kun kirjastot ovat kiinni (itsestä puhumattakaan, kolme tiliä tulee olemaan normaaliakin alamittaisempia). Tehty ratkaisu oli kuitenkin oikein (tiedetään: kun työttömyys on kasvanut, on kirjastoissakin enemmän asiakkaita. Lisäksi kaupungissamme suljettiin keväällä kaksi lähikirjastoa, ja nyt on kaksi peruskorjauksen/muuton takia kiinni). Vaihtoehtona olisi ollut kirjastojen pitäminen kiinni peräkkäin, asiakkaiden juoksuttaminen avoinna oleviin toimipisteisiin, (vielä koettuakin monimutkaisempi) tiedotusrumba ja toiminnan nilkuttamisen venyttäminen ties kuinka pitkälle ajalle. Pomoille pisteet ryhdikkäästä toiminnasta. Ainakin kuvittelen, että lautakunnalle ja valtuustolle olisi ollut helpompi myydä malli, jossa esim. puolet kirjastoista palvelee normaalisti lomautuksen aikana. Enkä voi olla ajattelematta sitä, että jos kerran väkeä pistetään määräajaksi pihalle, niin pitäähän sen jossain näkyä. Ei voi olla nykymaailmassa olemassa tilannetta, että minkä tahansa työpaikan väestä otetaan osa pois, ja toiminta jatkuisi ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ovia saatetaan kyllä pystyä pitämään auki, mutta palvelun laatu kärsii. Muita kunnallisia palveluja ajatellessa tilanne on vielä karmeampi. Kenenkään mielestä tuskin on ihan sama, jos lapsen päiväkodista/koulusta puuttuu lastentarhanopettaja/opettaja?
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kylässämme käytetään työntekijöiden lomautusta tulppana veneen pohjassa -tosin edellisestä kerrasta on niin paljon aikaa, että asiakkaat eivät sitä enää muista. Silloinkin kirjastot olivat kiinni henkilökunnan ollessa pääosin yhtä aikaa lomautettuina -kesäloman jatkeeksi. Tällä kertaa ovet olivat kiinni pimeään vuodenaikaan parhaan sesongin ollessa päällä.
Aina löytyy kirjastonkäyttäjiä, joille ei tällaisista tapauksista pysty tiedottamaan. Kirjastoautojemme asiakkaissakin on hyviä keskittyjiä, jotka pystyvät ohittamaan sanomalehdet, radiouutiset, kotisivut, kirjaston seinillä olevat tiedotteet, pysäkkitolpan keltaiset infolaput, henkilökunnan ojentamat lippuset ja vieläpä tutun virkailijan suullisen maininnankin. Kun kirjastoauto sitten taas porhaltaa pysäkille, kuulemme tutun repliikin: "missäs te viime viikolla olitte, kun ei näkynyt?" Kuten ammattitaitoon ja hyviin tapoihin kuuluu, emme ala puolustella ja selittää, että on kyllä sanottu kaikille asiakkaille ja tuossa on tiedote ja lehdissäkin on ollut.
Okei okei, vastuuta on palvelun käyttäjälläkin, emmekä voi ottaa kontollemme kaikkien tietämättömyyttä asiassa, joka meille on päivänselvä ja jota olemme työn kautta viikkotolkulla eläneet. Mietin vain itsekseni: jos olisin kirjaston asiakas, olisinko yksi niistä jotka turhaan kolkuttivat ovea tai seisoivat pysäkillä?